Oikeuksien yhteisomistus ja tekijänoikeuden haltijan määrittäminen Japanin tekijänoikeuslaissa

Japanin sisältöteollisuus, joka kattaa elokuvat, animaation, musiikin ja kirjallisuuden, saa maailmanlaajuisesti korkeaa arvostusta. Yrityksille, jotka aikovat tulla mukaan tähän elinvoimaiseen markkinaan ja laajentaa liiketoimintaansa, on välttämätöntä ymmärtää syvällisesti Japanin tekijänoikeuslakia. Vaikka tekijänoikeuden perusperiaatteissa on paljon kansainvälisiä yhtäläisyyksiä, Japanin lainsäädännössä on erityisiä säännöksiä, jotka vaikuttavat suoraan yhteistyössä tehtyjen luovien projektien, kuten elokuvien, liiketoiminnan tuloksiin ja riskienhallintaan. Jos näitä säännöksiä ei ymmärretä kunnolla, oikeuksien omistus voi jäädä epäselväksi, mikä voi johtaa odottamattomiin riitoihin ja liiketoimintamahdollisuuksien menetyksiin.

Tässä artikkelissa käsitellään erityisesti kahta monimutkaista ja käytännön päätöksiä vaativaa aihetta Japanin tekijänoikeuslain alalta. Ensimmäinen on ‘yhteisomistuksessa olevat tekijänoikeudet’, jotka syntyvät, kun useampi luoja luo yhdessä teoksen. Käymme läpi oikeuksien omistuksen, luovutuksen ja käytön tiukkoja sääntöjä sekä niiden poikkeuksia. Toisena aiheena on ‘tekijänoikeuden haltijan’ määrittämiseen liittyvät ongelmat, erityisesti elokuvateosten osalta luodut erityiset oikeudelliset kehykset. Elokuvateollisuuden taloudellista todellisuutta heijastavat nämä säännökset antavat peruskysymykseen, kuka omistaa taloudelliset oikeudet, erilaisen vastauksen kuin yleiset periaatteet. Lisäksi selitämme, kuinka kauan nämä oikeudet ovat suojattuja, eli tekijänoikeuden suojan kestoa. Tämän artikkelin tarkoituksena on auttaa Japanin luovan teollisuuden yritysten johtajia ja lakiasioista vastaavia henkilöitä tekemään tarkkoja päätöksiä.

Japanin yhteisomistuksessa olevat tekijänoikeudet: Oikeuksien omistus ja käyttö yhteistyössä luoduissa teoksissa

Useiden henkilöiden yhteistyössä luoma teos ei ole harvinainen ilmiö. Tällaisissa tapauksissa syntyy ‘yhteisomistuksessa olevat tekijänoikeudet’, joihin sovelletaan Japanin tekijänoikeuslain erityisiä sääntöjä.

「Yhteisteoksen」 määritelmä Japanin tekijänoikeuslain mukaan

On tärkeää ymmärtää ensin ‘yhteisteoksen’ määritelmä, joka on tyypillinen esimerkki yhteisestä tekijänoikeudesta. Japanin tekijänoikeuslain (Heisei (1989)) 2 artiklan 1 momentin 12 kohdan mukaan yhteisteos määritellään “teokseksi, jonka kaksi tai useampi henkilö on luonut yhdessä siten, että kunkin henkilön panosta ei voida erottaa ja käyttää erikseen”. Tähän määritelmään sisältyy kaksi vaatimusta. Ensinnäkin, että kaksi tai useampi henkilö on osallistunut luovaan prosessiin yhdessä. Pelkkä idean tarjoaminen, valvonta tai avustavat tehtävät eivät tee henkilöstä yhteistekijää. Toiseksi, että kunkin henkilön luova panos ei ole erotettavissa. Esimerkiksi, jos useampi henkilö on yhdessä sanoittanut ja säveltänyt yhden kappaleen, eikä voida selvästi erottaa, kuka on vastannut mistäkin osasta, kyseessä on tyypillinen esimerkki yhteisteoksesta. Tätä vastoin, jos esimerkiksi romaanin teksti ja kuvitukset voidaan erottaa ja käyttää erikseen, kyseessä on ‘yhdistetty teos’, joka eroaa yhteisteoksesta. Yhdistetyn teoksen tapauksessa periaatteessa jokainen tekijä voi käyttää oikeuksiaan erikseen luomaansa osaan.

