Piraattiversioiden aiheuttaman vahingon todistustaakkaa kevennetään – selitys Japanin tekijänoikeuslain uudistuksesta, joka astuu voimaan tammikuussa Reiwa 6 (2024)

Meistä jokaisen arjessa läsnä oleva, tuttu immateriaalioikeus on tekijänoikeus. Tämä tekijänoikeus on uudistettu, ja uudistus tuli voimaan tammikuussa 2024.

Uudistuksen tavoitteena oli edistää teosten oikeudenmukaista käyttöä sekä tekijänoikeuksien asianmukaista suojelua. Seuraavat kolme kohtaa olivat uudistuksen keskeisiä elementtejä:

1. Lainsäädännön ja hallinnon tasolla teosten yleisölle välittämisen oikeuden rajoitusten tarkistaminen
2. Piraattikopioiden aiheuttamien vahinkojen tehokkaan korjaamisen varmistaminen vahingonkorvausten laskentatavan uudistamisen kautta
3. Uuden tuomioistuimen päätösjärjestelmän luominen teosten käytön osalta

Viite: Japanin kulttuurivirasto｜Reiwa 5 (2023) tavallisen istuntokauden tekijänoikeuslain uudistuksesta[ja]

Näistä kohdista 1 ja 2 tulivat voimaan Reiwa 6 (2024) vuoden tammikuun 1. päivänä. Kohdan 3 osalta voimaantulo tapahtuu hallituksen asetuksella kolmen vuoden kuluessa säädöksen julkaisemisesta.

Miten tämä uudistus konkreettisesti muuttaa asioita? Käydään läpi nämä kolme keskeistä kohtaa yksityiskohtaisemmin.

Lainsäädännön ja hallinnon teosten julkisen välittämisen oikeudenrajoitusten tarkistus

Aiemmin lainsäädäntö ja hallinto perustuivat “paperikulttuuriin”. Kuitenkin paperittomuuden ja digitaalisen transformaation (DX) edistämisen myötä digitaalisten verkkojen kautta tapahtuvan materiaalin vaihdon tarve on kasvanut.

Ennen uudistusta Japanese 著作権法 (tekijänoikeuslaki) 42 artikla salli tekijänoikeuden haltijan luvatta teosten kopioinnin, mikäli se katsottiin tarpeelliseksi oikeudenkäyntimenettelyissä tai lainsäädännön ja hallinnon sisäisenä materiaalina. Kuitenkin pilvitallennukseen ja sähköpostitse tapahtuvaan välittämiseen liittyvä julkisen välittämisen osalta tarvittiin tekijänoikeuden haltijan lupa.

Tässä yhteydessä, digitaalisen yhteiskunnan infrastruktuurin kehittämisen näkökulmasta, on sallittu tekijänoikeuden haltijan luvatta:

1. Lainsäädännön ja hallinnon sisäisenä materiaalina tapahtuvan julkisen välittämisen
2. Laissa määriteltyjen patenttitarkastusten ja muiden hallinnollisten menettelyjen julkisen välittämisen

edellyttäen, että se ei kohtuuttomasti vahingoita tekijänoikeuden haltijan etuja.

Lainsäädännön ja hallinnon sisäisenä materiaalina suoritettava yleisön saataviin asettaminen

Kun lainsäädännön tai hallinnon tarkoituksiin katsotaan tarpeelliseksi käyttää sisäistä materiaalia, on mahdollista rajoitetusti suorittaa teosten yleisön saataviin asettamista vain sisäisten käyttäjien kesken (liittyen Japanin tekijänoikeuslain 42. pykälään).

Esimerkiksi, kun eduskunnan tai kunnanvaltuuston toiminnan kannalta on tarpeellista käsitellä lakiehdotuksia, budjettiehdotuksia tai suorittaa valtiollisia tutkimuksia, tai kun valtion tai paikallishallinnon viranomaiset suunnittelevat ja laativat toimenpiteitä omien tehtäviensä puitteissa, voidaan sisäisesti skannata tai ladata muiden tekijöiden teoksia ja tallentaa ne esimerkiksi osaston henkilöstön käyttämään pilvipalveluun tai järjestää online-kokouksia osastoon liittyvien henkilöiden kanssa.

