Mikä on vanhustenhuoltolain mukainen laitos? Selitys eroista muihin hyvinvointilaitoksiin ja sisäänpääsyvaatimuksiin

Nyky-yhteiskunnassa väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku etenevät, mikä kasvattaa vanhusten hoiva- ja hyvinvointipalveluiden kysyntää entisestään. Palveluiden kasvavan kysynnän myötä on olemassa monenlaisia vanhusten hyvinvointilaitoksia, joilla kaikilla on omat erityispiirteensä ja eroavaisuutensa.

Tietämys kunkin vanhusten hyvinvointilaitoksen ominaispiirteistä on välttämätöntä hyvinvointialan liiketoiminnan johtamisessa. Ymmärtämällä kunkin laitoksen erot ja sisäiset ongelmatilanteiden hallinnan keskeiset kohdat, voimme toteuttaa asianmukaista ja sujuvaa hyvinvointipalveluiden johtamista.

Tämän artikkelin sisältö koostuu Japanin vanhusten hyvinvointilakia (Japanese Elderly Welfare Law) mukaisista laitostyypeistä sekä yksityiskohtaisesta selostuksesta niiden ominaispiirteistä ja eroista. Lisäksi artikkeli käsittelee konkreettisesti huomioon otettavia seikkoja vanhusten hyvinvointilaitosten sujuvassa johtamisessa sekä toimintatapoja ongelmatilanteiden ilmetessä.

Mikä on vanhustenhuoltolaki?

Vanhustenhuoltolaki on vuonna Showa 38 (1963) säädetty laki, joka määrittelee vanhusten palvelutalot ja muut vanhustenhuollon toimintamuodot. Vuonna 1963 talous kasvoi voimakkaasti, ja monet ihmiset muuttivat maaseudulta kaupunkeihin, mikä johti ydinperheiden yleistymiseen ja teki vanhusten tukemisen ja hoivan vaikeammaksi perheiden sisällä.

Vanhustenhuoltolain määrittelemät asiat ovat pääasiassa seuraavat neljä:

Näistä neljästä kohdasta vanhustenhuollon laitokset ja maksulliset vanhusten asunnot käsitellään tarkemmin myöhemmin.

Lisäksi vanhustenhuoltolain 20 artiklan 8 kohdan[ja] mukaan kunnan on laadittava suunnitelma vanhusten kotona asumista tukevien toimien ja vanhustenhuollon laitosten palvelujen tarjonnan varmistamiseksi, ja vanhustenhuoltosuunnitelman laatiminen on pakollista.

Vanhuspalvelulain (老人福祉法) mukaiset hoivapalvelulaitokset

Vanhuspalvelulain määrittelemistä neljästä pääsisällöstä yksi koskee vanhusten hoivapalvelulaitoksia, joita on säännelty seuraavasti seitsemässä eri kategoriassa:

• Vanhusten päivähoitokeskus
• Vanhusten lyhytaikaishoitolaitos
• Hoivakoti
• Erityishoivakoti
• Edullinen vanhusten hoitokoti
• Vanhusten palvelukeskus
• Vanhusten hoivan tukikeskus

Seuraavaksi esittelemme nämä seitsemän hoivapalvelulaitoksen tyyppiä.

Vanhuspäivähoitokeskus

Vanhuspäivähoitokeskus on laitos, joka tarjoaa yli 65-vuotiaille fyysisesti tai henkisesti rajoitteista kärsiville vanhuksille päivittäistä tukea kuten kylpy-, ateria- ja wc-apua, hoivaa sekä neuvontaa ja ohjausta elämäntilanteeseen. Lisäksi keskus tarjoaa virkistystoimintaa ja toiminnallista harjoittelua päiväkäyntien aikana.

Ikääntyneiden lyhytaikainen asumispalvelu

Ikääntyneiden lyhytaikainen asumispalvelu on tarkoitettu yli 65-vuotiaille vanhuksille, jotka tarvitsevat hoivaa ja joiden kotona asumista ei voida järjestää tilapäisesti esimerkiksi hoitajan perheenjäsenen sairauden tai perhejuhlien kuten häiden tai hautajaisten vuoksi. Tätä palvelua kutsutaan yleisesti lyhytaikaiseksi asumiseksi tai “short stay” -palveluksi, ja se tarjoaa arkielämän hoivaa ja tukea niiden aikana, kun kotihoito ei ole mahdollista.

