MONOLITH LAW OFFICE+81-3-6262-3248Arkisin 10:00-18:00 JST [English Only]

MONOLITH LAW MAGAZINE

General Corporate

Mitä tarkoitetaan 'patenttioikeuden loukkauksella'?

General Corporate

Mitä tarkoitetaan 'patenttioikeuden loukkauksella'?

Patenttijärjestelmä on järjestelmä, jossa valtio myöntää oikeuden, nimeltään patenttioikeus, henkilölle, joka on tehnyt keksinnön, joka edistää teollisuuden kehitystä, vastineeksi sen julkistamisesta. Tätä oikeutta voidaan kuitenkin loukata.

Tätä kutsutaan patenttioikeuden loukkaukseksi, mutta mitä tarkalleen ottaen tarkoitetaan patenttioikeuden loukkauksella ja missä tilanteissa se täsmällisesti ottaen tapahtuu?

Mitä patenttioikeuden loukkaus tarkoittaa

“Patenttioikeuden loukkaus” tarkoittaa sitä, että henkilö, jolla ei ole asianmukaista valtuutusta, toteuttaa liiketoimintana patentoidun keksinnön (patenttikeksinnön) “teknisen soveltamisalan” mukaisia tuotteita tai menetelmiä.

Keksinnön toteuttaminen

Keksinnöt voidaan luokitella tuotekeksinnoiksi (mukaan lukien ohjelmat), menetelmäkeksinnoiksi ja tuotteen valmistusmenetelmäkeksinnoiksi. “Toteuttaminen” tarkoittaa seuraavia:

  • Tuotekeksinnössä, kyseisen tuotteen valmistaminen, käyttäminen, luovuttaminen, vienti tai tuonti tai luovutuksen tarjoaminen
  • Menetelmäkeksinnössä, kyseisen menetelmän käyttäminen
  • Tuotteen valmistusmenetelmäkeksinnössä, kyseisen menetelmän käyttäminen sekä kyseisen menetelmän avulla valmistetun tuotteen käyttäminen, luovuttaminen, vienti tai tuonti tai luovutuksen tarjoaminen

Patenttioikeuden loukkaus tapahtuu, kun keksintöä toteutetaan liiketoimintana. Siksi seuraavat eivät ole patenttioikeuden loukkauksia:

  • Keksinnön toteuttaminen testausta tai tutkimusta varten
  • Keksinnön toteuttaminen yksityisesti tai kotitaloudessa

Patentin tekninen soveltamisala

Arvioitaessa, onko patenttioikeutta loukattu, on määritettävä patenttikeksinnön suojattu tekninen soveltamisala. Jos patenttikeksinnön suojattu soveltamisala on epäselvä, kolmannet osapuolet eivät voi ennustaa, mitkä toimet loukkaavat patenttioikeutta, mikä voi rajoittaa vapaata keksintöä ja teollisuuden kehitystä.

Siksi Japanin patenttilaki (Japanese Patent Act) määrittelee patenttikeksinnön teknisen soveltamisalan seuraavasti:

Patenttilain 70 § (patenttikeksinnön tekninen soveltamisala)

Patenttikeksinnön tekninen soveltamisala on määritettävä hakemuksen mukana toimitetun patenttivaatimuksen perusteella.

Edellä mainitussa tapauksessa hakemuksen mukana toimitetun selostuksen ja piirustusten perusteella tulkitaan patenttivaatimuksessa esitettyjen termien merkitys.

Patenttioikeuden loukkauksen arviointi

“Patenttikeksinnön suojan laajuus”, joka määrittää patenttioikeuden loukkauksen, määritellään patenttihakemuksen yhteydessä patenttivirastolle toimitetun hakemuksen liitteenä olevan “patenttivaatimuksen laajuuden” (kutsutaan “vaatimukseksi”) perusteella. Tämä periaate rajoittuu siihen, mitä on kirjoitettu tähän.

