Uutisartikkelien uudelleenjulkaisu intranetissä – onko se sallittua? Selitys oikeustapauksista koskien uutisartikkelien tekijänoikeuksia

Minkälaisia oikeudellisia ongelmia voi syntyä uutisartikkelin uudelleenjulkaisemisesta? Yrityksen omia uutisartikkeleita saattaa houkutella julkaista yrityksen intranetissä työntekijöille tiedottamistarkoituksessa, mutta tämä toiminta voi joissakin tapauksissa rikkoa tekijänoikeuksia. On olemassa tapauksia, joissa uutisartikkelin uudelleenjulkaiseminen on johtanut tekijänoikeusrikkomuksen vuoksi sanomalehtien vaatimiin vahingonkorvauksiin.

Kyseisessä tapauksessa kantajina toimivat Chunichi Shimbun ja Nihon Keizai Shimbun -sanomalehdet. Molemmissa oikeudenkäynneissä vastaajana oli eräs Tokion alueella toimiva rautatieyhtiö, joka oli luonut uutisartikkeleista kuvadataa ja ladannut ne yrityksen intranettiin, jolloin työntekijät pääsivät katsomaan niitä.

Tässä selitämme näiden kahden uutisartikkelin tekijänoikeuksia koskevien oikeudenkäyntien tuomioita.

Voiko sanomalehtiartikkeleilla olla tekijänoikeuksia?

Tekijänoikeuslain (jäljempänä “Japanin tekijänoikeuslaki”) 10. pykälän 1. momentissa määritellään, mitä teoksia pidetään tekijänoikeuden kohteina. Siinä mainitaan ensimmäisessä kohdassa “romaanit, käsikirjoitukset, tutkielmat, esitelmät ja muut kielelliset teokset” ja kahdeksannessa kohdassa “valokuvateokset”. On ymmärrettävää, että sanomalehtien ja uutistoimistojen julkaisemat artikkelit sekä uutiskuvat kuuluvat näiden määritelmien piiriin.

Toisaalta saman pykälän 2. momentissa todetaan, että “pelkästään tosiasioiden välittämiseen rajoittuvat sekalaistiedot ja ajankohtaiset uutiset eivät kuulu edellä mainittuihin tekijänoikeuden alaisiin teoksiin”. Jos keskitytään sanomalehtiartikkelien “tosiasioiden uskolliseen välittämiseen” -näkökulmaan, voidaan tulkita, että sanomalehtiartikkeleilla ei ole tekijänoikeuksia.

Tässä on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota ilmaisuun “pelkästään tosiasioiden välittämiseen”. Ero on selvä, kun verrataan kuivakkaa kuolinilmoitusta, joka vain kertoo “kuka, milloin, missä ja minkä syyn vuoksi kuoli ja kuinka vanha oli”, artikkeleihin, joissa toimittajan tyyli tuo mukanaan eroavaisuuksia. Jälkimmäiset artikkelit voidaan katsoa tekijänoikeuden alaisiksi teoksiksi.

Lisäksi tekijänoikeuslaissa säädetään tietyistä “poikkeuksellisista” tilanteista, joissa tekijänoikeuksia ja vastaavia oikeuksia voidaan rajoittaa, jolloin teosten käyttö on sallittua ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa (30–47 artiklan 8). Esimerkiksi 30. artiklan “yksityiseen käyttöön tehtävä kopiointi” on suhteellisen laajasti sallittua. Tämä koskee esimerkiksi tilannetta, jossa henkilö tallentaa suosikkitelevisio-ohjelmansa katsellakseen sitä perheensä kanssa. Entäpä, jos yritys tai järjestö käyttää sanomalehtiartikkeleita intranetissään? Voitaisiin väittää, että koska artikkelit ovat vain rajoitetun yrityksen henkilöstön nähtävillä, kyseessä on yksityinen käyttö.

Aiheeseen liittyvä artikkeli: Patenttien, tavaramerkkien ja tekijänoikeuksien loukkaamisen riskit ja niiden hallinta[ja]

Oikeustapaus uutisartikkeleista ja tekijänoikeudesta ①: Tapaus, jossa kantajana on Chūnichi Shimbun

Chūnichi Shimbun -yhtiö haastoi rautatieyhtiön oikeuteen, koska se oli skannannut yhtiön omistaman sanomalehden artikkeleita, luonut niistä kuvadataa ja tallentanut tämän datan yhtiön sisäiseen intranetiin. Tämän jälkeen työntekijät pystyivät yhdistämään intranettiin ja selaamaan artikkeleita. Chūnichi Shimbunin mukaan tämä toiminta loukkasi heidän tekijänoikeuksiinsa kuuluvaa kopiointioikeutta ja oikeutta lähettää teos yleisölle. Yhtiö vaati vahingonkorvauksia perustuen Japanin siviililakiin (Minpō) artiklaan 709 tai vaihtoehtoisesti artiklaan 715.