Kaikkien osapuolten suostumuksen periaate oikeuksien käytössä

Kun tekijänoikeudet ovat yhteisomistuksessa, kuten yhteisteoksen tapauksessa, niiden käyttöön sovelletaan erittäin tärkeää periaatetta. Japanin tekijänoikeuslain (平成14年2002) 65 artiklan 2 momentin mukaan “yhteisomistuksessa olevia tekijänoikeuksia ei saa käyttää ilman kaikkien osakkeenomistajien suostumusta”. Tässä mainittu “käyttö” sisältää paitsi kolmansille osapuolille teoksen käytön luvan myöntämisen, myös sen, että yksi osakkeenomistajista käyttää teosta itse. Toisin sanoen, yksittäisen osakkeenomistajan ei periaatteessa ole sallittua julkaista teosta, asettaa sitä verkkosivustolle tai myöntää lisenssiä toiselle yritykselle ilman muiden osakkeenomistajien suostumusta. Tämä tiukka sääntö on suunniteltu suojelemaan kaikkien osakkeenomistajien etuja ja estämään tilanteita, joissa yhden osakkeenomistajan yksipuoliset toimet aiheuttavat haittaa muille osakkeenomistajille.

Sopimuksen perusteettoman hylkäämisen kielto Japanin tekijänoikeuslaissa

Kuitenkin, jos noudatamme kaikkien osapuolten suostumuksen periaatetta liian tiukasti, on olemassa vaara, että yhden osakkaan ollessa yhteistyöhaluton, teos voi jäädä täysin hyödyntämättä ja ajautua ‘deadlock’-tilaan. Tällaisten tilanteiden välttämiseksi Japanin tekijänoikeuslaki sisältää tärkeän poikkeussäännöksen. Lain 65 artiklan 3 momentin mukaan kullakin osakkaalla ei ole oikeutta estää edellä mainitun suostumuksen syntyä ilman pätevää syytä.

‘Pätevä syy’ ei ole tarkasti määritelty laissa, ja se arvioidaan tapauskohtaisesti tuomioistuimissa. Aiemmissa oikeustapauksissa on katsottu, että jos yksi osakkaista on edennyt käyttöluvan neuvotteluissa ilman riittävää keskustelua muiden osakkaiden kanssa, muilla osakkailla on oikeus kieltäytyä suostumuksesta pätevästä syystä (Osakan alioikeuden päätös 27. elokuuta 1992, ‘Hiljainen liekki’ -tapaus). Tämä säännös on tarkoitettu estämään teoksen käytön perusteeton estäminen pelkästään vastustamisen, ei järkevän perusteen puuttumisen vuoksi. Jos yksi osakkaista jatkaa suostumuksen kieltämistä ilman pätevää syytä, muilla osakkailla on oikeus nostaa kanne tuomioistuimessa ja pyytää päätöstä, joka korvaa kyseisen osakkaan suostumuksen.

Osakkuuden luovutus ja oikeudenloukkauksiin vastaaminen Japanissa

Kun luovutat tekijänoikeuden yhteisosakkuutta kolmannelle osapuolelle tai asetat sille panttioikeuden, tarvitset samoin kuin oikeuksien käyttämisessäkin kaikkien muiden yhteisosakkaiden suostumuksen (Japanin tekijänoikeuslain 65 pykälän 1 momentti). Myös tässä tapauksessa “perusteltua syytä” ilman suostumusta ei voi kieltää.

Toisaalta, kun ryhdytään oikeudellisiin toimiin kolmannen osapuolen tekemää tekijänoikeusrikkomusta vastaan, säännöt ovat erilaiset. Japanin tekijänoikeuslain 117 pykälän mukaisesti jokainen yhteisosakas voi yksin vaatia rikkomuksen lopettamista. Tämä ottaa huomioon tarpeen pysäyttää rikkomus nopeasti, ja tässä tapauksessa kaikkien suostumusta ei vaadita. Kuitenkin, kun vaaditaan vahingonkorvausta, jokainen yhteisosakas voi periaatteessa vaatia korvausta vain oman osuutensa mukaisesta summasta.

