Mikä on uusi freelancer-laki? Selitys tarkistuspisteistä sopimusmallin perusteella uuden lain mukaisesti

Reiwa 6 (2024) marraskuussa voimaan astuvan Japanin ‘Freelancer-uudistuslain’ myötä yrityksiltä vaaditaan entistä tiukempaa lain noudattamista freelancerien kanssa käytävissä transaktioissa. Freelancer-uudistuslaki velvoittaa yrityksiä varmistamaan transaktioiden läpinäkyvyyden ja sopimusten asianmukaisuuden, jotta yksityisyrittäjät voivat työskennellä turvallisessa ympäristössä. Miten yritysten tulisi sopeutua näihin vaatimuksiin?

Tässä artikkelissa käymme läpi, miten yritykset voivat laatia freelancer-uudistuslain mukaisia sopimuksia käyttäen esimerkkinä mallisopimusta ja selitämme, mitä seikkoja freelancer-sopimuksissa tulee ottaa huomioon.

Määritelmä osapuolista, jotka kuuluvat Japanin uuden freelancer-lain piiriin

Japanin uusi freelancer-laki tunnetaan virallisesti nimellä “Erityisten alihankkijoiden transaktioiden oikeudenmukaisuutta koskeva laki”. Tässä laissa freelancereita kutsutaan “erityisiksi alihankkijoiksi”.

Laki soveltuu erityisesti niille liiketoimille, jotka liittyvät “palveluiden alihankintaan” erityisten palveluiden tarjoajien ja erityisten palveluiden alihankkijoiden välillä. Toisin sanoen, se koskee yritysten välisiä (BtoB) alihankintasopimuksia, eikä sitä sovelleta yksityishenkilöiden ja kuluttajien välisiin transaktioihin.

Erityiset alihankkijat (2. pykälän 1. momentti)

Erityiset alihankkijat ovat yksityishenkilöitä tai yhden edustajan johtamia yrityksiä, jotka eivät käytä työntekijöitä ja jotka vastaanottavat “palveluiden alihankintaa”. Tämä tarkoittaa, että freelancerit, jotka toimivat yksityishenkilöinä, sekä yritykset, joilla ei ole muita työntekijöitä tai johtajia kuin yksi edustaja, kuuluvat uuden freelancer-lain piiriin.

Jos yritys käyttää työntekijöitä, se ei kuulu “erityisten alihankkijoiden” määritelmän piiriin. Tässä yhteydessä “työntekijöiden käyttö” ei sisällä lyhytaikaisesti tai lyhyen ajanjakson palkattuja työntekijöitä.

“Työntekijöiden käyttö” tarkoittaa, että työllistetään henkilöitä, jotka työskentelevät vähintään 20 tuntia viikossa ja joiden odotetaan työskentelevän yhtäjaksoisesti vähintään 31 päivää, kuten määritellään Japanin työnormilain (Työnormilaki, 9. pykälä) “työntekijöinä”.

Lisäksi, jos freelancer harjoittaa useita eri liiketoimia ja käyttää työntekijöitä yhdessä niistä, katsotaan, että hän käyttää työntekijöitä myös muissa liiketoimissaan, eikä siten kuulu “erityisten alihankkijoiden” määritelmän piiriin.

Viite: ＜Tulkintaohjeet＞Erityisten alihankkijoiden transaktioiden oikeudenmukaisuutta koskevan lain periaatteet (Reiwa 6 (2024) toukokuun 31 päivä, Japanin Kilpailu- ja kuluttajavirasto & Sosiaali- ja terveysministeriö)[ja]

Erityiset palveluiden alihankintayritykset (2. pykälän 6. momentti)

Japanin uuden freelancer-lain soveltamisen kannalta on ensin selitettävä, mitä tarkoitetaan palveluiden alihankintayrityksillä. Palveluiden alihankintayritykset ovat yrityksiä, jotka alihankkivat palveluita erityisille alihankkijoille, riippumatta siitä, onko niillä työntekijöitä tai johtajia. Näin ollen yksityiset elinkeinonharjoittajat ja yhden henkilön yritykset kuuluvat palveluiden alihankintayritysten piiriin.

Erityiset palveluiden alihankintayritykset ovat niitä palveluiden alihankintayrityksiä, jotka käyttävät työntekijöitä tai joilla on vähintään kaksi johtajaa tai jotka ovat työntekijöitä käyttäviä yrityksiä. Voidaan sanoa, että monet yritykset, suurista pieniin, kuuluvat erityisten palveluiden alihankintayritysten piiriin.