Patenttivaatimuksen laajuus

Patentin rekisteröintiä hakiessa hakijan on toimitettava patenttivirastolle seuraavat viisi asiakirjaa:

  • Hakemus
  • Patenttivaatimuksen laajuus
  • Selostus
  • Piirustukset
  • Yhteenveto

Näistä viidestä asiakirjasta patenttikeksinnön teknisen laajuuden määrittämisessä tärkein on patenttivaatimuksen laajuus. Tämä johtuu siitä, että patenttivaatimuksen laajuudessa on kuvattu koko keksinnön sisältö.

Jotta patenttioikeuden loukkaus voisi toteutua, on välttämätöntä, että kaikki patenttivaatimuksen laajuudessa kuvatut komponentit täyttyvät. Jos loukkaustapa jättää pois osan patenttikeksinnön komponenteista, patenttioikeuden loukkaus (suora loukkaus) ei toteudu. Se, onko kohde tuote patenttirikkomus vai ei, määritetään sanamuodon tulkinnan perusteella (kutsutaan “sanamuotoloukkaukseksi”). Tämä sanamuotoloukkaus on periaate patenttioikeuden loukkauksessa.

Kun konkreettisesti arvioidaan, onko kyseessä patenttioikeuden loukkaus, seuraavat vaiheet ovat:

  1. Patenttivaatimuksen laajuus jaetaan teknisiin elementteihin (komponentit)
  2. Patenttioikeuden loukkauksesta epäilty tuote jaetaan samalla tavalla kuin 1
  3. Vertaa 1 ja 2 komponentteja

Tämä on päätöksentekoprosessi.

Selostus ja piirustukset

Arvioitaessa patenttioikeuden loukkausta, “patenttivaatimuksen laajuus” on keskeinen arviointiperuste, mutta hakemusasiakirjat, kuten selostus ja piirustukset, vaikuttavat myös.

Koska patentin tekninen laajuus määritetään patenttivaatimuksen laajuuden perusteella, tekniikat, jotka eivät ole mainittu “patenttivaatimuksen laajuudessa”, mutta jotka on mainittu vain selostuksessa tai piirustuksissa, ovat tekniikoita, joita kuka tahansa voi vapaasti käyttää.

Kuitenkin, jos esimerkiksi “patenttivaatimuksen laajuudessa” käytettyjen termien määritelmät on kirjoitettu selostukseen tai piirustuksiin, patenttioikeuden loukkauksen arviointi perustuu selostuksen tai piirustusten määritelmiin. Siksi, vaikka “patenttivaatimuksen laajuus” on tärkein asiakirja patenttioikeuden loukkauksen arvioinnissa, myös muita hakemusasiakirjoja, kuten selostus ja piirustukset, voidaan tarkistaa.

Hakemuksen käsittelyn sisältö

Patentin rekisteröinnin hakemisesta rekisteröinnin valmistumiseen ei useimmiten päästä sujuvasti. Useimmissa tapauksissa patenttiviraston tarkastaja antaa “tämä ei kelpaa, joten rekisteröintiä ei voida tehdä” -tyyppisen hylkäysilmoituksen.

Vaikka tämä hylkäysilmoitus on saatu, rekisteröinti ei ole mahdotonta, ja hakija voi esittää vastaväitteen hylkäyksen syitä vastaan mielipidekirjeessä. Jos tämä vastaväite hyväksytään, patentin rekisteröinti on mahdollista.

Tämän kaltaiset mielipidekirjeet ja muut asiakirjat, jotka on laadittu hakemuksen ja rekisteröinnin valmistumisen välillä, vaikuttavat teknisen laajuuden arviointiin. Todellisissa oikeudenkäynneissäkin hakijan väitteet hakemuksen käsittelyn aikana perustuvat komponenttien tulkintaan ja teknisen laajuuden rajoittamiseen.

Siksi, kun arvioidaan patenttioikeuden loukkauksen olemassaoloa, on tarpeen tarkistaa myös käsittelyn aikana toimitetut asiakirjat.

Edellä mainittujen arviointiperusteiden mukaan arvioidaan, onko patenttioikeuden loukkausta. Jos molemmissa tuotteissa on yksikin komponentti, joka ei täsmää, patenttioikeuden loukkaus ei yleensä toteudu.

Poikkeukselliset tapaukset, joissa patenttioikeuksia loukataan

On tärkeää huomata, että vaikka kahden tuotteen komponentit eivät täsmäisi, on olemassa poikkeuksellisia tapauksia, joissa patenttioikeuksien loukkaus voidaan todeta.

