Kosmetiikkamainonnan ilmaisusääntely EC-sivustojen LP:ssä ja muissa
Kosmetiikan myynnissä on tärkeää, että mahdollisimman moni asiakas ostaa mahdollisimman paljon tuotteita. Tämän saavuttamiseksi on tärkeää, että asiakkaat tietävät tuotteen hyvistä puolista, kuten kosmetiikan imago, ainesosat ja vaikutukset. Verkkokaupan laskeutumissivuilla (LP) ja muissa vastaavissa paikoissa haluat todennäköisesti käyttää ilmaisuja, jotka saavat asiakkaat haluamaan ostaa tuotteen.
Kuitenkin, koska tuotemainoksia, kuten internetissä tai esitteissä, tehdään useimmiten suurelle yleisölle ilman erityistä asiantuntemusta, et voi kirjoittaa mitä tahansa tuotteista, jotka ovat suoraan kosketuksissa kehoon, kuten kosmetiikka.
Siksi mainoksille on määritelty tiettyjä sääntöjä lain perusteella. Nämä säännöt määrittelee laki, jonka virallinen nimi on “Laki lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden jne. laadun, tehokkuuden ja turvallisuuden varmistamisesta (Showa 35 vuoden laki nro 145)”, tunnetaan myös nimellä lääkelaissa, tai vanhassa muodossaan, lääkevalvontalaissa.
Lääke- ja laitelain mukaiset mainontasäännökset
Lääke- ja laitelain määrittelemät “tietyt säännöt” on esimerkiksi määritelty seuraavasti:
(Liioiteltu mainonta jne.)
Lääke- ja laitelaki, 66 §Kukaan ei saa mainostaa, kuvailla tai levittää valheellisia tai liioiteltuja tietoja lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden, kosmetiikan, lääkinnällisten laitteiden tai regeneratiivisen lääketieteen tuotteiden nimistä, valmistusmenetelmistä, tehosta, vaikutuksista tai suorituskyvystä, olipa kyseessä suora tai epäsuora viittaus.
2. Lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden, kosmetiikan, lääkinnällisten laitteiden tai regeneratiivisen lääketieteen tuotteiden teho, vaikutukset tai suorituskyky, jos lääkäri tai joku muu on takuun antanut, katsotaan kuuluvan edellä mainittuun.
3. Kukaan ei saa vihjata aborttiin tai käyttää säädyttömiä tekstejä tai kuvia koskien lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita, kosmetiikkaa, lääkinnällisiä laitteita tai regeneratiivisen lääketieteen tuotteita.
Niin sanottu Lääke- ja laitelaki (entinen Lääkelaki) kieltää esimerkiksi “valheellisten tai liioiteltujen tietojen” “mainostamisen”. Kuten myöhemmin selitetään, myös EC-sivustojen LP:t jne., jos niiden tarkoituksena on selkeästi myydä tuotteita, katsotaan “mainonnaksi”.
Kuitenkin, vaikka puhutaan “valheellisista tai liioitelluista tiedoista”, se on hyvin abstrakti, eikä ole selvää, mikä on sallittua ja mikä ei.
Tämän konkreettisen standardin osalta, Japanin terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriö on laatinut “Lääkkeiden ja muiden tuotteiden asianmukaisen mainonnan standardit”[ja] (Heisei 29 (2017) syyskuun 29. päivänä, terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriön lääke- ja elämänturvallisuusosaston päällikön ilmoitus. Jatkossa “ilmoitus”.) ja käytännössä tämä ilmoitus toimii “sääntönä”.
Tässä ilmoituksessa on määritelty jonkin verran konkreettisia “sääntöjä”. Esimerkiksi “kosmetiikan” tapauksessa, joka ei saa väittää parantavansa sairauksia (tarkemmat tiedot selitetään myöhemmin), ilmaisut kuten “suojaa kynsiä”, “pitää kynnet terveinä”, “antaa kosteutta kynsille” ovat OK, mutta ilmaisut kuten “korjaa halkeamat kynnet” ovat NG. verrattuna edellä mainittuun Lääke- ja laitelain säännökseen, tämä on melko konkreettinen.
Japanin terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriö arvioi mainonnan jne. laillisuuden tämän ilmoituksen perusteella ja tekee valvontaa ja ohjausta, kuten kehottaa ilmoittamaan sähköpostitse kotisivuilla, jos mainonnassa on rikkomuksia, epäasianmukaisia sanoja tai ilmaisuja, ja niin edelleen, keskittyen prefektuureihin ja muihin.