Onko yritys palveluiden alihankintayritys vai erityinen palveluiden alihankintayritys, vaikuttaa merkittävästi Japanin uuden freelancer-lain määrittelemien sääntöjen soveltamiseen.

Japanin uuden freelancer-lain sääntelysisältö

Japanin uusi freelancer-laki asettaa erilaisia sääntelyvaatimuksia toimeksiantajille freelancerien (erityiset toimeksisaajat) oikeuksien suojelemiseksi. Kun liiketoimintapalvelujen tarjoaja antaa toimeksiannon freelancerille, riippumatta siitä, onko toimeksiantajalla työntekijöitä tai johtajia, palveluntarjoajan on noudatettava kirjallisten tai sähköisten menetelmien avulla tehtävien kauppatapahtumien ehtojen selkeää ilmoitusvelvollisuutta (3. pykälä).

Erityisiä liiketoimintapalvelujen tarjoajia koskevat sääntelyvaatimukset ovat seuraavat:

• Kauppatapahtumien ehtojen selkeä ilmoitusvelvollisuus kirjallisesti tai sähköisesti (3. pykälä)
• Palkkion maksupäivämäärän noudattaminen ja maksuviivästysten kielto (4. pykälä)
• Rekrytointitiedon asianmukaisen esittämisen velvollisuus (12. pykälä)
• Harassmentin vastaisten toimenpiteiden järjestelmällinen kehittäminen (14. pykälä)

Lisäksi, kun erityinen liiketoimintapalvelujen tarjoaja antaa samalle freelancerille yhden kuukauden tai sitä pidemmän toimeksiannon, seuraavat toimet ovat kiellettyjä (5. pykälä):

• Vastaanoton kieltäminen ja palkkion vähentäminen tai muut vastaavat toimet kielletty
• Epäoikeudenmukaisen edun tarjoamisen kielto

Kun samaan palveluntarjoajaan kohdistuva toimeksiantosopimus tehdään kuuden kuukauden tai sitä pidemmäksi ajaksi, edellä mainittujen velvollisuuksien lisäksi seuraavat velvollisuudet tulevat voimaan (16. pykälä):

• Velvollisuus ottaa huomioon työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen
• Keskeytyksen tai vastaavan toimenpiteen ennakkovaroitusvelvollisuus

Freelancer-uuden lain sääntelyn yksityiskohdat ja sopimuksen tärkeät kohdat Japanissa

Olemme tähän asti käsitelleet Japanissa voimaan tullutta freelancer-uutta lakia ja sen tuomia uusia sääntelyjä yleisellä tasolla. Seuraavaksi syvennymme yrityksiä koskevien sääntelyjen yksityiskohtiin ja käymme läpi, mitä seikkoja yritysten tulee ottaa huomioon sopimuksia laatiessaan, noudattaen todellisen sopimusprosessin kulkua.

Rekrytointitiedon tarkka esittämisvelvollisuus Japanissa (12. pykälä)

Uuden lain mukaan, kun tarjotaan tietoa tietyn palvelun tarjoajan rekrytoinnista mainonnan tai muun vastaavan kautta, on välttämätöntä, että tiedot ovat paikkansapitäviä eivätkä sisällä valheellisia tai harhaanjohtavia esityksiä. Lisäksi tiedot on oltava tarkkoja ja päivitettyjä.

On huomionarvoista, että “mainonta tai muu vastaava” kattaa yleiset julkaisut sekä sähköpostit ja sisältää myös sosiaalisen median ja muut viestintäpalvelut, jotka kuuluvat mainonnan ja vastaavien toimien piiriin.

Lisäksi “tiedot” tarkoittavat konkreettisesti seuraavia asioita: ①palvelun sisältö, ②työskentelypaikka, -aika ja -kesto, ③palkkioon liittyvät seikat, ④sopimuksen purkamista tai uusimatta jättämistä koskevat seikat, ⑤tietyn palvelun tarjoajan rekrytoinnista vastaavan tahon tiedot.