Poikkeukselliset tapaukset, joissa patenttioikeuksien loukkaus voidaan todeta, vaikka kahden tuotteen komponentit eivät täsmäisi, ovat:

  • Tasavertainen loukkaus
  • Välillinen loukkaus

Nämä ovat kaksi tapausta.

Tasavertainen loukkaus

“Tasavertainen loukkaus” tarkoittaa sitä, että vaikka kahden tuotteen komponentit eivät täysin täsmäisi, patenttioikeuksien loukkaus voidaan todeta, jos tietyt ehdot täyttyvät.

Esimerkiksi, jos komponentit ovat lähes samat, mutta pieni ero komponenteissa johtaa siihen, että patenttioikeuksien loukkausta ei todeta, patenttioikeuksien loukkaus saattaa yleistyä.

On outoa kieltää patenttioikeuksien loukkaus jopa tällaisissa tapauksissa, joten tasavertaisen loukkauksen osalta patenttioikeuksien loukkaus tunnustetaan.

Ehdot, joiden täyttyessä tasavertainen loukkaus voidaan todeta, ovat:

  • Erilainen komponentti ei ole olennainen osa patenttikeksintöä
  • Erilaisen komponentin vaihtaminen mahdollistaa patenttikeksinnön tavoitteen saavuttamisen ja tuottaa saman vaikutuksen
  • Henkilö, jolla on normaali tietämys kyseisellä patenttikeksinnön alalla, voi helposti keksiä vaihtaa komponentin vaihtohetkellä
  • Vaihdettu komponentti ei ollut julkisesti tunnettu tekniikka patenttihakemuksen aikaan
  • Vaihdettu komponentti ei ollut helposti keksittävissä patenttihakemuksen aikaan
  • Ei ole erityisiä olosuhteita (esimerkiksi, jos se oli tarkoituksellisesti jätetty pois “patenttivaatimusten soveltamisalasta” patenttihakemuksen aikana)

Jos kaikki nämä ehdot täyttyvät, patenttioikeuksien loukkaus voidaan todeta poikkeuksellisesti, vaikka komponentit eivät täsmäisi.

Välillinen loukkaus

“Välillinen loukkaus” tarkoittaa sitä, että tietyt ehdot täyttävät toimet, jotka todennäköisesti aiheuttavat patenttioikeuksien loukkaamisen, katsotaan patenttioikeuksien loukkaukseksi.

Esimerkiksi, osan patenttikeksinnöstä muodostavan osan valmistaminen ei ole patenttioikeuksien loukkaus (suora loukkaus). Tämä johtuu siitä, että osan valmistaminen, joka muodostaa osan patenttikeksinnöstä, ei täsmää vain osan komponenteista.

Kuitenkin, jos kyseinen osa on erityinen osa, jota käytetään vain patenttioikeuksia loukkaavassa tuotteessa, sen valmistaminen on erittäin todennäköisesti aiheuttanut patenttioikeuksien loukkaamisen, ja jos ei ole mitään sääntöjä, patenttioikeuden haltijan on vain katsottava tilannetta, vaikka patenttioikeuksien loukkaus olisi todennäköistä.

Siksi joitakin toimia, jotka todennäköisesti aiheuttavat patenttioikeuksien loukkaamisen, pidetään välillisenä loukkauksena ja patenttioikeuksien loukkauksena, ja patenttikeksintöä suojataan.

Välillisen loukkauksen ja patenttioikeuksien loukkauksen katsotaan olevan:

  • Erityisten tuotteiden valmistus, luovutus
  • Valmistus, luovutus, joka on välttämätöntä keksinnön ongelman ratkaisemiseksi
  • Patenttioikeuksia loukkaavan tuotteen hallussapito luovutustarkoituksessa

Nämä ovat toimia.

Näin ollen, vaikka suoraa loukkausta ei tapahtuisi, on olemassa tapauksia, kuten tasavertainen loukkaus ja välillinen loukkaus, joissa patenttioikeuksia loukataan poikkeuksellisesti. Se, että kaikki patenttikeksinnön komponentit eivät täsmää, ei tarkoita, että patenttioikeuksia ei loukata missään olosuhteissa.