Aiemmin Japanin tekijänoikeuslaissa, 42. pykälässä sallittiin lainsäädännön ja hallinnon tarkoituksiin tarpeellisten teosten kopiointi ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa. Kuitenkin, jos teosten laatu, käyttötarkoitus tai kopioiden määrä otetaan huomioon ja niiden käyttö vahingoittaisi kohtuuttomasti tekijänoikeuden haltijan etuja, ei oikeuden rajoitusta sovellettu.

Lisäksi “sisäinen materiaali” kattaa esimerkiksi lakiehdotusten käsittelyn, budjettiehdotusten käsittelyn ja valtiolliset tutkimukset, jotka ovat tarpeellisia eduskunnan tai kunnanvaltuuston toiminnan kannalta, tai kun valtion tai paikallishallinnon viranomaiset suunnittelevat ja laativat toimenpiteitä omien tehtäviensä puitteissa. Tämä on sallittua vain, kun lainsäädäntö- ja hallintovaltaa käyttävät edustajat tai virkamiehet katsovat sen tarpeelliseksi asianmukaisen tarkoituksen vuoksi sisäisessä tarkastelussa tai keskustelussa.

Julkisen lähettämisen salliminen hallinnollisissa menettelyissä, kuten patenttitarkastuksissa, lain määräysten mukaisesti

Patenttitarkastusten ja hallinnollisten oikeudenkäyntimenettelyjen osalta on sallittu, että tarpeelliseksi katsotussa määrin voidaan suorittaa teosten julkista lähettämistä digitaalisesti (Japanin tekijänoikeuslain 41 artiklan 2 kohta ja 42 artiklan 2 kohta).

Online-hakemusten ja tarkastusten yhteydessä on odotettavissa, että toisten tekijänoikeudella suojattuja teoksia skannataan tai ladataan ja tallennetaan online-hakemus- ja tarkastusjärjestelmiin tai lähetetään sähköpostitse.

Kuitenkin teosten julkista lähettämistä voidaan harjoittaa vain “tarpeelliseksi katsotussa määrin”. Jos vain osa teoksesta on tarpeen, mutta jaetaan tai lähetetään koko teos, se ylittää sallitun määrän, eikä sitä hyväksytä.

Lisäksi, jos julkisen lähettämisen toiminta vahingoittaa tekijänoikeuden haltijan etuja kohtuuttomasti, kuten esimerkiksi haittaa olemassa olevaa leikkauspalvelubisnestä, ei tällaista julkista lähettämistä sallita, ja tekijänoikeuden haltijan lupa on edelleen tarpeen.

Tämä tekijänoikeudella suojattujen teosten julkisen lähettämisen oikeudenrajoitusten tarkistus tuli voimaan 1. tammikuuta 2024.

Liittyvä artikkeli: Milloin videon lainaaminen on sallittua? Selitys tekijänoikeuslain vaatimuksista ja oikeustapauksista[ja]

Piraattiversioiden aiheuttamien vahinkojen tehokkaan korvauksen varmistamiseksi vahingonkorvausmäärien laskentatavan uudistaminen

Tekijänoikeusrikkomuksista johtuvien vahingonkorvausvaatimusten osalta on säädetty vahingon määrän laskentatavasta tekijänoikeuden haltijoiden todistustaakan keventämiseksi.

Kuitenkin piraattisivustojen aiheuttamien vahinkojen osalta on ollut vaikeaa todistaa kärsitty vahinko, ja riittävän korvausmäärän saaminen on ollut harvinaista.

Tästä syystä, samankaltaisesti kuin patenttilaissa, tekijänoikeusrikkomuksista johtuvien vahingonkorvausvaatimusten oikeudenkäynneissä tekijänoikeuden haltijoiden todistustaakan edelleen keventämiseksi ja piraattiversioiden aiheuttamien vahinkojen tehokkaan korvauksen varmistamiseksi, vahingonkorvausmäärien laskentatapaa on uudistettu seuraavasti:

1. Lisenssimaksua vastaavan summan tunnustaminen rikkomustuotteiden luovutusmäärien perusteella
2. Lisenssimaksua vastaavan summan harkintatekijöiden selkeyttäminen

Nämä muutokset on suoritettu.

Lisenssimaksua vastaavan summan vahvistaminen loukkaustuotteiden siirtojen määrään perustuvan laskennan osalta

Tekijänoikeuden haltijoiden myyntikyvyn ylittävää osuutta vastaavan lisenssimaksun määrä lisätään vahingonkorvausten laskennan perusteeksi. Tämä mahdollistaa menetetyn lisenssimahdollisuuden aiheuttaman saamatta jääneen tuoton vahingonkorvausten määrän vahvistamisen, myös silloin kun loukkaajan myyntimäärät ylittävät oikeudenhaltijan myyntikyvyn (liittyen artiklaan 114).

