Onko massatuotetuilla teollisuustuotteilla tekijänoikeuksia? Selitämme myös suhteen Japanin 'muotoilulakiin
Uskon, että voit helposti kuvitella, että taide on tekijänoikeuden suojan kohteena. Kuitenkin, vaikka puhumme “taiteesta” yhdellä sanalla, sen ulottuvuus on laaja ja muodot ovat moninaiset.
“Taide” voidaan luokitella kahteen osaan. Toinen on “puhdas taide”, joka on luotu tarkastelua varten, kuten maalaukset, grafiikka ja veistokset. Toinen on “soveltava taide”, jossa taide on sovellettu käyttöesineisiin.
Kuitenkin, näiden kahden erottaminen ei ole helppoa. Esimerkkinä, “taidekäsityöt” kuuluvat sekä puhtaaseen että soveltavaan taiteeseen.
Taidekäsityöt ovat taideteoksia, jotka korostavat esteettisyyttä samalla kun ne ovat käytännöllisiä, kuten buddhalaiset patsaat ja korut. Nämä taidekäsityöt ovat suojattuja tekijänoikeuslain (Japanin tekijänoikeuslaki) 2 artiklan 2 kohdan mukaan,
“Tässä laissa tarkoitettu “taiteellinen teos” sisältää taidekäsityöt.”
ja ne ovat suojattuja tekijänoikeuslain mukaan. Näin ollen, “taiteen” tekijänoikeuden määrittäminen on melko vaikeaa.
On olemassa tapauksia, joissa oikeudenkäynnissä on kyseenalaistettu, syntyykö tekijänoikeus teollisuustuotteisiin ja muihin soveltavan taiteen kohteisiin. Tässä selitämme, miten soveltavaa taidetta tarkastellaan tekijänoikeuslaissa.
Soveltavan taiteen ympärillä käydyt oikeustapaukset
Japanissa oikeuskäytäntö on perinteisesti myöntänyt tekijänoikeudellisen suojan vain puhtaalle taiteelle, joka on tarkoitettu tarkasteltavaksi. Teollisuustuotteiden, kuten soveltavan taiteen, katsottiin olevan tekijänoikeudellisesti suojattuja vain, jos ne on nimenomaisesti tunnustettu “taidekäsityötuotteiksi” Japanin tekijänoikeuslain mukaan.
Teollisuustuotteiden suunnittelua, joka ei ole itsenäisen tarkastelun kohteena, on pidetty sellaisena, joka ei täytä vaatimusta “kuulua kirjallisuuden, tieteen, taiteen tai musiikin alaan”.
Tämän taustalla on ajatus, että teollinen suunnittelu ja vastaavat tulisi suojata mallioikeuslain nojalla, eikä se sovi yhteen tekijänoikeuslain tarjoaman 70 vuoden erittäin pitkän suojan kanssa.
Mallioikeuslain suojan kesto on pidennetty 20 vuodesta 25 vuoteen 1. huhtikuuta 2020 (Reiwa 2) jälkeen tehtyjen mallirekisteröintihakemusten osalta, mutta se on edelleen huomattavasti lyhyempi kuin tekijänoikeuslain tarjoama suoja.
Lisäksi on vahvasti vallalla näkemys, että tekijänoikeuslain ja mallioikeuslain päällekkäisen soveltamisen lieventäminen voisi vaarantaa mallioikeuslain olemassaolon merkityksen.
https://monolith.law/corporate/design-package-color-law[ja]
Punatörmä-tapaus
Yhdessä oikeudenkäynnissä, jossa sovelletun taiteen tekijänoikeudellinen luonne oli kiistanalainen, kantajayhtiö, joka tuotti ja myi suuria määriä värikkäitä savesta valmistettuja nukkeja nimeltä “Punatörmä”, haki väliaikaista määräystä vastaajayhtiötä vastaan. Vastaajayhtiö oli tehnyt kipsimuotin nukesta ja valmistanut ja myynyt kopioita, ja kantajayhtiö väitti, että tämä loukkasi heidän tekijänoikeuksiaan.
Vastaajayhtiö väitti, että kyseinen nukke ei ollut tekijänoikeuden alainen, koska se oli luotu teolliseen käyttöön suurten määrien tuottamiseksi.
Kuitenkin oikeus totesi, että “Punatörmä”-nukke oli luotu ilmaisemaan kuvan, joka saadaan samannimisestä lastenlaulusta. Oikeus katsoi, että nukke, sen muoto, ilme, vaatteiden kuviointi ja värit, voivat ilmaista luovaa tunneilmaisua. Oikeus totesi, että nukke sisältää taiteellista arvoa taidekäsityönä ja se on suojattu tekijänoikeuslain mukaan.