Rautatieyhtiöllä oli elokuussa 2005 yhteensä 533 työntekijää ja johtajaa, ja vuonna 2019 henkilöstön määrä oli kasvanut 728 henkilöön. Vuonna 2005 yhtiö oli perustanut neljään asemanhoitotoimistoon yhden käyttäjätilin kullekin ja seitsemän käyttäjätiliä liikenteenhoitotoimistoon. Vuoteen 2015 mennessä yhteensä 39 tietokonetta oli asennettu pääsemään intranettiin, ja vuoteen 2019 mennessä määrä oli kasvanut 57 tietokoneeseen.

Lähde: Nikkei Asian Review | Pääkaupunkiseudun kaupunkirautateille tuomio vahingonkorvauksista Chūnichi Shimbunin artikkelien luvattomasta käytöstä[ja]

Chūnichi Shimbun -yhtiön kannanotto

Chūnichi Shimbun -yhtiö on ilmoittanut, että ei ole selvää, mitkä artikkelit yhtiön intranetin ilmoitustaululle maaliskuuhun 2018 (Heisei 30) mennessä on julkaistu. Yhtiö kuitenkin väittää, että julkaistut lehtiartikkelit, joissa toimittajat valitsevat faktoja, analysoivat tilanteita ja arvioivat niitä sekä ilmaisevat luovasti ajatuksiaan ja tunteitaan, tunnustetaan tekijänoikeuden suojaamiksi teoksiksi. Lisäksi Chūnichi Shimbun -yhtiö väittää omistavansa näiden artikkeleiden tekijänoikeudet työteoksina.

Liittyvä artikkeli: Mikä on työteos? Selitys neljästä vaatimuksesta ja tavoista, joilla yritys voi saada tekijänoikeudet[ja]

Rautatieyhtiön väitteet

Vastauksena rautatieyhtiö, joka on vastaajana asiassa, totesi, että kantaja ei ole erikseen määritellyt loukkaavia artikkeleita ajalla 1. syyskuuta 2005 (2005) – 31. maaliskuuta 2018 (2018), eikä ole täyttänyt väitetyn loukkauksen todistustaakkaa. Lisäksi yhtiö väitti, että vuoden 2018 aikana julkaistuista artikkeleista suurin osa, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, on kiistatta tekijänoikeuden alaisia teoksia.

Rautatieyhtiö väitti, että koska loukkaavia artikkeleita ei ole määritelty, “kantaja ei ole täyttänyt väittämänsä vastuuta siitä, että kyseessä on tekijänoikeudellinen teos, ellei hän erikseen osoita, missä artikkelin luovuus piilee”. Lisäksi, mitä tulee kysymykseen siitä, ovatko sanomalehtiartikkelit tekijänoikeuden alaisia teoksia, yhtiö esitti, että “kantaja on toimittanut tosiasiat (tiedot) sanomalehdille, jotka ovat muokanneet niitä artikkeleiksi, mutta pelkästään toimitetut tosiasiat (tiedot) sellaisenaan eivät ole tekijänoikeuden alaisia teoksia. Vaikka kantaja olisi jollain tavalla muokannut toimitettuja tietoja, se ei automaattisesti tee artikkelista tekijänoikeuden alaista teosta. Viikoittain ja kuukausittain ilmestyvät aikakauslehdet, jotka käsittelevät ajankohtaisia kysymyksiä, analysoivat tosiasioita ja lisäävät arvioita, sisältävät usein tekijänoikeuden alaisia artikkeleita, mutta sanomalehtien artikkelit eroavat tästä”, yhtiö väitti.

Tuomioistuimen päätös

Tuomioistuin totesi ensin, että osan artikkeleista osalta, jotka koskevat rautatieyhtiön vuoden 2018 (Heisei 30) aikana julkaisemia artikkeleita, joissa yhtiö kiisti teoksen ominaisuuden,

Vuoden 2018 aikana julkaistut artikkelit käsittelivät onnettomuuksia, uusien laitteiden ja järjestelmien käyttöönottoa, tuotteiden myyntiä, toimenpiteiden esittelyä, tapahtumia ja suunnitelmia, liiketoimintasuunnitelmia, asemien nimiä, junien lähestymismelodioita, univormujen muutoksia ja muita tapahtumia. Näistä onnettomuuksia käsittelevät artikkelit sisälsivät huomattavan määrän tietoa, joka oli järjestetty ja kirjoitettu lukijaystävällisesti ja jossa oli käytetty luovaa ilmaisua. Muut artikkelit olivat myös luovasti kirjoitettuja, sisältäen suoranaisia tosiasioita ja aiheeseen liittyviä seikkoja asianmukaisessa järjestyksessä ja muodossa, sekä haastatteluja ja lausuntoja, joita oli valikoitu ja tiivistetty tarpeen mukaan. Siksi vuoden 2018 aikana julkaistut artikkelit tunnustettiin kaikki teoksiksi, joissa on luovaa ilmaisua.

