MONOLITH LAW OFFICE+81-3-6262-3248Arkisin 10:00-18:00 JST [English Only]

MONOLITH LAW MAGAZINE

General Corporate

Miten toimia, jos työntekijä aiheuttaa ongelmia sosiaalisessa mediassa? Onko irtisanominen tai vahingonkorvaus mahdollista?

General Corporate

Miten toimia, jos työntekijä aiheuttaa ongelmia sosiaalisessa mediassa? Onko irtisanominen tai vahingonkorvaus mahdollista?

SNS:n yleistymisen myötä on yleistynyt ilmiö, jossa esimerkiksi ravintoloiden osa-aikaiset työntekijät julkaisevat SNS:ssä kuvia tai videoita, joissa he tekevät kepposia (tunnetaan nimellä: “baitotero”). Kuvat tai videot, jotka on kerran ladattu nettiin, voivat jäädä sinne, vaikka lataaja poistaisi ne, ja ne voivat aiheuttaa suuren kohun. Kesäkuussa 2021 (Reiwa 3) Domino’s Pizzan osa-aikainen työntekijä julkaisi Instagramissa videon, jossa hän maistaa milkshakea suoraan lastalla, mikä aiheutti suuren kohun. Tämä on vain yksi esimerkki, mutta on ollut monia muitakin “baitotero”-tapauksia.

Tässä artikkelissa selitämme, millaisia seuraamuksia yritys voi määrätä työntekijälleen, jos hän aiheuttaa “baitotero”-tilanteen, ja miten yritys voi suojautua tällaisilta tilanteilta lain puitteissa.

Yrityksen tulisi reagoida netissä aiheutuneeseen kohuun seuraavasti, kuten selitämme yksityiskohtaisesti alla olevassa artikkelissa. Toivomme, että se on hyödyllinen.

https://monolith.law/reputation/company-flaming-correspondence[ja]

Mikä on “baitotero”?

“Baitotero” viittaa tilanteeseen, jossa osa-aikaiset työntekijät tekevät kepposia käyttäen myymälän tuotteita tai kalusteita, kuvaavat niitä valokuvina tai videoina ja julkaisevat ne Twitterin kaltaisille sosiaalisen median alustoille. Nämä kepposet ovat usein epähygieenisiä, kuten ruokatuotteiden laittaminen roskakoriin tai niiden nuoleminen, ja ne voivat vähentää tuotteiden katselijoiden ostohalukkuutta. Jos “baitotero”-video leviää ja aiheuttaa suuttumusta, se voi vahingoittaa yrityksen imagoa ja aiheuttaa suurta haittaa liiketoiminnalle, kuten myynnin ja osakekurssin laskua. Joissakin tapauksissa seurauksena on jopa ollut myymälän konkurssi, joten vahingot voivat olla vakavia.

Estääkseen “baitotero”-ilmiön, on tärkeää suorittaa kattavaa koulutusta ja opetusta. Sosiaalisen median käytön ohjeistus ja toimenpiteet, kuten älypuhelinten tuomisen kieltäminen myymälään, voivat olla tehokkaita. Kuitenkin, koska suurin osa “baitotero”-ilmiöistä tapahtuu kevytmielisesti, niiden täydellinen estäminen saattaa olla vaikeaa.

Mitä seuraamuksia on mahdollista määrätä osa-aikaiselle työntekijälle, joka on syyllistynyt työpaikkakiusaamiseen?

Entä jos työpaikkakiusaaminen todella tapahtuu, onko mahdollista määrätä jonkinlainen seuraamus osa-aikaiselle työntekijälle, joka on syyllistynyt työpaikkakiusaamiseen?

Irtisanominen ja sopimuksen purkaminen

Työsopimuksen tapauksessa: Irtisanominen

Jos työntekijä rikkoo työehtosopimuksen mukaisia kurinpitosääntöjä, voidaan työsuhde irtisanoa kurinpidollisista syistä.

Esimerkiksi,

  • Helsingissä sijaitsevassa pihviravintolassa, osa-aikainen työntekijä julkaisi Twitterissä kuvan, jossa hän on jääkaapissa
  • Kanagawan läänissä sijaitsevassa lähikaupassa, osa-aikainen työntekijä julkaisi Twitterissä videon, jossa hän oksentaa “oden”-keittoa

Näissä tapauksissa on raportoitu, että kyseiset työntekijät on irtisanottu.

Japanin terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriön mallityöehtosopimuksessa sanotaan:

(Noudatettavat asiat)
Artikla 11 Työntekijän on noudatettava seuraavia asioita:

Älä tee mitään, mikä vahingoittaa yrityksen mainetta tai luotettavuutta.

Mallityöehtosopimus | Japanin terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriö[ja]

Tällaiset säännöt voivat johtaa kurinpidollisiin toimenpiteisiin. Kuitenkin, jos yrityksesi on sellainen, jossa “baitotero” (osa-aikaisten työntekijöiden aiheuttamat ongelmat) on todellinen huolenaihe, olisi parasta lisätä selkeästi soveltuvat säännöt työehtosopimukseen heti alusta alkaen.