Katsotaanpa seuraavaksi tuomion ydinkohtia.
Taiteellisen teoksen tekijänoikeudellista luonnetta ei voida kieltää pelkästään sillä perusteella, että se on luotu teolliseen käyttöön suurten määrien tuottamiseksi ja sitä on todellisuudessa tuotettu suurina määrinä. Lisäksi, vaikka kyseinen nukke voisi olla suojattu mallioikeuslain mukaan, mallioikeuden ja taiteellisen tekijänoikeuden rajat ovat hienovaraisia, ja molempien samanaikainen olemassaolo on mahdollista. Mallioikeuden rekisteröinnin mahdollisuus ei siis ole peruste poistaa sitä tekijänoikeuslain suojan piiristä. Näin ollen, kyseinen nukke tulisi suojata tekijänoikeuslain mukaan taidekäsityönä.
Nagasaki District Court Sasebo Branch, päätös 7. helmikuuta 1973 (1973)
Tämä on päätös, joka tunnustaa, että tekijänoikeudellista luonnetta ei voida kieltää pelkästään sillä perusteella, että teos on luotu teolliseen käyttöön suurten määrien tuottamiseksi, ja että sovellettu taide voidaan tunnustaa tekijänoikeuden alaiseksi, jos se on taidekäsityötä.
Toisaalta, on ollut tapauksia, joissa tekijänoikeutta ei ole tunnustettu. Yksi näistä on “Knee Chair -tapaus”, jossa maailmankuulu käsityösuunnittelija haastoi oikeuteen vastaajan, joka oli tuonut Taiwanista kopioita hänen suunnittelemastaan tuolista (Knee Chair), ja vaati tuotannon ja myynnin lopettamista tekijänoikeuslain rikkomisen perusteella.
Tekijänoikeuslain mukainen “taide” tarkoittaa pääsääntöisesti vain puhdasta taidetta, joka on tarkoitettu pelkästään katseltavaksi, ja sovellettu taide, joka on esteettinen luomus, jolla on myös käytännöllinen tarkoitus, on suojattu tekijänoikeuslain mukaan vain, jos se on erityisesti määritelty taiteelliseksi teokseksi tekijänoikeuslain 2 artiklan 2 kohdan mukaan.
Osakan korkein oikeus, päätös 14. helmikuuta 1990 (1990)
Tämän jälkeen kantaja valitti päätöksestä korkeimpaan oikeuteen, mutta valitus hylättiin.
Näistä esimerkeistä käy ilmi, että aikaisemmissa oikeudenkäynneissä tekijänoikeuden arviointiperusteena on ollut, onko kyseessä yksittäinen taidekäsityötuote tai onko se esteettisesti arvosteltavissa oleva puhdas taide. Sovelletun taiteen tekijänoikeudellisen luonteen tunnustamiseksi on asetettu korkea kynnys.
TRIPP TRAPP -tapauksen ensimmäinen oikeusaste
On ollut tapaus, jossa TRIPP TRAPP -lastenistuimen oikeuksien haltija, kantajayhtiö, on väittänyt, että vastaajayhtiön valmistama ja myymä tuoli muistuttaa liikaa TRIPP TRAPP -istuinta ja loukkaa siten sen tekijänoikeuksia (kopiointi- tai muunteluoikeutta).
Tokion alioikeus (Tokion alioikeus 17. huhtikuuta 2014) totesi ensimmäisessä oikeusasteessa, että soveltavan taiteen suojaamiseksi tekijänoikeuslailla on tarpeen:
“Saavuttaakseen sopivan tasapainon tekijänoikeuslain ja mallioikeuslain välillä, on välttämätöntä, että kun katsotaan pois käytännöllisestä toiminnallisuudesta, sillä on esteettistä luovuutta, joka voi olla esteettisen arvostelun kohde.”
Tokion alioikeus, päätös 17. huhtikuuta 2014
Tämän perusteella oikeus tarkasteli asiaa aiempien oikeustapausten mukaisen standardin mukaisesti ja kielsi TRIPP TRAPP:in tekijänoikeudellisen luonteen. Oikeus teki päätöksensä siitä näkökulmasta, että tekijänoikeuslain ja mallioikeuslain välillä on saavutettava sopiva tasapaino, ja arvioi, onko sillä esteettistä luovuutta, joka voi olla esteettisen arvostelun kohde, kun katsotaan pois käytännöllisestä toiminnallisuudesta.
Kantaja valitti tästä, mutta valitusasteessa esitettiin erilainen standardi kuin aiemmin.