Tokion alueellinen tuomioistuin, päätös 6. lokakuuta 2022 (Reiwa 4)

ja totesi, että kantajan työntekijät olivat luoneet ne työtehtävissään, ja tunnusti artikkelit teoksiksi. Lisäksi tuomioistuin totesi, että näiden artikkeleiden leikkaaminen ja niiden kuvatietojen luominen ja julkaiseminen intranetissä loukkasi kantajan artikkeleihin liittyviä kopiointi- ja yleisön lähettämisoikeuksia.

Lisäksi vastaaja rautatieyhtiö väitti, että artikkelien käyttö oli voittoa tavoittelematonta ja yleishyödyllistä, ja että kantajan sanomalehden yksittäisten sääntöjen mukaan niiden käyttö olisi maksutonta, mutta tuomioistuin totesi, että osakeyhtiönä toimivan vastaajan liiketoiminta ei voi olla voittoa tavoittelematonta ja että artikkelien käyttö lopulta edistää vastaajan tulojen kasvua, ja hylkäsi vastaajan väitteet perusteettomina.

Lopuksi tuomioistuin katsoi, että vuotta 2018 edeltävältä ajalta oli asianmukaista tunnustaa, että kantajalla oli tekijänoikeudet 458 artikkeliin, ja määritteli vahingot 1 374 000 jeniksi. Vuoden 2018 artikkeleiden osalta tuomioistuin tunnusti 139 artikkelia ja määritteli vahingot 399 000 jeniksi. Yhteensä vahingot olivat 1 773 000 jeniä, johon lisättiin asianajajakulut 150 000 jeniä, jolloin kokonaissumma oli 1 923 000 jeniä, jonka maksamista rautatieyhtiölle määrättiin.

Uutisartikkelit ja tekijänoikeuden oikeustapaukset ②: Japanin talouslehden kanteessa oleva tapaus

Japanin talouslehti (Nihon Keizai Shimbunsha) vaati rautatieyhtiöltä laittomana tekona tekijänoikeusrikkomuksesta johtuvaa vahingonkorvausta (Japanin siviililain 709 pykälä, vahingon määrä tekijänoikeuslain 114 pykälän 3 momentin mukaisesti), koska yhtiön intranetissä oli elokuun 2005 ja huhtikuun 2019 välisenä aikana julkaistu yhteensä 829 artikkelia, mikä Japanin talouslehden mukaan loukkasi kunkin artikkelin tekijänoikeuksia (kopiointioikeus ja yleisön saataviin saattamisen oikeus).

Viite: Japanin talouslehti | Tsukuba Expressille korvausmääräys, yhtiön artikkeleita käytetty luvatta[ja]

Japanin talouslehden väite

Japanin talouslehti väitti, että “jokainen artikkeli sisältää valittujen aineistojen sisällön, määrän, rakenteen yms. perusteella kirjoittajan arvostuksen, myötämielisyyden, kritiikin, tuomion, tiedon arvon yms. arvioita ja tunteita aiheesta, ja ne sisältävät tarpeeksi sisältöä ollakseen tekijänoikeuden suojaamia teoksia, eivätkä ole pelkkiä yksinkertaisia kuolinilmoituksia, henkilöstömuutoksia tai kunniamerkkien jakamista koskevia artikkeleita, jotka ovat vain tosiasioiden välittämistä”, ja

“näin ollen kaikki kyseiset artikkelit ovat tekijänoikeuden suojaamia teoksia”, he väittivät.

Rautatieyhtiön väite

Rautatieyhtiö puolestaan väitti, että “uutisartikkelit, jotka ovat vain tosiasioiden välittämistä, eivät ole tekijänoikeuden suojaamia teoksia”, ja että vaikka uutisartikkelit kuuluvat kirjallisuuden tai tieteen alaan, ne ovat tekijänoikeuden suojaamia teoksia, jos ne luovasti ilmaisevat ajatuksia tai tunteita. Luovuus tarkoittaa taiteellisen mielenkiinnon ilmaisemista kirjallisuudessa, maalauksessa, musiikissa tai muissa taiteen teoksissa omaperäisellä tavalla tai näin ilmaistuja teoksia. Siksi, jos ajatusten ilmaisu on luovaa, se on tekijänoikeuden suojaama teos, jos se ilmaisee taiteellista mielenkiintoa, he väittivät.