Hoivakodit vanhuksille

Hoivakoti vanhuksille on laitos, joka tarjoaa asumista yli 65-vuotiaille vanhuksille, jotka taloudellisista syistä tai elinympäristöön liittyvien ongelmien vuoksi eivät kykene asumaan kotonaan. Vuonna 2006 (Heisei 18), hoiva-alan vakuutusjärjestelmää tarkistettiin ja tiettyjä laitoksia koskevaan luetteloon tehtiin lisäyksiä, jolloin asumisen syyksi ei enää hyväksytty “fyysisiä tai psyykkisiä” syitä.

Erityishoivakodit

Erityishoivakoti on laitos, joka tarjoaa päivittäistä hoitoa, kuten kylpy-, eritys- ja ateriapalveluita, yli 65-vuotiaille vanhuksille, joilla on merkittäviä fyysisiä tai henkisiä vammoja ja jotka tarvitsevat jatkuvaa hoivaa, mutta joille kotona asuminen ja hoitaminen on vaikeaa.

Asukkaaksi pääsemisen edellytyksenä on, että henkilö on saanut hoivan tarpeen arvioinnissa vähintään hoivan tarpeen tasolle 1 (要介護1) luokitellun arvion. Vaikka henkilö olisi luokiteltu hoivan tarpeen tasolle 1 tai 2 (要介護1 tai 要介護2), on poikkeuksellisissa olosuhteissa mahdollista päästä asumaan erityishoivakotiin.

Viime vuosina järjestelmän uudistukset ja lainmuutokset ovat mahdollistaneet alle 29 hengen paikallisiin tarpeisiin vastaavien laitosten perustamisen ja hoivapalveluiden tiedon julkistamisen velvoittamisen.

Kevennettyjen maksujen vanhainkoti

Kevennettyjen maksujen vanhainkoti on laitos, johon fyysisistä rajoitteista tai itsenäisen elämän tuottamasta epävarmuudesta kärsivät ikäihmiset, joilla on vaikeuksia saada hoivaa tai tukea perheeltään, voivat muuttaa asumaan suhteellisen edulliseen hintaan.

Laitoksessa on kolme eri asumismuotoa: A-tyyppi, jossa tarjotaan ateriat, B-tyyppi, jossa asukkaat valmistavat omat ruokansa, ja C-tyyppi, joka vastaa hoivakotia. Heisei 20 (2008) vuonna esitettiin hoivakotien yhdenmukaistaminen, ja A- ja B-tyypin laitokset, jotka olivat toimineet ennen tätä, saivat luvan jatkaa toimintaansa siirtymäkauden ajan.

Vanhuspalvelukeskus

Vanhuspalvelukeskus on laitos, joka tarjoaa ikääntyneille henkilöille maksuttomia tai edullisia neuvontapalveluita heidän elämänsä eri osa-alueilla sekä edistää vanhusten terveyttä ja sivistystä tavoitteenaan. Palvelukeskuksessa järjestetään erilaisia aktiviteetteja, kuten esimerkiksi seuratanssikursseja ja haiku-runouden opetusta.

Vanhuspalvelukeskukset jaetaan kolmeen tyyppiin: erityistyyppi A, jota hallinnoivat kunnat ja joka tarjoaa tukea päivittäisessä elämässä ja terveyden edistämisessä; tyyppi A, jota ylläpitävät sosiaalipalvelujärjestöt ja joka tarjoaa neuvontaa, ohjausta sekä sivistyskursseja; ja tyyppi B, joka täydentää tyyppi A:n palveluita.

Vanhuspalveluiden tukikeskus

Vanhuspalveluiden tukikeskus ei ole laitos, johon ikäihmiset sijoitetaan asumaan. Se on palvelu, joka tarjoaa tarvittavaa tietoa ja tukea kotona asuville ikäihmisille ja heidän perheilleen, jotka tarvitsevat hoivaa. Tukikeskus vastaa myös kotihoidon ja arkielämän haasteisiin liittyviin kysymyksiin ja tarjoaa neuvontaa. Tukikeskus koordinoi ja tukee ikäihmisten ja heidän perheidensä sekä vanhustenhuollon palveluntarjoajien välistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä kokonaisvaltaisesti.

Jotta yhteydenpito ja tuki olisivat mahdollisimman nopeita, tukikeskus toimii 24 tunnin valmiudessa, mukaan lukien yöaika ja hätätilanteet. Tästä syystä vanhuspalveluiden tukikeskuksia löytyy usein erityishoivakotien tai sairaaloiden yhteydestä.