Esimerkkejä sisällön muutostarpeesta

• Kun houkutellaan tiettyjä palveluntarjoajia ja tarkoituksellisesti näytetään korkeampaa palkkiota kuin todellinen maksu (väärä esitys).
• Kun rekrytointia suorittaa eri yritys kuin ilmoituksessa mainittu yritys (esimerkiksi alkuperäisen toimeksiantajan nimi) (väärä esitys).
• Kun sopimuskausi on ilmoitettu, mutta todellisuudessa solmitaan sopimus huomattavasti eri ajanjakson kanssa (väärä esitys).
• Kun yrityksellä on sidoksissa olevia yrityksiä ja tekee ilmoituksen, joka voi sekoittua kyseisen sidoksissa olevan yrityksen rekrytointiin (harhaanjohtava esitys).
• Kun rekrytointi on jo päättynyt tai tietoja on muutettu, mutta vanhaa tietoa jatketaan näyttämään ilman poistamista tai muuttamista (vanhentuneen tiedon näyttäminen).

Lisäksi nykyään on yleistä, että yritykset ulkoistavat rekrytointitietojen tarjoamisen muille yrityksille. Tässä tapauksessa on tärkeää pyytää rekrytointitietojen julkaisijaa lopettamaan tiedon tarjoaminen tai muuttamaan sisältöä sekä varmistaa, että tiedot todella on päivitetty.

Entä jos sopimus on tehty eri ehdoilla kuin rekrytointivaiheessa esitetyt (jos sopimusehtoja on muutettu sopimuksen tekohetkellä), tuleeko tästä välittömästi sopimusehtojen asianmukaisen esittämisen velvoitteen rikkominen?

Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että vaikka todelliset sopimusehdot poikkeaisivatkin rekrytointivaiheessa esitetyistä, jos ne perustuvat erityisen palveluntarjoajan ja erityisen palvelun vastaanottajan väliseen sopimukseen, rekrytointivaiheen esitystä ei voida pitää sopimusehtojen asianmukaisen esittämisen velvoitteen rikkomisena.

Kirjallisen sopimusehtojen ilmoittamisvelvollisuus (3. pykälä) Japanin lainsäädännön mukaan

Uudessa laissa määrätään, että tilaaja (yritys) on velvollinen ennen sopimuksen tekemistä selkeästi ilmoittamaan kirjallisesti kaupan ehdot, kuten työn sisällön, korvauksen ja maksupäivämäärät. Lisäksi tämä velvollisuus ei rajoitu tiettyihin palveluntarjoajiin, vaan koskee kaikkia yrityksiä, jotka tekevät sopimuksia freelancereiden kanssa.

Palveluntarjoajan on, kun se on tehnyt sopimuksen tietyn palvelun vastaanottajan kanssa, välittömästi ilmoitettava kirjallisesti tai sähköisesti kaupankäyntikomission sääntöjen mukaisesti palvelun vastaanottajalle palvelun sisältö, korvaussumma, maksupäivämäärä ja muut seikat.

Lähde: Freelancer-laki (フリーランス法), 3. pykälän 1. momentti

Sopimuksessa selkeästi ilmoitettavat asiat ovat seuraavat:

1. Palveluntarjoajan ja palvelun vastaanottajan kauppanimi, henkilön nimi tai nimitys tai yrittäjäkohtainen numero, symboli tai muu merkki, jolla palveluntarjoaja ja palvelun vastaanottaja voidaan tunnistaa
2. Palvelun tilauspäivä
3. Palvelun vastaanottajan suorituksen (tarjottavan palvelun) sisältö
4. Palvelun vastaanottajan suorituksen vastaanottamisen tai palvelun tarjoamisen päivämäärä
5. Paikka, jossa palvelun vastaanottajan suoritus vastaanotetaan tai palvelu tarjotaan
6. Jos palvelun vastaanottajan suorituksen sisältöä tarkastetaan, tarkastuksen päättymispäivä
7. Korvaussumma
8. Maksupäivämäärä
9. Käteisen ulkopuolella suoritettavan korvauksen ehdot

Edellä mainitut yhdeksän seikkaa on ilmoitettava “välittömästi”, kun palvelu on tilattu. Freelancer-lain tulkintaohjeiden mukaan “välittömästi” tarkoittaa ilman viivytystä.

Näin ollen yritysten on sovittava ja ilmoitettava nämä kaupan ehdot palvelun vastaanottajan kanssa ei vasta palvelun todellisen aloittamisen yhteydessä, vaan jo siinä vaiheessa, kun palvelun tilaamisesta on sovittu.