He jatkoivat, “yleiset uutisraportit ovat luonteeltaan tosiasioiden välittämistä varten, ja niiden tehtävänä on olla tarkkoja, eikä niissä saa olla luovuutta. Tästä syystä yleiset uutisraportit eivät ole tekijänoikeuden suojaamia teoksia, koska ne eivät ole luovia. Vaikka toimittajan artikkelointi olisi korkeatasoista älyllistä työtä, se ei suoraan liity luovuuteen”, he sanoivat.

Heidän väitteensä oli, että koska uutisartikkelit “ovat tarkkuuden velvollisuudessa ja niissä ei saa olla luovuutta”, ne eivät ole tekijänoikeuden suojaamia teoksia.

Tuomioistuimen päätös

Tuomioistuin totesi vastauksena näihin väitteisiin, että jokainen artikkeli “näyttää olevan luotu toimittajan toimesta, joka on tiivistänyt haastattelutuloksensa ymmärrettäväksi otsikoksi ja kuvannut suoraan kyseisen artikkelin aiheeseen liittyvät tosiasiat, sekä valinnut sisällytettävät asiat ja kehittänyt artikkelin ja sen ilmaisun omalla luovalla tavallaan”, ja näin ollen jokainen artikkeli “on luovasti ilmaissut ajatuksia tai tunteita ja kuuluu kirjallisuuden, tieteen, taiteen tai musiikin alaan” eli on tekijänoikeuden suojaama teos (tekijänoikeuslain 2 pykälän 1 momentin 1 kohta) eikä “pelkkä tosiasioiden välittäminen tai ajankohtainen raportointi” (tekijänoikeuslain 10 pykälän 2 momentti).

Tuomioistuin totesi,

Jotta teos voidaan katsoa tekijänoikeuden suojaamaksi, ei vaadita korkeaa taiteellisuutta tai omaperäisyyttä, vaan riittää, että tekijän persoonallisuus tulee jollakin tavalla esiin. Tällainen luovuus ei oleta sisällön fiktiivisyyttä tai sitä edellyttävänä elementtinä, joten se, että uutisartikkelit vaativat luonteensa mukaan tarkkuutta, ei ole ristiriidassa luovuuden kanssa, vaan ne voivat olla yhteensopivia, mikä on kiistatonta.

Tokion alueellinen tuomioistuin, päätös 30. marraskuuta 2022

ja määräsi rautatieyhtiön maksamaan tekijänoikeusrikkomuksesta johtuvan laittoman toiminnan vuoksi yhteensä 829 artikkelin julkaisemisesta aiheutuneet vahingot, 4 145 000 jeniä, sekä asianmukaisen syy-yhteyden omaavat asianajajakulut, 450 000 jeniä, yhteensä 4 595 000 jeniä.

Yhteenveto: Konsultoi asiantuntijaa tekijänoikeuksista

Vaikka kyseessä onkin ensimmäisen oikeusasteen tuomioita, on vahvistettu, että sanomalehtiartikkelit ovat tekijänoikeuden suojaamia teoksia ja että niiden käyttö yrityksen sisäisessä intranetissä voi loukata tekijänoikeuksia (jäljennys- ja yleisön saataviin saattamisoikeuksia).

Lisäksi on tärkeää huomata, että vaikka käyttö tapahtuisi yrityksen sisällä, sitä ei välttämättä katsota yksityiseksi käytöksi, joka olisi sallittua. Vaikka aineisto siirrettäisiin yrityksen sisäiseen intranettiin, on tarpeen hankkia lupa tekijänoikeuden haltijalta, tässä tapauksessa sanomalehdeltä. Tekijänoikeudella suojattujen teosten käytössä on aina varmistettava, ettei loukata toisten tekijänoikeuksia.

Sanomalehtien tapaan yrityksissä usein kopioiden käytössä olevien asuinkarttojen tekijänoikeudellisesta asemasta kerromme lisää seuraavassa artikkelissa. Tutustu myös siihen.

Liittyvä artikkeli: Onko asuinkartta tekijänoikeuden alainen teos? Selitämme vuoden (2022) Zenrin oikeusjuttua[ja]

Toimenpiteemme esittely

Monolith Lakitoimisto yhdistää IT-alan, erityisesti internetin, ja oikeudellisen asiantuntemuksen tarjotakseen ainutlaatuisia ja tehokkaita oikeudellisia palveluita. Viime vuosina, tekijänoikeudet ja muut immateriaalioikeudet ovat herättäneet kasvavaa huomiota. Lakitoimistomme tarjoaa ratkaisuja immateriaalioikeuksiin liittyvissä asioissa. Lisätietoja on saatavilla alla olevassa artikkelissa.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: Erilaisten yritysten IT- ja immateriaalioikeudelliset palvelut[ja]