Mikä on maksullinen vanhainkoti?

Olemme selittäneet vanhustenhuoltolain määrittelemiä vanhustenhuoltopalveluita, mutta maksulliset vanhainkodit eivät kuulu näihin vanhustenhuoltopalveluihin. Kuitenkin, vanhustenhuoltolain 29. pykälässä määritellään maksulliset vanhainkodit seuraavasti.

Laitos, joka ottaa vanhuksia asumaan ja tarjoaa palveluita kuten kylpy-, eritys- tai ruokailuavustusta, ruokailupalveluita tai muita päivittäisessä elämässä tarvittavia mukavuuksia, jotka on määritelty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa

Lainaus: Vanhustenhuoltolaki 29. pykälä[ja]

Vaikka maksulliset vanhainkodit eivät ole vanhustenhuoltopalveluita, ne on määritelty vanhustenhuoltolaissa ja ne ovat kyseisen lain säädösten alaisia. Yksi erityispiirre on, että kunkin laitoksen asumisehdot, kuten asukkaiden tarvitsema hoivan määrä ja ikä, vaihtelevat.

Mitä ovat Japanin hoitovakuutuslain mukaiset laitokset?

Japanin hoitovakuutuslain mukaisia julkisia asumispalveluita tarjoavia laitoksia on kolmea tyyppiä, joissa voi käyttää hoitovakuutuspalveluja:

• Erityishoivakodit (tokubetsu yōgo rōjin hōmu)
• Hoiva- ja terveyspalvelut tarjoavat vanhainkodit (kaigo rōjin hoken shisetsu)
• Hoito- ja kuntoutuspalveluja tarjoavat lääkintälaitokset

Aiemmin oli olemassa myös pitkäaikaishoitolaitoksia, jotka saivat sekä lääkevakuutuksen että hoitovakuutuksen etuja, mutta nämä hoitotyyppiset lääkintälaitokset poistettiin käytöstä kokonaan maaliskuun lopussa 2024 (Reiwa 6).

Erikoistyypin vanhusten hoitokotien ja vanhusten hoivapalvelulaitosten erot

Erikoistyypin vanhusten hoitokodit ja vanhusten hoivapalvelulaitokset tarjoavat palveluita samankaltaisille kohderyhmille, mutta niitä säätelevät eri lait. Erikoistyypin vanhusten hoitokoteja säätelee vanhusten hyvinvointilaki, kun taas vanhusten hoivapalvelulaitoksia säätelee vanhusten hoitovakuutuslaki.

Näin ollen erikoistyypin vanhusten hoitokotien (erikoishoito) ja vanhusten hoivapalvelulaitosten (hoivakoti) välillä on eroja asumisehtoissa ja tarjottavissa palveluissa.

Alla olevassa taulukossa on tiivistetysti esitetty erikoistyypin vanhusten hoitokotien ja vanhusten hoivapalvelulaitosten väliset erot.

Laitoksen roolin ja tavoitteen osalta erikoistyypin vanhusten hoitokodit tarjoavat asumista ja hoivaa, kun taas vanhusten hoivapalvelulaitokset keskittyvät kuntoutukseen ja kotiinpaluun mahdollistamiseen. Tämän vuoksi asumisen kesto eroaa merkittävästi: toisessa on mahdollisuus elämän loppuun asti kestävään asumiseen, toisessa periaatteessa kolmen kuukauden jaksoihin.

Kuukausittaiset kustannukset ovat molemmissa laitoksissa suurin piirtein samat, mutta asumisen helppouden osalta erikoistyypin vanhusten hoitokodit ovat tunnettuja pitkistä jonotusajoista. Joissakin tapauksissa odotusaika voi venyä vuosiksi.

Vanhuspalvelulaitosten ja yksityisten vanhainkotien ilmoitusvelvollisuudesta

Kun aloitat, muutat, lopetat tai keskeytät vanhusten kotihoitoa tukevan liiketoiminnan, kuten vanhuspalvelulaitoksen tai yksityisen vanhainkodin toiminnan, sinun on ilmoitettava siitä prefektuurin kuvernöörille terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriön asetuksessa määriteltyjen seikkojen mukaisesti. Tämä velvoite on määritelty Japanin vanhuspalvelulain (Japanese Elderly Welfare Law) 14. pykälässä[ja].