Loukkaustuotteiden laittoman myynnin määrään perustuvan vahingonkorvausten laskennan säännöstä on muutettu siten, että aikaisemmin vahingonkorvausten laskennasta vähennetty tekijänoikeuden haltijoiden myyntikyvyn ylittävä osuus otetaan nyt huomioon vahingonkorvausten laskennassa lisenssimaksua vastaavana vahinkona.

Lisenssimaksuja vastaavan summan harkintatekijöiden selkeyttäminen

Tekijänoikeusrikkomuksessa tunnustettavan lisenssimaksua vastaavan summan määrityksessä voidaan ottaa huomioon summa, joka todennäköisesti olisi sovittu neuvotteluissa, jos tekijänoikeusrikkomus olisi tiedossa (liittyen artiklaan 114).

Lisäksi tuomioistuimen tunnustamassa lisenssimaksua vastaavassa summassa voidaan ottaa huomioon tekijöitä, jotka voivat kasvattaa summaa, kuten rajoituksetta tapahtuva käyttö tekijänoikeusrikkomuksen seurauksena, verrattuna yleisiin lisenssimaksuihin, jotka on sovittu tietyin ehdoin (kuten käyttöaika ja -alue). Tämä selkeyttää säännöksiä, jotka koskevat lisenssimaksua vastaavan summan määritystä.

Tekijänoikeuslaissa on määrätty, että tekijänoikeuksien loukkauksissa, kuten piratismi, on mahdollista hakea oikeussuojaa sekä rikos- että siviilioikeuden kautta.

Tekijänoikeuksia loukanneille henkilöille määrättävästä rikosoikeudellisesta seuraamuksesta säädetään “enintään 10 vuoden vankeusrangaistus tai enintään 10 miljoonan jenin sakko, tai molemmat” (yrityksille enintään 300 miljoonan jenin sakko), ja erityisesti vankeusrangaistuksen osalta rangaistusta on koventettu Heisei 18 (2006) vuoden uudistuksessa “enintään 5 vuodesta” “enintään 10 vuoteen”.

Toisaalta siviilioikeudellisesti nykyinen laki määrittelee erityissäännökset vahingonkorvaussumman laskemiseksi, mutta on huomautettu, että tekijänoikeuden haltijan myyntikykyä ylittävä osuus on vähennetty laskentaperusteista, mikä voi johtaa riittämättömään korvaussummaan.

Näin ollen tässä uudistuksessa tarkistetaan vahingonkorvaussumman laskentaa ja selkeytetään, että tekijänoikeuden haltijan myyntikykyä ylittävä osuus lisenssimaksua vastaavana summana voidaan lisätä korvaussummaan, mikä mahdollistaa korvaussumman kasvattamisen.

Tämä tekijänoikeusrikkomusten, kuten piratismin, tehokkaaseen oikeussuojaan tähtäävä vahingonkorvaussumman laskentatavan tarkistus astui voimaan 1. tammikuuta 2024.

Liittyvä artikkeli: Tekijänoikeusrikkomus ‘Fast Movies’ YouTubessa – Mitä oikeudellisia toimenpiteitä on käytettävissä?[ja]

Liittyvä artikkeli: Korvaus 500 miljoonaa jeniä… Mikä on ‘Fast Movies’in oikeudellinen vastuu? Asianajaja selittää rikos- ja siviilioikeudelliset vastuut[ja]

Uuden määräysjärjestelmän luominen teosten käyttöön liittyen

Kun käytetään toisen henkilön teosta, on itsestään selvää, että yleensä tarvitaan tekijänoikeuden haltijan tai vastaavan lupa. On kuitenkin totta, että on olemassa monia teoksia, joiden oikeudenhaltijat ovat tuntemattomia tai joiden käyttöön liittyvää suostumusta ei voida vahvistaa.

Jotta tällaiset ongelmat voitaisiin ratkaista ja helpottaa vanhojen teosten sekä yksityishenkilöiden luomien sisältöjen sujuvaa käyttöä, on toteutettu seuraavat toimenpiteet:

1. Tekijänoikeuden haltijan suostumuksen varmistamattomien teosten käytön helpottaminen
2. Uuden määräysjärjestelmän ja muiden menettelyjen yksinkertaistaminen keskitetyn organisaation kautta

Nämä toimenpiteet ovat nyt käynnissä.