Näin ollen Japanin yhteistekijänoikeuksien lainsäädäntö suojaa vahvasti jokaisen yhteisosakkaan oikeuksia periaatteella “kaikkien suostumus”, mutta samalla se tarjoaa “perustellun syyn” poikkeussäännön, jotta tekijänoikeuden haltijoiden väliset edut ja teosten sujuva käyttö olisivat tasapainossa, ja estetään teosten joutuminen hyllytettyiksi. Yritysten, jotka edistävät yhteisiä kehitysprojekteja, on erittäin tärkeää solmia yksityiskohtaisia sopimuksia yhteisosakkaiden välillä teosten käyttötavoista ja päätöksentekoprosesseista tulevien riitojen välttämiseksi.

Tekijänoikeuden haltijan määrittäminen: Elokuvateosten erityiset oikeudelliset kehykset Japanissa

Tekijänoikeuslain perusperiaatteena on, että teoksen luonut ‘tekijä’ saa alkuperäisenä haltijana ‘tekijänoikeuden’, joka käsittää taloudelliset oikeudet. Kuitenkin Japanin tekijänoikeuslaissa on asetettu merkittävä poikkeus tästä periaatteesta elokuvateosten osalta.

Erikoissäännökset elokuvan tekijänoikeuksista Japanissa

Japanin tekijänoikeuslain 29. pykälän 1. momentti määrittelee elokuvan tekijänoikeuksien kuulumisen seuraavasti: “Kun tekijä on luvannut osallistua elokuvateoksen tuottamiseen elokuvan tuottajalle, kyseisen elokuvateoksen tekijänoikeudet kuuluvat kyseiselle elokuvan tuottajalle.” Tässä mainittu “elokuvan tuottaja” viittaa Japanin tekijänoikeuslain 2. pykälän 1. momentin 10. kohdan mukaan “henkilöön, jolla on aloite ja vastuu elokuvateoksen tuottamisesta”, ja yleensä tähän rooliin kuuluvat rahoituksen järjestämisestä ja koko tuotannon hallinnasta vastaavat tuotantoyhtiöt tai studiot.

Tämän säännöksen oikeudellinen merkitys ei ole pelkästään oikeuksien siirrossa, vaan se perustuu “alkuperäiseen kuulumiseen” koskevaan sääntöön. Toisin sanoen, vaikka ohjaajat ja muut tekijät saavat tekijänoikeudet luomishetkellä, nämä oikeudet eivät siirry jälkikäteen elokuvan tuottajalle, vaan lain säännöksen mukaan tekijänoikeudet kuuluvat suoraan elokuvan tuottajalle heti niiden syntyessä. Tämän erityisen säännöksen taustalla on se taloudellinen tosiasia, että elokuvan tuottaminen vaatii suuria investointeja ja siihen osallistuu lukuisia henkilöstöä, mikä tekee siitä laajamittaisen hankkeen. Oikeuksien keskittäminen elokuvan tuottajalle edistää teoksen sujuvaa hyödyntämistä levityksessä ja lisenssien myöntämisessä, ja tämän säännöksen lainsäädännöllinen tarkoitus on suojata ja kannustaa investointeja elokuvateollisuuteen.

Kuka on elokuvan “tekijänoikeuden haltija” Japanissa?

Kun tekijänoikeudet kuuluvat elokuvan tuottajalle, kuka sitten määritellään kyseisen elokuvan “tekijänoikeuden haltijaksi”? Japanin tekijänoikeuslain (joka on voimassa vuodesta 1989 lähtien) 16. pykälän mukaan elokuvan tekijänoikeuden haltija on henkilö, joka on “vastuussa tuotannosta, ohjauksesta, suunnittelusta, kuvaamisesta, taiteesta ja muista vastaavista tehtävistä ja on luovasti myötävaikuttanut elokuvateoksen kokonaisvaltaiseen muodostumiseen”. Käytännössä tämä tarkoittaa usein elokuvan ohjaajaa.

