E-urheilijoiden oikeuksien suojelu ja käytännön hallinta

Kuvien ja julkisuusoikeuksien oikeudellinen tulkinta

Ammattiurheilijoilla on oikeus rajoittaa ulkonäkönsä luvattomia kuvauksia, mikä tunnetaan nimellä kuvien oikeus, sekä hallita nimensä ja kuvansa kaupallista käyttöä, mikä tunnetaan nimellä julkisuusoikeus.
Pink Lady -tapauksessa (Japanin korkein oikeus, 2. helmikuuta Heisei 24 (2012), Minshū 66, nro 2, s. 89, Hanji 2143, s. 72, Hanta 1367, s. 97) annettiin selkeä päätös julkisuusoikeudesta koskien viihdetaiteilijoita.

Nämä oikeudet perustuvat persoonallisuusoikeuksiin, ja kuvien oikeuden osalta niiden oikeudellinen luonne vahvistettiin Japanin korkeimman oikeuden päätöksessä 10. marraskuuta Heisei 17 (2005) (Minshū 59, nro 9, s. 2428, Hanji 1925, s. 84, Hanta 1203, s. 74). Julkisuusoikeuden osalta oikeudellinen luonne vahvistettiin Japanin korkeimman oikeuden päätöksessä 13. helmikuuta Heisei 16 (2004) (Minshū 58, nro 2, s. 311, Hanji 1863, s. 25, Hanta 1156, s. 101).
Viime aikoina digitaalisen sisällön nopean yleistymisen myötä näiden oikeuksien suojaaminen on tullut entistä tärkeämmäksi. Erityisesti e-urheilun alalla, jossa online-lähetykset ja sosiaalisen median esiintymismahdollisuudet ovat lisääntyneet, oikeuksien loukkaamisen riski on kasvanut.

Oikeuksien hallinta turnausten järjestämisessä

e-urheiluturnauksissa oikeuksien hallinta on yleensä määritelty sääntöjen kautta, kun kyseessä on kattojärjestön järjestämä turnaus.
Toisaalta, kolmannen osapuolen järjestämissä turnauksissa saattaa olla tarpeen tehdä oikeuksien sovittelu järjestäjän ja osallistuvien organisaatioiden välillä.

Erityisesti kansainvälisissä turnauksissa tai rajat ylittävissä lähetyksissä on tärkeää ottaa huomioon eri maiden oikeusjärjestelmien erot oikeuksien hallinnassa.
Lisäksi on tarpeen käsitellä digiaikakaudelle ominaisia haasteita, kuten eri suoratoistoalustojen käyttöehtoja ja katsojien tekemää toissijaista käyttöä koskevia kysymyksiä.

Käytännön toimet oikeuksien suojaamiseksi median käytössä

Urheilijoiden kuvien ja muiden vastaavien oikeuksien suojaamiseksi luvattomalta käytöltä on tehokas ratkaisu, että urheilijat antavat oikeuksien hallinnan valtuutuksen heitä edustaville organisaatioille.
Tämä mahdollistaa organisaatioiden luvanhallinnan ja oikeudenloukkausten käsittelyn, mikä puolestaan suojaa urheilijoiden oikeuksia kattavasti.

Oikeuksien hallinnan tehokkuuden parantamiseksi on tärkeää rakentaa valvontajärjestelmä digitaalisen sisällön seurantaan.
Teknologioiden, kuten kuvantunnistustekniikoiden ja verkkokäyttäytymisen seurannan, hyödyntäminen on suositeltavaa luvattoman käytön varhaiseen havaitsemiseen ja siihen reagoimiseen.

Käytännön puitteet oikeuksien hallinnalle

Ammattiurheilussa on yleistä, että hallintoelimet hallinnoivat oikeuksia keskitetysti.
Japanin J-liigassa ja ammattilaisbaseballissa on säädetty, että joukkueet hallinnoivat pelaajien oikeuksia liittojen sääntöjen mukaisesti, ja tämä käytäntö on tunnustettu laillisesti päteväksi (Japanin immateriaalioikeuksien korkein oikeus, 25. helmikuuta Heisei 20 (2008), tuomioistuimen verkkosivusto).

Myös e-urheilussa on suositeltavaa, että organisaatiot hallinnoivat pelaajien oikeuksia kattavasti hallinnointisopimusten kautta ja kontrolloivat kolmansien osapuolten käyttöä asianmukaisesti.
Käytännössä tämä tarkoittaa käyttöoikeusehtojen ja -maksujen asettamista, hakumenettelyjen kehittämistä sekä oikeudenloukkauksien tapahtuessa toimintamallien luomista.

Kansainvälistä laajentumista silmällä pitäen on myös tärkeää ottaa huomioon kansainväliset oikeuksien suojelun puitteet.
Esimerkiksi Euroopan GDPR:n kaltaiset tietosuojamääräykset ja eri maiden muotokuvaoikeuksiin liittyvät lainsäädännölliset erot edellyttävät hallintajärjestelmien kehittämistä.

Kohti tehokasta oikeuksien suojaa

Oikeuksien hallinnointia hoitavilta organisaatioilta vaaditaan asianmukaista reagointia luvattomaan käyttöön.
Myös vilpittömän mielen periaatteen näkökulmasta on tarpeen toteuttaa tehokkaita oikeuksien suojatoimia, kuten varoituskirjeiden lähettämistä ja oikeudellisten toimenpiteiden toteuttamista.
Tässä yhteydessä digitaalisen yhteiskunnan oikeudenloukkaukset tapahtuvat usein yli rajojen, joten kansainvälisten oikeudellisten toimenpiteiden toteuttamisjärjestelmän kehittäminen on tärkeä haaste.

Lisäksi urheilijoiden oman oikeustietoisuuden parantaminen on tärkeää.
Jäsenorganisaatioiden tulisi aktiivisesti toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten tarjota urheilijoille säännöllistä koulutusta ja ohjeita sosiaalisen median asianmukaisesta käytöstä.
Tällä tavoin urheilijat voivat ymmärtää omien oikeuksiensa merkityksen ja osallistua asianmukaiseen oikeuksien käyttöön.