TRIPP TRAPP -tapauksen valitusoikeudenkäynti
Valitusoikeudenkäynnissä, Japanin immateriaalioikeuksien korkein oikeus tulkitsi ‘Japanilaisen tekijänoikeuslain’ 2. pykälän 2. momentin, joka määrittelee “taiteelliset teokset” sisältämään myös “taidekäsityöt”, seuraavasti:
“Kyseinen pykälä on vain esimerkki ‘taiteellisista teoksista’, ja se kattaa myös soveltavan taiteen, joka ei kuulu ‘taidekäsityö’-esimerkkiin, kunhan se täyttää 1. momentin 1. kohdan mukaiset teoksen vaatimukset. Tällaiset teokset tulisi tulkita ‘taiteellisiksi teoksiksi’ ja niitä suojataan kyseisen lain mukaan.”
Japanin immateriaalioikeuksien korkein oikeus, päätös 14. huhtikuuta 2015 (2015)
Tämä tulkinta tarkoittaa, että ‘taidekäsityöt’ ovat vain yksi esimerkki ‘taiteellisista teoksista’ tekijänoikeuslain mukaan, eikä 2. pykälän 2. momentti sulje pois muita soveltavan taiteen muotoja. Lisäksi oikeus totesi, että ei ole asianmukaista asettaa korkeita luovuuden standardeja soveltavalle taiteelle, vaan tulisi arvioida, täyttääkö teos yksilöllisesti ja konkreettisesti tekijänoikeuslain 2. pykälän 1. momentin vaatimukset.
Vastaajien väitteeseen, että soveltavan taiteen tulisi olla suojattu ‘Japanilaisen mallioikeuslain’ mukaan, oikeus vastasi:
“Tekijänoikeuslaki ja mallioikeuslaki eroavat toisistaan tarkoitukseltaan ja tavoitteiltaan (tekijänoikeuslain 1. pykälä, mallioikeuslain 1. pykälä), eikä kumpikaan niistä ole yksinomaan tai ensisijaisesti sovellettavissa, mikä estäisi toisen lain soveltamisen tai asettaisi sen toissijaiseksi. Tällaista suhdetta ei ole nimenomaisesti tunnustettu, eikä sellaista voida perustellusti päätellä… Ei ole perusteltua syytä, miksi soveltavan taiteen tunnustaminen teokseksi tulisi tehdä erityisen tiukasti sillä perusteella, että se voidaan suojata mallioikeuslain mukaan.”
Edellä mainittu
Oikeus totesi, että tietyissä tapauksissa molempia lakeja voidaan soveltaa rinnakkain. Soveltavan taiteen osalta, jos tekijän persoonallisuus ilmenee jollakin tavalla teoksen ilmaisussa, teoksella on luovuutta. Tämä on joustavampi lähestymistapa soveltavan taiteen teoskelpoisuuden tunnustamiseen verrattuna aiempiin standardeihin.
Tämän jälkeen oikeus arvioi TRIPP TRAPP -tuolin teoskelpoisuutta. Se totesi, että nelijalkaisen tuolin, joka on yleinen pikkulapsille tarkoitettu korkea tuoli, muodostavat kaksi ‘osaa A’, ja että nämä ja ‘osa B’ muodostavat noin 66 asteen kulman, joka on pienempi kuin vastaavissa tuotteissa. Lisäksi osa A on yhdistetty vain osan B etuosan viistoon leikattuun päähän ja koskettaa suoraan lattiaa. Nämä muotoilun ominaisuudet eivät ole välttämättömiä pikkulapsille tarkoitetun tuolin toiminnallisuuden kannalta, joten ne eivät ole välttämättömiä valintoja. Ne osoittavat tekijän persoonallisuuden ja ovat luovia ilmaisuja. Näin ollen TRIPP TRAPP -tuoli on ‘taiteellinen teos’ ja sen teoskelpoisuus tunnustettiin.
Lopulta, koska molempien yritysten tuotteet eivät ole samankaltaisia, tekijänoikeusrikkomusta ei tunnustettu.
https://monolith.law/corporate/intellectual-property-infringement-risk[ja]
Yhteenveto
Soveltuvan taiteen ja taidekäsityön väliset rajat ovat epäselvät, ja museot, jotka esittelevät teollisuustuotteita, kuten New Yorkin modernin taiteen museo, ovat lisääntyneet. Taiteilijoiden tuotannon laajuus on myös laajenemassa.
On kohtuutonta kieltää teoksen olevan taiteellinen teos pelkästään sen perusteella, että se on teollisesti valmistettu tuote, joka on tarkoitettu tuotettavaksi ja myytäväksi suurina määrinä.
Category: General Corporate
Tag: General CorporateIPO