Kosmetiikan asema tuotteena
Japanissa kosmetiikkaa säännellään terveyden ja hygienian parantamiseksi lääke- ja lääkinnällisten tuotteiden ohella Japanin lääkelain (Pharmaceutical and Medical Devices Act) mukaisesti.
Japanin lääkelain 2. pykälän 3. momentti
Tässä laissa ‘kosmetiikka’ tarkoittaa tuotteita, jotka on tarkoitettu ihmiskehon puhdistamiseen, kaunistamiseen, viehättävyyden lisäämiseen, ulkonäön muuttamiseen tai ihon tai hiusten terveyden ylläpitämiseen levittämällä, suihkuttamalla tai muulla vastaavalla tavalla. Tällaisia tuotteita ovat ne, joiden vaikutus ihmiskehoon on lievä. Poikkeuksena ovat tuotteet, jotka on tarkoitettu myös 1. momentin 2. tai 3. kohdassa määriteltyyn käyttötarkoitukseen tai jotka ovat lääkinnällisiä tuotteita.
Tämän määritelmän mukaan ‘kosmetiikka’ ei rajoitu vain naisten kasvojen tuotteisiin, vaan tarkoittaa tuotteita, jotka on tarkoitettu ihmiskehon kaunistamiseen, viehättävyyden lisäämiseen, ulkonäön muuttamiseen, puhdistamiseen ja ihon tai hiusten terveyden ylläpitämiseen levittämällä, suihkuttamalla tai muulla vastaavalla tavalla. Kosmetiikka viittaa tuotteisiin, jotka on kehitetty kauneudenhoitoon ja joiden vaikutus ihmiskehoon ei ilmene välittömästi, vaan edistyy vähitellen.
Toisaalta, emme käsittele tässä lääkkeitä tai lääkinnällisiä tuotteita, jotka on tarkoitettu ihmisten tai eläinten sairauksien diagnosointiin, hoitoon tai ehkäisyyn.
Lisätietoja ‘lääkkeiden’, ‘lääkinnällisten tuotteiden’ ja ‘kosmetiikan’ erottelusta löydät sivustoltamme toisesta artikkelista.
https://monolith.law/corporate/pharmaceutical-affairs-law[ja]
Näiden määritelmien perusteella esimerkiksi shampoot ja hoitoaineet luokitellaan kosmetiikaksi. Lisätietoja muista tuotteista löydät Tokion terveys- ja turvallisuustutkimuskeskuksen verkkosivuilta kosmetiikan vaikutuksista[ja].
Kosmetiikan mainonnassa erityistä on se, että toisin kuin lääkkeissä, ei voida mainita ‘vaikuttavia aineita’. Vaikuttavat aineet ovat niitä, jotka tuottavat lääkkeen tarkoitetun vaikutuksen. Kosmetiikan tapauksessa kaikki sisältämät aineet yhdessä tuottavat käyttökokemuksen ja vaikutuksen, joten termiä ‘vaikuttava aine’ ei voida käyttää.
“Kosmetiikan” mainonnan sääntely
(Liioiteltu mainonta jne.)
Lääke- ja laitelaki (Pharmaceutical and Medical Device Act) 66 §: Kukaan ei saa mainostaa, kuvailla tai levittää valheellista tai liioiteltua tietoa lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden, kosmetiikan, lääkinnällisten laitteiden tai regeneratiivisen lääketieteen tuotteiden nimistä, valmistusmenetelmistä, tehosta, vaikutuksista tai suorituskyvystä, olipa se eksplisiittistä tai implisiittistä.
2. Lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden, kosmetiikan, lääkinnällisten laitteiden tai regeneratiivisen lääketieteen tuotteiden teho, vaikutukset tai suorituskyky, jos lääkäri tai joku muu on takuun antanut, on katsottava kuuluvan edellä mainittuun kohtaan.
3. Kukaan ei saa vihjata aborttiin tai käyttää säädyttömiä dokumentteja tai kuvia koskien lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita, kosmetiikkaa, lääkinnällisiä laitteita tai regeneratiivisen lääketieteen tuotteita.