Kuitenkin, osa-aikaisten työntekijöiden kohdalla, irtisanomisen aiheuttama vahinko ei välttämättä ole kovin suuri. Siksi saatat joutua jatkamaan siviili- tai rikosoikeudellista vastuuta.

Toimeksiantosopimuksen tapauksessa: Sopimuksen purkaminen

Toisaalta, jos kyseessä ei ole työsopimus vaan toimeksiantosopimus, et “irtisano” työntekijää, vaan purat sopimuksen toimeksiantosopimuksen rikkomisen perusteella.

Yleisesti ottaen, toimeksiantosopimuksen mukaiset työntekijät ovat lain mukaan velvollisia noudattamaan “huolellisuusvelvollisuutta” työssään. Useimmissa tapauksissa voidaan väittää, että “baitotero”-toiminta rikkoo tätä “huolellisuusvelvollisuutta”. Kuitenkin, kuten työsopimuksen tapauksessa, olisi parempi lisätä selkeästi soveltuvat säännöt sopimukseen heti alusta alkaen.

Esimerkiksi aiemmin mainitussa tapauksessa,

Helsingissä sijaitsevassa pihviravintolassa, osa-aikainen työntekijä julkaisi Twitterissä kuvan, jossa hän on jääkaapissa

työntekijä, joka oli saanut kritiikkiä irtisanomisensa jälkeen, vastasi kritiikkiin internetissä, mikä johti siihen, että ravintola joutui entistä suuremman “tulenarka” tilanteen kohteeksi. On tärkeää tehdä lopullinen päätös tällaisten toimien estämiseksi.

Vahingonkorvausvaatimus

Voit harkita vahingonkorvausvaatimuksen esittämistä työntekijälle, joka on syyllistynyt osa-aikatyöntekijän terroritekoon. Yleisesti ottaen, kun kyseessä on vahingonkorvausvaatimus työntekijää kohtaan, työntekijän taloudelliset resurssit ovat usein yritystä heikommat, ja saman suuruisen vahingonkorvauksen myöntäminen kuin tasavertaiselle osapuolelle saattaa olla liian ankaraa. Tästä syystä otetaan huomioon “vastuun rajoitusperiaate”, joka perustuu hyvän uskon sääntöön. Kuitenkin, jos kyseessä on tahallinen ja pahantahtoinen osa-aikatyöntekijän terroriteko, on monia tapauksia, joissa tietty vahingonkorvausvaatimus hyväksytään myös tämän periaatteen mukaisesti.

Vahingon laajuus voi käsittää esimerkiksi osa-aikatyöntekijän terroriteossa käytettyjen tuotteiden kustannukset, laitteiden korjauskustannukset, jos ne ovat rikkoutuneet, sekä desinfiointi- ja siivouskustannukset, jos niitä tarvitaan. Nämä kustannukset ovat selvästi vahinkoja, joten ne on helppo hyväksyä.

Kuitenkin, esimerkiksi liikevoiton menetys myynnin tai maineen laskun vuoksi, tai osakekurssin lasku, ovat vaikeampia todistaa. On harvinaista, että osa-aikatyöntekijän terroriteon ja liikevoiton menetyksen tai osakekurssin laskun välillä tunnustetaan syy-yhteys.

Lisäksi, vaikka oikeudenkäynnissä vahinko tunnustettaisiin, jos kyseisen työntekijän omaisuus on vähäinen, on mahdollista, ettei kaikkea voida saada maksettua, joten varovaisuus on tarpeen.

Rikosoikeudelliset rikokset

Jos osa-aikatyöntekijän terroriteko täyttää rikosoikeudellisen rikoksen tunnusmerkit, olisi syytä harkita rikosprosessin aloittamista rikosilmoituksen tai syytteen kautta.

Osa-aikatyöntekijän terroriteko voi täyttää seuraavien rikosoikeudellisten rikosten tunnusmerkit. Tekon sisällöstä riippuen myös muita rikoksia voi olla sovellettavissa.

Kunnianloukkaus (Japanin rikoslaki 230 §)

Jos henkilön kunniaa on loukattu “julkisesti esittämällä tosiasioita”, se täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit, ja siitä voidaan määrätä “enintään kolmen vuoden vankeusrangaistus tai sakko, joka on enintään 500 000 jeniä” (Japanin rikoslaki 230 §).

Kunnianloukkaukseen liittyy erityispoikkeuksia, jotka eivät täytä rikoksen tunnusmerkkejä, kuten “jos tosiasiat liittyvät julkiseen etuun ja niiden tarkoituksena on yksinomaan edistää yleistä etua, niitä ei rangaista, jos tosiasioiden totuus on todistettu” (Japanin rikoslaki 230 §:n 2 momentti). On kuitenkin epätodennäköistä, että osa-aikatyöntekijän terroriteko täyttäisi nämä erityispoikkeukset.