Kuitenkin freelancer-laki määrittelee, että “jos näiden seikkojen sisältöä ei voida perustellusta syystä määrittää, niiden ilmoittamista ei vaadita. Tässä tapauksessa palveluntarjoajan on ilmoitettava kyseiset asiat kirjallisesti tai sähköisesti heti, kun niiden sisältö on määritelty.”

Siksi, jos kaupan ehdot eivät objektiivisista syistä johtuen ole määriteltävissä sopimuksen tekohetkellä, niiden ilmoittamista ei vaadita.

Selkeän sopimusehtojen ilmoittamisen menetelmät Japanissa

Uuden lain mukaan Japanissa toimivien palvelun tarjoajien on mahdollista ilmoittaa sopimusehdot erityisille alihankkijoille kirjallisesti tai sähköisesti (sähköpostitse, tekstiviestillä, sosiaalisen median viesteillä jne.), eikä niiden tarvitse välttämättä olla sopimusasiakirjan muodossa (3 artiklan 2 momentti).

Kuitenkin, jos erityinen alihankkija pyytää kirjallista dokumenttia, palvelun tarjoajan on toimitettava se viipymättä, paitsi jos se ei vaaranna erityisen alihankkijan suojelua.

Erityisen alihankkijan suojelun vaarantumattomuus tarkoittaa seuraavia tilanteita:

• Kun palvelun tarjoaja on vastannut erityisen alihankkijan pyyntöön sähköisesti toimitetuista ehdoista
• Kun palvelusopimus, joka sisältää palvelun tarjoajan laatimat vakioehdot, on tehty yksinomaan internetin kautta ja kyseiset vakioehdot ovat erityisen alihankkijan saatavilla internetissä
• Kun kirjallinen dokumentti on jo toimitettu

Yritysten huomioon ottamat keskeiset seikat Japanissa

Velvollisuuden rikkomisesta johtuvien ongelmien välttämiseksi on suositeltavaa säilyttää kirjallinen todiste siitä, että asiakirjat on toimitettu, jotta toimitus voidaan myöhemmin todentaa.

Lisäksi, kun ilmoitus tehdään sähköisesti, on tärkeää varmistaa, että ilmoituksen sisältö säilytetään eikä se häviä, jotta Japanin lain mukaiset vaatimukset täyttyvät.

Palkkion maksuvelvollisuus 60 päivän kuluessa (4. pykälä)

Myös palkkion maksamisessa uusi freelancer-laki Japanissa korostaa viivästysten estämistä.

Riippumatta siitä, suoritetaanko palvelun sisällön tarkastus, erityisille toimeksisaajille on asetettu velvollisuus määrittää ja suorittaa palkkion maksu 60 päivän kuluessa palvelun vastaanottamisesta.

Lisäksi, jos palkkion maksupäivää ei ole määritelty, katsotaan “palvelun vastaanottopäivä” maksupäiväksi. Jos maksupäivä on määritelty yli 60 päivän päähän palvelun vastaanottamisesta, katsotaan “palvelun vastaanottopäivästä laskettuna 60 päivää kuluneen päivän aattona” olevan palkkion maksupäivä (4. pykälän 2. momentti).

Uudelleenulkoistamisen poikkeukset

Freelancer-lain mukainen palkkion maksuaika on Japanissa, kuten aiemmin mainittu, periaatteessa enintään 60 päivää.

Kuitenkin poikkeuksena on tilanne, jossa tehtävä on uudelleenulkoistettu toiselta tilaajalta (alkuperäiseltä ulkoistajalta) tietylle vastaanottavalle liiketoiminnalle, ja jos ① uudelleenulkoistaminen on ilmoitettu, ② alkuperäisen ulkoistajan kauppanimi, nimi tai muu nimi tai liiketoiminnalle annettu numero, symboli tai muu tunnus, jolla alkuperäisen ulkoistajan voi tunnistaa, sekä ③ alkuperäisen ulkoistetun työn korvauksen maksupäivä on selvästi ilmoitettu, maksu voidaan suorittaa 30 päivän kuluessa alkuperäisen ulkoistajan suorittamasta maksusta.