Esimerkiksi seuraavat tilanteet ovat mahdollisia:

1. Kun vanhoja teoksia digitalisoidaan arkistoon ja osan tekijänoikeuden haltijoista henkilöllisyys on tuntematon tai heihin ei saada yhteyttä, eikä oikeuksia voida käsitellä
2. Kun joku haluaa käyttää amatöörikirjoittajan verkkosivustolla julkaisemaa sisältöä, mutta kirjoittajaan ei ole mahdollista hakea lupaa tai tämä ei vastaa yhteydenottoihin
3. Kun yhdellä teoksella on useita tekijänoikeuden haltijoita ja osaan heistä ei saada yhteyttä

Näitä tilanteita on otettu huomioon.

Tämän uuden määräysjärjestelmän käyttöönottoon varataan aikaa tiedottamiseen ja muihin valmisteluihin, ja se tulee voimaan kolmen vuoden kuluessa julkaistusta päivämäärästä (26. toukokuuta 2023) hallituksen asetuksella määrättävänä päivänä.

Tekijänoikeuden haltijoiden tavoittamattomissa olevien teosten käytön sujuvoittaminen

Digitalisaation myötä sisällön luominen, jakaminen ja käyttäminen on helpottunut, ja niin ammattilaisten kuin tavallisten ihmisten luomat sisällöt sekä vanhojen teosten uudet käyttötarpeet ovat lisääntyneet internetissä. Tällaisissa sisällöissä on kuitenkin ollut haasteita, sillä tekijänoikeuden haltijoihin ei ole aina saatu yhteyttä, mikä ei ole mahdollistanut sujuvaa käyttöä.

Kun henkilö haluaa käyttää tällaisia hallitsemattomia julkaisuteoksia (teoksia, joita ei ole keskitetysti hallinnoitu ja joiden tekijänoikeuden haltijoiden käyttöä koskevat päätökset eivät ole helposti saatavilla), ja tekijänoikeuden haltijan mielipidettä ei saada selville edes toimenpiteitä käyttämällä, on mahdollista “saada Japanin kulttuuriviraston johtajan päätös ja suorittaa korvausmaksu, jolloin päätöksessä määritellyn ajanjakson ajan kyseistä hallitsematonta julkaisuteosta saa käyttää” (Japanin tekijänoikeuslain 67 artiklan 3 kohdan mukaisesti).

Tämä on uusi päätösjärjestelmä, joka mahdollistaa nopeamman käytön yksinkertaistetun menettelyn kautta verrattuna nykyiseen päätösjärjestelmään. Koska järjestelmä keskittyy tekijänoikeuden haltijoiden “tahtoon”, se mahdollistaa teoksen käytön siihen asti, kunnes tekijänoikeuden haltija ilmoittaa mielipiteensä, samalla varmistaen mahdollisuuden tarkistaa tekijänoikeuden haltijan tahto asettamalla lakisääteisen käyttöajan enimmäiskestoksi kolme vuotta (kolmen vuoden jälkeen on mahdollista hakea uudelleen ja uusia käyttöaikaa).

Tekijänoikeuden haltija voi pyytää Japanin kulttuuriviraston johtajaa kumoamaan tämän päätöksen, ja kulttuuriviraston johtaja voi peruuttaa päätöksen, jolloin tämän järjestelmän mukainen käyttö ei ole enää mahdollista peruutuksen jälkeen, ja tekijänoikeuden haltija voi vastaanottaa korvausmaksun.

Kuitenkin, päätöksen kumoamisen yhteydessä on varmistettava, että osapuolten välillä on mahdollista käydä lisenssineuvotteluja, joten jos käyttäjä haluaa jatkaa käyttöä päätöksen kumoamisen jälkeen, hänen on neuvoteltava lisenssistä tekijänoikeuden haltijan kanssa. Lisenssineuvottelujen jälkeen on myös mahdollista sallia käytön jatkaminen.

Uuden sovittelujärjestelmän ja muiden menettelyjen yksinkertaistaminen palvelupisteorganisaation kautta

Uuden sovittelujärjestelmän luomisen yhteydessä menettelyjen nopeuttamiseksi ja yksinkertaistamiseksi sekä asianmukaisten menettelyjen varmistamiseksi, yksityiset organisaatiot, jotka ovat saaneet Japanin Kulttuuriviraston johtajan määräämän hyväksynnän tai rekisteröinnin, voivat toimia käyttäjien palvelupisteenä ja hoitaa menettelyt.