Tässä on tärkeää huomata, että vaikka alkuperäisen romaanin kirjoittaja, käsikirjoittaja tai musiikin säveltäjä ovat kukin oman romaaninsa, käsikirjoituksensa tai musiikkinsa tekijänoikeuden haltijoita, he eivät ole “elokuvateoksen” itsensä tekijänoikeuden haltijoita. He eivät ole myötävaikuttaneet elokuvan kokonaisvaltaiseen muodostumiseen, vaan ovat ainoastaan toimittaneet osia, jotka muodostavat elokuvan.

Tekijänoikeuden moraalisten oikeuksien sijainti Japanissa

Japanin tekijänoikeuslain (著作権法) 29. pykälä määrää, että elokuvantekijälle kuuluvat taloudelliset oikeudet, kuten kopioimisoikeus ja levitysoikeus, eli “tekijänoikeudet”. Toisaalta tekijälle yksilöllisesti kuuluvat “tekijänoikeuden moraaliset oikeudet” eivät kuulu tämän säännöksen piiriin. Tekijänoikeuden moraalisiin oikeuksiin kuuluvat oikeus päättää teoksen julkaisemisesta (julkaisuoikeus), oikeus tekijän nimen ilmoittamiseen (nimenilmoitusoikeus) sekä oikeus siihen, ettei teoksen sisältöä tai otsikkoa muuteta tekijän tahtoa vastaan (teoksen eheyden suojaamisoikeus). Nämä henkilökohtaiset oikeudet säilyvät tekijällä, kuten ohjaajalla, vaikka tekijänoikeudet siirtyisivät elokuvantekijälle. Näin ollen elokuvantekijän on otettava huomioon ohjaajan kaltaisen tekijän teoksen eheyden suojaamisoikeus esimerkiksi elokuvaa muokattaessa.

Alla oleva taulukko tiivistää elokuvateosten tekijöiden ja elokuvantekijöiden oikeussuhteet.

Elokuvan tekijänoikeuksien poikkeussäännökset ja käytännön huomioitavat seikat Japanissa

Japanin tekijänoikeuslain (著作権法) 29. pykälän 1. momentin mukainen elokuvantekijöiden tekijänoikeuksien omistusoikeussääntö on vahva, mutta siihen sisältyy tärkeitä poikkeuksia. Yritysten on tärkeää tunnistaa tarkasti, minkä säännöksen piiriin käsiteltävä elokuva kuuluu.

Poikkeus 1: Työsuhdeteos

Ensimmäinen tapaus, jossa 29. pykälän säännöstä ei sovelleta, on kun elokuva täyttää “työsuhdeteoksen” vaatimukset. Japanin tekijänoikeuslain 15. pykälä määrää, että jos teos on luotu henkilön toimiessa työtehtävässään yhtiön tai muun oikeushenkilön aloitteesta ja julkaistu tämän nimen alla, tekijänoikeus kuuluu oletusarvoisesti kyseiselle yhtiölle, ellei sopimuksessa ole toisin määrätty. Tämä pätee esimerkiksi silloin, kun elokuvatuotantoyhtiö on antanut työntekijälleen, ohjaajalle, tehtäväksi elokuvan tuottamisen. Tässä tapauksessa, toisin kuin 29. pykälässä, yhtiö ei ainoastaan saa “tekijänoikeuden haltijan” asemaa, vaan se tulee itse “tekijäksi”. Tämän seurauksena sekä taloudelliset oikeudet että ohjaajan henkilökohtaiset moraaliset oikeudet siirtyvät yhtiölle.

Poikkeus 2: Lähetykseen tarkoitettu elokuva

Toinen poikkeus koskee elokuvia, jotka on tuotettu erityisesti lähetyksiä varten. Japanin tekijänoikeuslain 29. pykälän 2. momentti määrää, että vain tietyt oikeudet siirtyvät lähetyksiä varten elokuvia tuottavalle yhtiölle. Näitä ovat oikeus lähettää teos televisiossa, kaapelilähetysoikeus ja oikeus kopioida teos lähetyksiä varten sekä jakaa näitä kopioita muille lähetyksen tarjoajille. Muut oikeudet, kuten oikeus esittää elokuva teattereissa tai myydä se DVD:nä, jäävät yleensä ohjaajalle tai muille tekijöille. Sopimuksella voidaan kuitenkin sopia toisin. Tämä säännös rajoittaa oikeuksia erityisesti lähetyksiä varten ja heijastaa liiketoimintamallia, joka eroaa teatterielokuvista.