Yritysten velvollisuus järjestää häirinnän vastaisia toimenpiteitä Japanissa (14. pykälä)

Tiettyjen palveluiden ulkoistamista harjoittavien yritysten on velvollisuus toteuttaa järjestelyjä ja muita tarvittavia toimenpiteitä, jotta varmistetaan, ettei häirintä vahingoita palveluiden suorittajien työympäristöä (1. momentti). Lisäksi näiden yritysten ei tule kohdella palveluiden suorittajia epäedullisesti sillä perusteella, että he ovat pyytäneet neuvontaa häirintään liittyen (2. momentti).

Tarvittavat toimenpiteet viittaavat seuraaviin asioihin, ja yrityksiltä odotetaan pikaisia toimia:

• Häirinnän kieltävän politiikan selkeyttäminen, politiikan tiedottaminen ja sen edistäminen
• Häirintätapauksiin reagoiminen nopeasti ja asianmukaisesti ulkoistamisen yhteydessä
• Neuvontapalveluiden järjestäminen ja asianmukaisen vastauksen antaminen vaativan järjestelmän kehittäminen

Yritysten kielletyt toimet Japanissa (5. pykälä)

Uuden lain mukaan myös freelancereihin kohdistuvat epäoikeudenmukaiset toimet ovat sääntelyn kohteena. Japanilaiset yritykset eivät saa ilman perusteltua syytä vähentää palkkiota tai kieltäytyä maksamasta sitä, ja lisäksi kiellettyjä ovat myös häirintä ja epäreilut vaatimukset.

Perusteeton kieltäytyminen vastaanottamasta suoritusta (1 momentin 1 kohta) Japanin lain mukaan

Japanissa tilaajana toimivalla yrityksellä on kielto kieltäytyä vastaanottamasta suoritusta, jos erityiselle palveluntarjoajalle ei voida lukea syyksi mitään vastuullista seikkaa.

Vastuullisiksi seikoiksi katsotaan tilanteet, joissa suorituksen sisältö ei vastaa sovittua tehtävää tai jos suoritus ei ole tapahtunut määräaikaan mennessä, jolloin suorituksen tarve on päättynyt. Kuitenkin, jos tilaajan yksipuolisen edun vuoksi tällaiset olosuhteet syntyvät ja hän kieltäytyy vastaanottamasta suoritusta, katsotaan se perusteettomaksi kieltäytymiseksi, joten varovaisuutta vaaditaan.

Palkkion perusteettomasta alentamisesta (1 momentin 2 kohta)

Japanissa palkkion alentaminen on kiellettyä, vaikka siitä olisi etukäteen sovittu, mikäli alentamiselle ei ole erityisen vastaanottavan liikkeenharjoittajan syytä. Tämä tarkoittaa, että työn tilaushetkellä määriteltyä palkkiota ei saa alentaa, jos alentamiselle ei ole liikkeenharjoittajan vastuulla olevaa syytä.

Syitä, jotka voivat oikeuttaa palkkion alentamisen, on määritelty tarkemmin ohjeistuksessa seuraavasti:

• Kun erityisen vastaanottavan liikkeenharjoittajan syytä on olemassa ja hän kieltäytyy vastaanottamasta tai palauttaa tuotteen, eikä tämä riko Japanin freelancer-lakia, ja palkkiota alennetaan vastaavasti suoritetun palvelun arvon mukaisesti
• Kun tilaaja korjaa työn itse ja vähentää korjaukseen objektiivisesti kohtuullisena pidettävän summan palkkiosta
• Kun erityisen vastaanottavan liikkeenharjoittajan syytä on olemassa ja hän kieltäytyy vastaanottamasta tai palauttaa tuotteen, eikä tämä riko Japanin freelancer-lakia, ja tuotteen arvon aleneminen on ilmeistä, palkkiota voidaan alentaa objektiivisesti kohtuullisena pidettävän summan verran

Kohtuuttomien palautusten tekeminen Japanissa (1 momentin 3 kohta)

Tietylle toimeksisaajalle ei ole sallittua vaatia palautusta toimitetusta tuotteesta, jos palautuksen syy ei johdu toimeksisaajan vastuusta.

Esimerkkejä tilanteista, joissa palautuksen syy ei kuulu toimeksisaajan vastuulle, ovat seuraavat:

• Asiakkaan tekemä palautus pelkästään sen vuoksi, että hän on ostanut palvelun tuloksen, ja vaatii sen palauttamista freelancerille.
• Palvelun tuloksessa olevan välittömästi havaittavissa olevan virheen perusteella tehty palautus, vaikka tavanomainen tarkastusaika on jo kauan sitten ylittynyt.