Lisäksi, vaikka toiminta ei kuuluisi vanhuspalvelulaitoksen piiriin, kuten yksityisten vanhainkotien tapauksessa, on liiketoiminnan aloittamisesta ilmoitettava prefektuurin kuvernöörille. Tämä säännös on määritelty Japanin vanhuspalvelulain (Japanese Elderly Welfare Law) 29. pykälässä[ja].

Ilmoittautumisprosessi

Yrityksen perustamisen tai käynnistämisen ilmoittautumisprosessi on seuraava:

1. Päätä yrityksen toiminnasta ja sovita yksityiskohdista asianomaisten viranomaisten kanssa.
2. Lähetä perustamissuunnitelma ja selitä yrityksen tarkoitus ja toiminta.
3. Suorita tarkastus ja ennakkoneuvottelut kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden hyväksyntäkomitean kanssa.
4. Toteuta lainahakemukset ja rahoitusjärjestelyt.
5. Hae toimilupaa laitoksen perustamiselle.

Ensimmäisenä, keskustele yrityksen perustamisesta kunnan vastaavan osaston kanssa. Tähän sisältyy valmistelut, kuten tarkemman aikataulun päättäminen ja laitoksen sijainnin valinta. On myös tärkeää suunnitella tulevaa etenemistä ja neuvotella asianomaisten viranomaisten kanssa.

Kun olet keskustellut yrityksen perustamisesta kunnan vastaavan osaston kanssa ja suunnitelmasi on vahvistunut, toimita kunnan määräämässä muodossa oleva perustamishakemus ja perustamissuunnitelma. Koska toimituspäivämäärä on määrätty, varmista, että toimitat dokumentit ajoissa. Lisäksi perustamissuunnitelmaa ei yleensä hyväksytä muutettavaksi toimituksen jälkeen, joten harkitse sitä huolellisesti ennen luomista.

Kun olet toimittanut perustamissuunnitelman, kunnan tarkastuskomitea arvioi suunnitelman sisältöä ja sen asianmukaisuutta. Vaikka suunnitelmasi hyväksyttäisiin tarkastuskomitean toimesta, se voidaan hylätä, jos se ei sovi yhteen kunnan kehityssuunnitelman kanssa. Lisäksi, jos suunnitelmasi hyväksytään, sinun on aloitettava laitoksen rakentaminen viimeistään seuraavan vuoden loppuun mennessä saadun ilmoituksen jälkeen.

Kun olet valmis aloittamaan laitoksen rakentamisen tai kunnostuksen, sinun on haettava lainaa tai rahoitusta. Itsenäinen hallinnollinen hyvinvointi- ja terveysorganisaatio voi tarjota rahoitusta lainana. Kuitenkin, tarvitset kunnanjohtajan tai vastaavan lausunnon, joten älä unohda pyytää sitä. Jos unohdat hankkia lausunnon ja lainan saaminen viivästyy, se voi johtaa koko suunnitelman viivästymiseen.

Kun olet varmistanut, että laitoksen tai toimiston sisätilat ja henkilöstöjärjestelyt täyttävät vaatimukset, voit hakea toimilupaa. Sen jälkeen voit yleensä aloittaa toiminnan joka kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Ilmoittamatta jättämisen tai väärän ilmoituksen seuraamukset

Kun aloitat liiketoiminnan, ilmoittamatta jättäminen tai väärän tiedon antaminen ilmoituksessa voi johtaa enintään 300 000 jenin sakon määräämiseen Japanin vanhustenhuoltolain (老人福祉法) 40 artiklan[ja] mukaisesti. Seuraamus on sama riippumatta siitä, onko kyseessä vanhustenhuoltoasumispalvelu tai maksullinen vanhainkoti.

Kolme keskeistä vinkkiä vanhusten hoitolaitoksen sujuvaan johtamiseen

On tärkeää, että liiketoimintaa ei ainoastaan käynnistetä, vaan sitä myös johdetaan asianmukaisesti. Olemme koonneet alle kolme keskeistä vinkkiä vanhusten hoitolaitoksen sujuvaan johtamiseen.

Selitä laitoksen ehdot ja saa suostumus sopimuksen yhteydessä

Kun teet sopimuksen tulevan asukkaan kanssa, on tärkeää antaa riittävästi tietoa ja saada hänen suostumuksensa. Tämä auttaa välttämään myöhempiä ongelmia ja syytöksiä selitysvelvollisuuden laiminlyönnistä. Esimerkiksi, ongelmia voi syntyä palautettavan maksun ympärillä asukkaan poismuuton tai sopimuksen purkamisen yhteydessä, tai kun asukkaiden välillä ilmenee erimielisyyksiä.