Patenttioikeuden loukkaamistapaukset

Patenttioikeuden loukkaaminen voi johtaa satojen miljoonien eurojen vahingonkorvauksiin. Katsotaanpa todellisia oikeustapauksia.

Kabikiller-tapaus

On ollut tapaus, jossa Johnsonin kotitalouskäyttöön tarkoitetun homeenpoistoaineen “Kabikiller” valmistus- ja myyntitoiminta on kyseenalaistettu, koska se saattaa loukata Kao Corporationin omistamaa “aromaattisen nestemäisen valkaisuaineen koostumuksen” patenttioikeutta.

Kaon patenttioikeus koskee aromaattista nestemäistä valkaisuainekoostumusta, joka sisältää natriumhypokloriittia ja joka on ominaista siinä, että se sisältää yhden tai useamman patenttivaatimuksessa mainitun monista hajusteista. Johnson väitti, että heidän tuotteensa ei loukkaa patenttioikeutta, koska (1) heidän tuotteensa sisältää myös hajusteita, joita ei ole mainittu patenttivaatimuksessa, ja (2) heidän tuotteensa sisältää vain vähäisiä määriä patenttivaatimuksessa mainittuja hajusteita.

Tuomioistuin totesi, että (1) onko patenttivaatimuksessa mainittu hajuste rajoitettu vain niihin, jotka koostuvat vain mainituista hajusteista,

“Sisältää” -lausunto tarkoittaa, että kyseisen ainesosan on oltava mukana ja että se riittää täyttämään patenttikeksinnön vaatimukset. Se ei tarkoita, että muita ainesosia ei saisi olla mukana.

Tokion alioikeuden päätös 4. marraskuuta 1999 (1999)

ja (2) onko dimetyylibentsyylikarbinolin vähäinen määrä peruste sille, ettei patenttikeksinnön yksi vaatimus täyty,

Patenttivaatimuksessa ei ole määritelty mitään numeerista rajoitusta sille, kuinka paljon hajustetta pitäisi olla. Jos patenttivaatimuksessa mainittu hajuste on mukana, sen määrästä riippumatta, patenttikeksinnön vaatimukset täyttyvät.

Edellä mainittu

ja totesi, että patenttivaatimuksen perusteella patenttioikeuden loukkaus (suora loukkaus) on todettu ja määräsi noin 270 miljoonan jenin vahingonkorvauksen maksamisen.

Kirjottu mochi -oikeudenkäynti

Kuten esittelimme toisessa artikkelissamme “Patentit ja patenttioikeuksien hankinnan edut, joista lakimies kertoo”, on olemassa tapaus, jossa toiseksi suurin yritys alalla, Echigo Confectionery, haastoi alan johtavan yrityksen, Satou Foods, oikeuteen patentista, joka koskee viiltojen tekemistä mochiin.

Echigo Confectionery haki patenttia lokakuussa 2002 (Heisei 14) ja rekisteröi sen huhtikuussa 2008 (Heisei 20). Patentti koskee menetelmää, jossa mochiin tehdään pitkittäisiä (vaakasuuntaisia) viiltoja sivupinnoille, jotta sen pinta ei repeäisi, kun se paisuu paistettaessa.

Toisaalta, Satou Foods on myös hakenut ja rekisteröinyt patentin tuotteelleen “Satou’s Kirimochi”, jossa on viiltoja sekä sivuilla että ylä- ja alapinnoilla. Hakemus jätettiin 9 kuukautta Echigo Confectioneryn jälkeen heinäkuussa 2003 (Heisei 15), mutta se rekisteröitiin jo patenttina marraskuussa 2004 (Heisei 16).

Siksi Echigo Confectionery vaati, että “Satou’s Kirimochi” rikkoo heidän patenttiaan ja pyysi tuotannon ja myynnin lopettamista sekä vahingonkorvauksia.

https://monolith.law/corporate/patent-merit-lawyer-invention[ja]

Kiririmochi-oikeuden ensimmäisen oikeusasteen päätöksestä

Patenttioikeuden loukkaamisen arvioinnissa keskitymme patenttivaatimuksen laajuuteen, kuten olemme aiemmin maininneet. Katsokaamme alla olevaa tekstiä, joka on osa Echigo Seika -yrityksen esittämää patenttivaatimusta.