On tärkeää huomata, että riippumatta siitä, onko tarkastusta suoritettu vai ei, jos tuote on tosiasiallisesti toimeksisaajan hallinnassa, se katsotaan vastaanotetuksi ja tästä eteenpäin palautukset ja muut vastaavat kysymykset tulevat sovellettaviksi.

Epäoikeudenmukaisesti matalan korvauksen asettaminen markkinahintoihin verrattuna (1 kohdan 4 alakohta)

On kiellettyä määritellä erityisesti toimeksisaajille maksettavan korvauksen määrä huomattavasti alhaisemmaksi kuin mitä yleisesti maksetaan samankaltaisista tai vastaavista suorituksista.

Tällaisen alihinnoittelun toteutumista arvioidaan kokonaisvaltaisesti huomioiden ① korvauksen määräytymisperusteet, ② korvauksen määräytymisen sisältö, kuten syrjiväisyys, ③ ‘yleisesti maksettava korvaus’ ja todellisuudessa maksettavan korvauksen välinen ero sekä ④ suorituksen kannalta välttämättömien raaka-aineiden ja muiden kustannustekijöiden hintakehitys.

Pakottaminen ostamaan yrityksen määräämiä tavaroita tai käyttämään palveluita (1 momentin 5 kohta) Japanissa

Uusi laki kieltää erityisesti valtuutetuilta palveluntarjoajilta vaatimasta, että heidän on ostettava tai käytettävä palveluita, jotka yritys on määritellyt, ellei se ole tarpeen palveluiden yhdenmukaistamiseksi tai parantamiseksi, tai ellei siihen ole muita oikeutettuja syitä.

Lisäksi, kun yritys solmii erityisesti valtuutetun palveluntarjoajan kanssa yli kuukauden kestävän jatkuvan palvelusopimuksen, seuraavat toimet ovat kiellettyjä edellä mainitun kiellon lisäksi:

Epäoikeudenmukainen taloudellisen edun vaatiminen (2. pykälän 1. kohta) Japanissa

Kun yritys vaatii tiettyä toimeksisaajaa tarjoamaan taloudellista etua, kuten yhteistyömaksuja tai palveluita ilmaiseksi ilman perusteltua syytä, ja toimeksisaaja suostuu tähän, koska pelkää tulevien liiketoimien vaarantuvan, katsotaan tämä toiminta epäoikeudenmukaiseksi ja se on kiellettyä, sillä se aiheuttaa kohtuutonta haittaa normaaleihin kauppatapoihin nähden.

Esimerkiksi ohjeistuksessa kuvataan tilanteita, joissa yritys vaatii freelancerilta osallistumista omiin myyntitoimiinsa, vaikka tämä ei liity sovittuihin palveluihin tai tilauksen sisältöön, ja pakottaa freelancerin osallistumaan ilmaiseksi, tai vaatii freelancerilta tukimaksuja tilinpäätöksen parantamiseksi.

Viite: Ohjeistus turvallisen työympäristön luomiseksi freelancereille Japanissa[ja]

Yksipuoliset muutokset liiketoiminnan sisältöön, jotka eivät johdu palveluntarjoajan vastuusta (2. pykälän 2. kohta)

Uusi laki kieltää muuttamasta erityisen palveluntarjoajan suorituksen sisältöä tai vaatimasta suorituksen uusimista sen jälkeen, kun palvelu on vastaanotettu tai työ suoritettu, mikäli ei ole olemassa perusteltua syytä, kuten sopimuksen mukaisuuden puutetta palveluntarjoajan toimittamassa suorituksessa.

Epäoikeudenmukaisiin suorituksen sisällön muutoksiin ja perusteettomiin uusintoihin sisältyy myös tilanteet, joissa palveluntarjoaja joutuu yksipuolisesti kantamaan työstä aiheutuvat kustannukset ilman, että tilaaja suorittaa niistä korvauksia.

Yritysten velvollisuus järjestää työympäristö freelancereille Japanissa

Kun yritys solmii sopimuksen tietyn toimeksisaajan kanssa vähintään kuuden kuukauden ajaksi, yritykselle asetetaan velvollisuus järjestää työympäristö.