Oikeustapausten valossa käytännön haasteet

Vaikka nämä säännökset ovat olemassa, erityisesti vanhempien elokuvien oikeuksien määrittäminen ei ole helppoa. Japanin immateriaalioikeuksien korkeimman oikeuden päätös 17. kesäkuuta 2010 (tapausnumero: 平成21年(ネ)10050号) on tärkeä esimerkki tämän ongelman monimutkaisuudesta. Tässä tapauksessa kiisteltiin vanhan tekijänoikeuslain alaisuudessa tuotetun elokuvan tekijänoikeuksien omistuksesta. Oikeus totesi, että kyseisen elokuvan ohjaaja oli yksi tekijöistä, mutta päätti, että oikeudet oli hiljaisesti siirretty elokuvayhtiölle, ja hyväksyi yhtiön tekijänoikeusrikkomuksen estämistä koskevan vaatimuksen. Samalla kuitenkin oikeus hylkäsi vahingonkorvausvaatimuksen, koska vanhan lain aikaisen elokuvan tekijänoikeuksien tulkinnassa oli akateemista erimielisyyttä ja oikeudet olivat epäselvät, mikä johti siihen, että vastaaja, joka uskoi tekijänoikeuksien rauenneen ja myi DVD:tä, ei ollut tuomittavissa huolimattomuudesta. Tämä päätös vihjaa, että vaikka lailliset säännökset ovat olemassa, niiden tulkinta voi olla vakiintumaton ja oikeuksien omistuksesta voi olla eriäviä näkemyksiä. Erityisesti historiallisen sisällön käsittelyssä on tärkeää suorittaa huolellinen due diligence oikeuksien suhteen.

Näin ollen Japanin tekijänoikeuslaki tarjoaa elokuvan tuotantotaustan ja käyttötarkoituksen mukaan hierarkkisia sääntöjä oikeuksien omistuksesta. Se ottaa huomioon kolme erilaista skenaariota: teatterielokuvat, yrityksen sisäiset työsuhdeteokset ja lähetyksiin tarkoitetut elokuvat, tarjoten kullekin optimoidun oikeudellisen kehyksen. Siksi elokuvan oikeuksia koskevissa sopimusneuvotteluissa tai yrityskaupoissa on ensisijaisen tärkeää määrittää, mihin näistä kategorioista käsiteltävä teos kuuluu, sillä se on kaiken analyysin lähtökohta.

Tekijänoikeuden suojan kesto: Oikeuksien ajallinen raja Japanissa

Tekijänoikeus ei ole ikuinen oikeus, vaan sen suojan kesto on lailla määrätty ajanjakso. Kun tämä aika päättyy, teos siirtyy “public domain” -alueelle, ja periaatteessa kuka tahansa voi käyttää sitä vapaasti.

Suojan keston periaate

Japanin tekijänoikeuslain (Heisei 30 (2018) vuoden 12. kuuta 30. päivänä voimaan astuneen lainmuutoksen mukaisesti) yleinen periaate suojan kestosta on, että oikeudet säilyvät “tekijän kuoleman jälkeen 70 vuotta”. Tämä aika on pidennetty aikaisemmasta 50 vuodesta 70 vuoteen. Kuitenkin, jos teoksen suojan kesto oli jo päättynyt lainmuutoksen voimaantulohetkellä, oikeudet eivät palaa voimaan.

Periaatteen poikkeukset

Tähän “kuoleman jälkeen 70 vuotta” -periaatteeseen liittyy useita tärkeitä poikkeuksia teoksen tyypistä riippuen.

• Yhteistekijänoikeudelliset teokset: Kun teoksella on useita tekijöitä, suojan kesto lasketaan viimeisen kuolleen tekijän kuoleman jälkeen 70 vuotta (Japanin tekijänoikeuslain 51. pykälän 2. momentti).
• Nimettömät tai salanimellä julkaistut teokset: Tekijän nimi tuntemattomien tai salanimellä julkaistujen teosten suojan kesto päättyy 70 vuotta julkaisun jälkeen. Jos tekijän oikea nimi paljastuu ennen suojan keston päättymistä, noudatetaan periaatetta ja suojan kesto on tekijän kuoleman jälkeen 70 vuotta (Japanin tekijänoikeuslain 52. pykälä).
• Yhteisön nimissä julkaistut teokset: Yhteisön, kuten yrityksen nimissä julkaistujen teosten (esimerkiksi työsuhteessa syntyneiden teosten) suojan kesto on 70 vuotta julkaisun jälkeen (Japanin tekijänoikeuslain 53. pykälä).
• Elokuvateokset: Elokuvateosten suojan kesto on myös 70 vuotta julkaisun jälkeen, samoin kuin yhteisön nimissä julkaistujen teosten (Japanin tekijänoikeuslain 54. pykälä).