Palvelupisteenä toimivat organisaatiot jaetaan kahteen ryhmään niiden suorittamien tehtävien ja toimintojen mukaan: ‘määrätyt korvausrahojen hallintajärjestöt’ ja ‘rekisteröidyt tarkastusorganisaatiot’.

Määrätyt korvausrahojen hallintajärjestöt vastaavat seuraavista tehtävistä:

1. Tehtävät, jotka liittyvät korvaus- ja vakuusrahojen vastaanottamiseen, kun teoksia käytetään uuden sovittelujärjestelmän (67 artiklan 3 kohta), sovitteluhakemusten aikaisen käytön (67 artiklan 2 kohta) tai tekijänoikeuden haltijan tuntemattomuuden tapauksessa sovellettavan sovittelujärjestelmän (67 artikla) perusteella
2. Korvaus- ja vakuusrahojen hallinnointiin liittyvät tehtävät
3. Tehtävät, jotka liittyvät korvaus- ja vakuusrahojen maksamiseen tekijänoikeuden haltijoille
4. Tehtävät, jotka liittyvät teosten suojeluun sekä teosten käytön sujuvoittamiseen ja luomisen edistämiseen (teosten suojelun ja käytön sujuvoittamiseen liittyvät toimet)

Rekisteröidyt tarkastusorganisaatiot toimivat Japanin Kulttuuriviraston johtajan tehtävien sijaisina ja vastaavat seuraavista tehtävistä:

1. Uuden sovittelujärjestelmän hakemusten vastaanottoon liittyvät toimistotehtävät
2. Hakemusten tarkistaminen uuden sovittelujärjestelmän vaatimusten täyttymisen osalta (vaatimusten tarkistus)
3. Tavanomaisen käyttömaksun määrää vastaavan summan laskentaan liittyvät toimistotehtävät (käyttömaksun vastaavan summan laskenta)

Kun halutaan käyttää teosta, jonka käytön mahdollisuudesta tekijänoikeuden haltijan tai muiden oikeudenhaltijoiden mielipidettä ei voida varmistaa, uuden sovittelun hakemus tehdään Japanin Kulttuuriviraston johtajan rekisteröimälle rekisteröidylle tarkastusorganisaatiolle. Hakemuksen vastaanottanut rekisteröity tarkastusorganisaatio suorittaa vaatimusten tarkistuksen ja käyttömaksun laskennan ja välittää tiedot Japanin Kulttuuriviraston johtajalle.

Kun Japanin Kulttuuriviraston johtaja on rekisteröidyn tarkastusorganisaation tarkistustulosten perusteella tehnyt uuden sovittelupäätöksen, määräytyy samalla käyttäjän maksama korvaussumma. Käyttäjä voi maksamalla tämän korvauksen Japanin Kulttuuriviraston johtajan määräämälle määrätylle korvausrahojen hallintajärjestölle käyttää hakemaansa teosta.

Yhteenveto: Konsultoi asianajajaa tekijänoikeusrikkomusten ja piratismivahinkojen osalta

Tekijänoikeuslain (Reiwa 6 (2024)) uudistuksessa huomionarvoista on se, että piratismista aiheutuvien vahinkojen tehokkaan korjaamisen varmistamiseksi vahingonkorvausten laskentatapaa on tarkistettu. Laskentatavan selkeyttäminen tarkoittaa, että nyt myös oikeudenhaltijan myyntikyvyn ylittävät osat voidaan sisällyttää menetettyinä voittoina vahingonkorvauksiin, vaikka ne aiemmin olisivatkin jääneet huomiotta.

Jos olet joutunut tekijänoikeusrikkomuksen kohteeksi esimerkiksi piratismisivustolla, suosittelemme ottamaan yhteyttä asianajajaan mahdollisimman pian vahinkojen korjaamiseksi.

Toimenpiteemme esittely

Monolith Lakitoimisto on IT-alan, erityisesti internetin ja oikeudenkäytön, korkean asiantuntemuksen omaava lakitoimisto. Viime vuosina tekijänoikeuksien ympärillä pyörivät immateriaalioikeudet ovat keränneet paljon huomiota. Tarjoamme ratkaisuja immateriaalioikeuksiin liittyen. Alla olevassa artikkelissa kerromme aiheesta tarkemmin.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: Erilaisten yritysten IT- ja immateriaalioikeudelliset palvelut[ja]