“…ei leikkaa mochin pohjaa tai tasoa, vaan leikkaa tämän pienen mochi-kappaleen yläpinnan sivupinnan, …leikkaus tai ura.”

Tämä lause voidaan tulkita kahdella tavalla.

  • Leikkaa vain sivupinnat, ei ylä- tai alapintaa
  • Leikkaa vain sivupinnat

Ensimmäisen oikeusasteen Tokion alioikeus totesi, että Sato Foodsin esittämässä patenttivaatimuksessa mainitaan “leikkaa pitkän sivun molemmat pinnat kahdesti ja ylä- ja alapinnat ristikkäin”, mutta Echigo Seikan patenttivaatimuksen mukaan “leikkaa vain sivupinnat, ei ylä- tai alapintaa”. Tämä voidaan tulkita niin, että myös “ei leikkaa ylä- tai alapintaa” on tekninen ominaisuus.

Tämän seurauksena Sato Foodsin tuote, joka leikkaa myös ylä- ja alapinnat, ei täytä Echigo Seikan patentin vaatimuksia, joten se ei loukkaa patenttia.

Näin ollen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi, että Sato Foodsin tuote ei loukkaa patenttioikeuksia.

Kirjallisen riita-asian valitusoikeuden päätöksestä

Valitusoikeus, joka on immateriaalioikeuksien korkein oikeus, totesi tästä:

“Ei ole luonnollista ymmärtää, että lause ‘ei ole asetettu tasaiselle pohjalle tai tasaiselle yläpinnalle’ muokkaa ‘sivupintaa’, joka on ‘yläpinnan pystysuora sivupinta’ tämän pienikokoisen riisikakun osalta, koska lause on yhdistetty ilman pilkkua (,) sen jälkeen.”

Immateriaalioikeuksien korkein oikeus, 7. syyskuuta 2011 (Gregoriaaninen kalenteri) väliaikainen päätös

Tämän perusteella, se tunnusti Sato Foodsin tekemän patenttirikkomuksen (suoran rikkomuksen) ja määräsi 22. maaliskuuta 2012 (Gregoriaaninen kalenteri) päätöksessään riisikakun tuotteiden ja valmistuslaitteiden hävittämisen sekä noin 800 miljoonan jenin vahingonkorvauksen maksamisen.

Yhteenvetona, jos ‘sivupinta, joka on tämän pienikokoisen riisikakun yläpinnan pystysuora sivupinta, ei ole asetettu tasaiselle pohjalle tai tasaiselle yläpinnalle’, se tarkoittaa, että ‘viiltoja tehdään vain sivupintaan’. Koska pilkkua (,) ei ole, ‘viiltojen tekeminen sivupintaan’ on ainoa tekninen ominaisuus, ja vaikka viiltoja tehtäisiin ylä- ja alapintaan, sillä ei ole merkitystä. Jos viiltoja on tehty sivupintaan, se tarkoittaa, että ‘lauseen rikkomus on olemassa’.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka tärkeää patenttivaatimuksen laajuuden ja lauseiden tulkinta on patenttioikeudenkäynneissä.

Yhteenveto

Patenttioikeuden loukkaamisen määrittäminen on erittäin vaikea ja monimutkainen kysymys.

Patenttioikeuden loukkaamisen riski on suuri, joten olipa kyseessä mahdollinen loukkaus tai epäily siitä, että loukkaus on tapahtunut, on tärkeää kääntyä asianajajan puoleen, joka on perehtynyt tähän kysymykseen, ja toteuttaa tilanteeseen sopivin toimenpiteet.

Managing Attorney: Toki Kawase

The Editor in Chief: Managing Attorney: Toki Kawase

An expert in IT-related legal affairs in Japan who established MONOLITH LAW OFFICE and serves as its managing attorney. Formerly an IT engineer, he has been involved in the management of IT companies. Served as legal counsel to more than 100 companies, ranging from top-tier organizations to seed-stage Startups.

TOPへ戻る