Valmistele onnettomuuksien ehkäisyyn ja vastaamiseen ohjeistus

Vanhusten hoitolaitoksen johtamisessa on aina riski, että tapahtuu onnettomuuksia. Mahdollisia onnettomuuksia voivat olla kaatumiset, aspiraatio (ruoan joutuminen henkitorveen), kylpyonnettomuudet, tartuntataudit ja omaisuusvahingot.

Onnettomuudet voivat tapahtua paitsi asukkaille, myös henkilökunnalle tai asukkaiden välillä. On tärkeää laatia ohjeistus, joka ennaltaehkäisee mahdollisia onnettomuuksia ja varmistaa, että kaikki työntekijät ovat tietoisia siitä. Vaikka kuinka varoisimme, onnettomuuksia voi silti sattua. Siksi on tärkeää laatia ohjeistus, joka sisältää toimintaohjeet onnettomuuden sattuessa.

Ennalta laadittu ja kaikille tiedotettu onnettomuusohjeistus mahdollistaa sen, että henkilökunta voi toimia rauhallisesti ja tehokkaasti onnettomuuden sattuessa. Lisäksi, jos tapahtuu vakava läheltä piti -tilanne, on tärkeää jakaa tietoa henkilökunnan kesken ja päivittää ohjeistusta, jotta vastaavanlaiset onnettomuudet voidaan tulevaisuudessa estää.

Konsultoi vanhustenhoitoon erikoistunutta lakimiestä

Vanhusten hoitolaitoksen johtamisessa voi aina ilmetä onnettomuuksia ja erimielisyyksiä. Olemme jo maininneet, kuinka tärkeää on saada asukkaiden suostumus ja laatia ohjeistus onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin reagoimiseksi. Kuitenkin voi olla epävarmuutta siitä, mitä sopimuksen ehtoja tulisi selittää tai miten ohjeistusta tulisi kehittää.

Kun epävarmuus iskee, suosittelemme konsultoimaan vanhustenhoitoon erikoistunutta lakimiestä. Kokenut lakimies voi antaa asiantuntevaa neuvontaa ja ohjeistusta. Lisäksi säännöllinen yhteydenpito lakimieheen auttaa varmistamaan, että hoitolaitos voi jatkaa toimintaansa turvallisesti ja sujuvasti.

Yhteenveto: Ymmärrä vanhusten hyvinvointilain mukaiset laitokset ja pyri niiden asianmukaiseen hallintaan

Väestön ikääntyessä ja syntyvyyden laskiessa nykyaikana vanhusten hyvinvointi- ja hoitolaitosten kysyntä on palvelu, joka ei koskaan häviä.

Kuitenkin palveluita tarjoavilla laitoksilla on monia eri tyyppejä, ja niiden perustamisessa ja hallinnassa on lukuisia huomioon otettavia seikkoja ja kriittisiä kohtia. Lisäksi asukkaiden kanssa syntyvät ongelmat tai vakavat onnettomuudet voivat sisältää oikeudenkäyntiriskejä tai liiketoiminnan keskeytysriskejä, ja ongelmien sekä onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja ensivaste ovat laitoksen hallinnassa erittäin tärkeitä.

Siksi on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää hyvin vanhusten hyvinvointilakia ja muita asiaankuuluvia säädöksiä, ja hallita liiketoimintaa turvallisesti ja asianmukaisesti. Jos sinulla on epävarmuutta liiketoiminnan aloittamisessa tai hallinnassa, suosittelemme konsultoimaan asianajajaa, joka on perehtynyt vanhusten hyvinvointilain kaltaisiin oikeudenaloihin.

Toimenpiteemme esittely

Hoiva-alan yritystoiminta on ala, joka on säädelty monilla eri laeilla, kuten Japanin hoivavakuutuslailla (介護保険法), vanhusten hyvinvointilailla (老人福祉法) ja yhtiölailla (会社法). Monolith Lakitoimisto toimii neuvonantajana Japanin Kansallisen Hoiva-alan Yritysten Liitolle (一般社団法人 全国介護事業者連盟) sekä hoiva-alan yrityksille ympäri maata, ja meillä on laaja asiantuntemus hoiva-alan lainsäädäntöön liittyvissä asioissa.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: IT- ja startup-yritysten yritysjuridiikka[ja]