Suojan keston laskennassa noudatetaan Japanin tekijänoikeuslain 57. pykälää, jonka mukaan tekijän kuolema tai teoksen julkaisu lasketaan seuraavan vuoden tammikuun 1. päivästä. Esimerkiksi, jos tekijä kuolee vuoden 2020 aikana, suojan keston laskenta alkaa 1. tammikuuta 2021 ja päättyy 31. joulukuuta 2090.

Alla oleva taulukko tiivistää Japanin tekijänoikeuslain mukaiset tärkeimmät suojan kestot.

Näin ollen on tärkeää huomata, että yksityishenkilön teosten suojan keston alkamispiste on “tekijän kuolema”, kun taas yhteisöjen tai elokuvien, joissa oikeudenhaltijana on usein yhteisö, suojan kesto alkaa “julkaisusta”, joka on objektiivinen tosiasia. Koska yhteisöillä ei ole luonnollisen henkilön kuoleman käsitettä, suojan keston alkamispisteen asettaminen julkaisuhetkeen antaa oikeuksien kestolle selkeyttä ja ennustettavuutta. Tämä on järkevä suunnittelu tekijänoikeuden, älyomaisuusoikeuden, hallinnan ja kaupankäynnin vakauden varmistamiseksi. Siksi yritysten on tärkeää analysoida tarkasti kunkin omaisuuserän luonne ja päättää erikseen, mikä suojan keston sääntö kuhunkin soveltuu, kun ne hallinnoivat älyomaisuusportfoliotaan.

Yhteenveto

Kuten tässä artikkelissa selitettiin, Japanin tekijänoikeuslaki sisältää kansainvälisestikin katsottuna erityisiä säännöksiä, erityisesti silloin kun luovassa toiminnassa on mukana useita osapuolia. “Kaikkien osapuolten suostumus” -periaate, joka on vaatimuksena yhteisteoksen oikeuksien käyttämiselle, sekä elokuvien tekijänoikeuksien periaatteellinen kuuluminen tuottajalle, ovat tästä hyviä esimerkkejä. Nämä säännökset pyrkivät tasapainottamaan luovan työn tekijöiden oikeuksien suojelua ja teollisuuden kehitystä, mutta niiden monimutkaisuuden vuoksi ne vaativat harkittua lähestymistapaa. Näiden sääntöjen ymmärtäminen ei ole vain oikeudellisen riskin välttämistä, vaan se on strateginen välttämättömyys, jotta voidaan maksimoida liiketoiminnan arvo Japanin sisältömarkkinoilla.

Monolith Lakitoimisto tarjoaa laajaa käytännön kokemusta monimutkaisista tekijänoikeuskysymyksistä, kuten tässä artikkelissa käsiteltiin, sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkaille. Olemme tarjonneet laaja-alaisia oikeudellisia palveluita, kuten yhteistuotantosopimusten laatimista, media-alan yrityskauppojen yhteydessä tehtävää immateriaalioikeuksien due diligence -tarkastusta ja tekijänoikeusrikkomuksiin liittyvien riitojen ratkaisua. Toimistossamme on useita englanninkielisiä asiantuntijoita, joilla on ulkomaisten asianajajien pätevyyksiä ja jotka yhdistävät syvällisen erikoisosaamisen Japanin lainsäädännöstä kansainvälisen liiketoimintakäytännön ymmärrykseen. Hyödyntämällä tätä ainutlaatuista vahvuutta voimme tarjota asiakkaillemme selkeää ja tehokasta oikeudellista tukea. Jos tarvitsette neuvontaa Japanin tekijänoikeuslain alalla, ottakaa rohkeasti yhteyttä toimistoomme.