Lisätietoja kunnianloukkauksesta löydät seuraavasta artikkelista.

https://monolith.law/reputation/defamation[ja]

Häpäisy (Japanin rikoslaki 231 §)

Jos henkilöä on “julkisesti häpäisty ilman tosiasioiden esittämistä”, se täyttää häpäisyn tunnusmerkit, ja siitä voidaan määrätä “pidätys tai sakko” (Japanin rikoslaki 231 §). Jos osa-aikatyöntekijän terroriteon seurauksena yrityksen sosiaalinen maine tai arvostus on vahingoittunut, se voi täyttää häpäisyn tunnusmerkit. Erotuksena kunnianloukkaukseen on, että rikos voi täyttyä “ilman tosiasioiden esittämistä”, eli se voi soveltua myös tilanteisiin, joissa on käytetty abstrakteja ilmaisuja tai muita loukkaavia toimia.

Petollinen liiketoiminnan häirintä (Japanin rikoslaki 233 §)

Jos osa-aikatyöntekijän terroriteko on “levittänyt vääriä huhuja tai käyttänyt petosta vahingoittaakseen jonkun mainetta tai häiritäkseen hänen liiketoimintaansa”, se täyttää petollisen liiketoiminnan häirinnän tunnusmerkit, ja siitä voidaan määrätä enintään kolmen vuoden vankeusrangaistus tai sakko, joka on enintään 500 000 jeniä. Esimerkiksi entinen osa-aikatyöntekijä, joka julkaisi videon, jossa hän palautti roskakoriin heitettyjä sushipaloja leikkuulaudalle suuressa kaitenzushi-ketjussa, on ollut syytteessä petollisesta liiketoiminnan häirinnästä.

Väkivaltainen liiketoiminnan häirintä (Japanin rikoslaki 234 §)

Japanin rikoslain 234 §:n mukaan “henkilö, joka käyttää väkivaltaa häiritäkseen jonkun liiketoimintaa, voidaan tuomita enintään kolmen vuoden vankeusrangaistukseen tai sakko, joka on enintään 500 000 jeniä”. Vaikka kyseessä ei olisi työntekijä, on ollut tapauksia, joissa mies, joka kosketti useita kertoja konbini-myymälän odenia sormellaan, on pidätetty väkivaltaisen liiketoiminnan häirinnän epäiltynä.

Esineiden vahingoittaminen (Japanin rikoslaki 261 §)

Jos osa-aikatyöntekijän terrorivideossa rikotaan myymälän tuotteita tai kalusteita, se voi täyttää esineiden vahingoittamisen tunnusmerkit. Esineiden vahingoittaminen on määritelty Japanin rikoslain 261 §:ssä, jonka mukaan “henkilö, joka vahingoittaa tai vaurioittaa toisen omaisuutta, voidaan tuomita enintään kolmen vuoden vankeusrangaistukseen tai sakko, joka on enintään 300 000 jeniä”. Vaikka kyseessä ei olisi osa-aikatyöntekijän terroriteko, on ollut tapauksia, joissa asiakas on otettu kiinni esineiden vahingoittamisesta, kun hän on mennyt supermarketin tai konbini-myymälän jäätelökaappiin ottamaan kuvia.

Yhteenveto

Työntekijöiden aiheuttama häiriökäyttäytyminen, erityisesti ravintoloissa ja lähikaupoissa, voi olla suuri uhka yrityksille. Kertaalleen julkaistut sopimattomat kuvat tai videot saattavat jäädä verkkoon pitkäksi aikaa, ja luottamuksen palauttaminen voi viedä kauan. Jos yrityksesi on joutunut työntekijän häiriökäyttäytymisen kohteeksi, voit paitsi irtisanoa kyseisen työntekijän, myös vaatia häneltä vahingonkorvausta. Joissakin tapauksissa työntekijä voi joutua myös rikosoikeudelliseen vastuuseen. On tärkeää säilyttää mahdollisimman paljon todisteita ja konsultoida asianajajaa välittömästi.

Esittely toimistomme toimenpiteistä

Monolis Lakitoimisto on lakitoimisto, jolla on korkea asiantuntemus IT:stä, erityisesti internetistä ja laista. Tiedot, jotka liittyvät mainehaittoihin ja herjauksiin, jotka on levinnyt internetissä, kuten osa-aikatyöntekijöiden tekemät terrorivideot, aiheuttavat vakavia vahinkoja “digitaalisina tatuointeina”. Toimistossamme tarjoamme ratkaisuja “digitaalisten tatuointien” torjumiseksi. Yksityiskohdat on esitetty alla olevassa artikkelissa.

Managing Attorney: Toki Kawase

The Editor in Chief: Managing Attorney: Toki Kawase

An expert in IT-related legal affairs in Japan who established MONOLITH LAW OFFICE and serves as its managing attorney. Formerly an IT engineer, he has been involved in the management of IT companies. Served as legal counsel to more than 100 companies, ranging from top-tier organizations to seed-stage Startups.

TOPへ戻る