Velvollisuus ottaa huomioon työn ja lastenhoidon tai muun hoivan yhteensovittaminen (13. pykälä)

Yrityksen on, kun se tekee vähintään kuuden kuukauden mittaisen toimeksiannon, otettava tarvittavalla tavalla huomioon toimeksisaajan esittämät tarpeet työn ja lastenhoidon tai muun hoivan yhteensovittamiseksi, mikäli toimeksisaaja tällaisen pyynnön esittää.

Toimeksiantoa tekevän yrityksen on ymmärrettävä toimeksisaajan esittämän pyynnön sisältö ja harkittava huomioon otettavia seikkoja sekä toteutettava ne. Mikäli harkinnan jälkeen huomioon ottaminen ei ole mahdollista, on toimeksisaajalle selitettävä syyt, miksi näin on, ja tässä on oltava tarkkana.

Velvollisuus ilmoittaa etukäteen sopimuksen keskeyttämisestä tai uusimatta jättämisestä (16. pykälä)

Kun toimeksiantoa tekevä yritys keskeyttää tai ei uusi vähintään kuuden kuukauden mittaista toimeksiantosopimusta, sen on ilmoitettava tästä toimeksisaajalle vähintään 30 päivää etukäteen.

Lisäksi, jos toimeksisaaja pyytää keskeyttämisen tai uusimatta jättämisen syiden selvittämistä, toimeksiantoa tekevällä yrityksellä on velvollisuus nämä syyt ilmoittaa.

Vastaus rikkomuksiin Japanin uuden freelancer-lain mukaisesti

Kun yritys rikkoo Japanin uuden freelancer-lain säännöksiä, viranomaiset voivat määrätä yritykselle erilaisia sanktioita.

Mikäli rikkomuksesta tehdään ilmoitus, Japanin Kilpailu- ja kuluttajavirasto (JFTC) tai Pienten ja keskisuurten yritysten virasto suorittavat tarvittavat tutkimukset (raporttien kerääminen ja paikan päällä tehtävät tarkastukset) selvittääkseen, vastaavatko ilmoituksen tiedot tosiasioita. Jos tiedot todetaan tosiksi, viranomaiset voivat antaa neuvontaa ja ohjeistusta, tehdä suosituksia ja, mikäli suosituksia ei noudateta, julkaista tiedot ja antaa määräyksiä.

Lisäksi, mikäli määräyksiä rikotaan tai tutkimuksiin ei tehdä yhteistyötä, voidaan määrätä enintään 500 000 jenin suuruinen sakko. Sama rangaistus koskee myös oikeushenkilöitä.

Viite: Japanin Kilpailu- ja kuluttajaviraston freelancer-lain erikoissivusto[ja]

Yhteenveto: Konsultoi asianajajaa Japanin uuden freelancer-lain tiimoilta

Olemme käsitelleet Japanin uuden freelancer-lain sääntelysisältöä ja sopimuksiin liittyviä huomioitavia seikkoja.

Japanin uuden freelancer-lain voimaantulon myötä freelancerien suojelu on vahvistunut, mutta samalla yrityksiltä vaaditaan asianmukaisten sopimusten laatimista ja yrityksen sisäisten järjestelmien suunnittelua. Rikkomustapauksissa yrityksiä voidaan rangaista sakoilla ja julkisilla huomautuksilla, mikä voi johtaa ankariin seuraamuksiin.

Kun yrityksen maine on suoraan yhteydessä sen arvoon, on tärkeää välttää rikkomuksista johtuvia julkisia huomautuksia ja siten maineenhallinnan riskejä. Suosittelemme, että pyydätte asianajajalta apua ja ammattitaitoista neuvontaa näissä asioissa.

Monolith-oikeustoimiston tarjoamat ratkaisut

Monolith-oikeustoimisto on IT-alan, erityisesti internetin ja oikeudellisten palveluiden, korkean erikoisosaamisen omaava lakitoimisto Japanissa. Freelancer-uuden lain (フリーランス新法) noudattamisessa voi joskus olla tarpeen laatia sopimuksia. Toimistomme palvelee laajaa asiakaskuntaa, joka ulottuu Tokion pörssin Prime-markkinoiden listatuista yrityksistä aina kasvuvaiheen startup-yrityksiin, ja tarjoaa sopimusten laatimista ja tarkastusta erilaisiin tarpeisiin. Jos tarvitset apua sopimusasiakirjojen kanssa, tutustu alla olevaan artikkeliin.

Monolith-oikeustoimiston palvelualueet: Sopimusasiakirjojen laatiminen ja tarkastus ym.[ja]