Tämä pykälä kieltää valheellisen tai liioitellun mainonnan lääkkeistä ja muista vastaavista tuotteista.
“Mainonta” määritelmä on laaja
“Mainonta” tarkoittaa
- Asiakkaan houkuttelemisen (asiakkaan ostohalun lisäämisen) tarkoitus on selvä
- Tietyn lääkkeen tai vastaavan tuotenimi on selvästi ilmoitettu
- Yleisön on mahdollista havaita se
Nämä kolme vaatimusta on määritelty Heisei 10 (1998) syyskuun 29. päivän lääkevalvontaviranomaisen ilmoituksessa nro 148.
Siksi, jos otat käyttöön menetelmän, jolla ilmoitat yleisölle tietyn tuotenimen selkeästi myyntitarkoituksessa, sitä voidaan pitää mainonnan tekemisenä.
Esimerkiksi internetissä, LP:ssä, bannereissa, affiliate-markkinoinnissa, sähköpostiuutiskirjeissä, sähköposteissa jne., ei ainoastaan yksittäisissä tapauksissa, vaan myös linkin kohteen näyttämisessä, jos linkin kohteen näyttö sisältyy, tietyn tuotenimen selkeästi ilmaistaan, asiakkaan ostohalua lisätään tarkoituksellisesti ja yleisö voi havaita sen, se kuuluu mainontaan. Sama pätee myös henkilökohtaisiin blogeihin.
Kuka on mainonnan sääntelyn kohde?
“Kuka tahansa”, joka on Japanin lääkelain (Japanese Pharmaceutical Affairs Law) 66 artiklan 1 ja 3 momentin kohde, tarkoittaa kaikkia, mukaan lukien valmistajat, myyjät jne. Lisäksi, jos nämä henkilöt yksinkertaisesti pyytävät mainontaa televisiossa, sanomalehdissä, aikakauslehdissä, internetissä jne., nämä välineet rikkovat näitä säännöksiä.
Esimerkiksi, jos kosmetiikkabrändiyritys, joka valmistaa ja myy kosmetiikkaa, pyytää mainosta sanomalehdessä, sanomalehti rikkoo näitä säännöksiä.
Ja “muut henkilöt”, jotka ovat Japanin lääkelain (Japanese Pharmaceutical Affairs Law) 66 artiklan 2 momentin kohde, sisältävät myös parturit ja kampaajat kosmetiikan osalta.
Toisin sanoen, lääkkeiden mainonnassa, vain kosmetiikan mainonnassa, parturien ja kampaajoiden mainonnassa on määritelty takuukiellot.
Ilmoitus 10 Lääkkeiden suositus
Lääketeollisuuden työntekijät, parturit, kampaajat, sairaalat, klinikat, apteekit, julkiset virastot, koulut tai yhdistykset, jotka vaikuttavat merkittävästi ihmisten tietoisuuteen lääkkeiden vaikutuksista, eivät saa mainostaa, että ne on nimetty, hyväksytty, suositeltu, ohjattu tai erikoistunut.
Kuitenkin, jos on tarpeen mainostaa, että julkinen virasto tai vastaava on nimittänyt jne. yleisen terveyden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi, tämä ei päde erityistapauksissa.
Mikä ilmaisu on “liioiteltu”
Päätös siitä, onko se valheellinen tai liioiteltu, tehdään ilmoituksen perusteella. Tämä standardi on luotu tavoitteena “tehdä mainoksen sisältö valheelliseksi tai liioitelluksi, poistaa sopimaton mainonta ja varmistaa, että yleiset kuluttajat eivät saa väärää käsitystä lääkkeistä jne.”
Japanin terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriön verkkosivuilla “Lääkkeiden mainonnan sääntely”[ja] linkissä [Selitys] on kirjoitettu, että “konkreettinen päätös tehdään kunkin tapauksen perusteella.” Tämä tarkoittaa, että samaa ilmaisua ei voida yleisesti katsoa “rikkomukseksi”, koska “lääkkeiden mainonnan ympäristön muutokset”, kuten ilmoituksessa mainitaan, voivat tuottaa erilaisia vaikutuksia median luonteen, innovaation jne. perusteella.
Mikä toiminta on sääntelyn kohteena?
“Ei saa kirjoittaa tai levittää” tarkoittaa, että kaikki tavat, joilla yleisölle tiedotetaan laajasti, katsotaan kielletyiksi.
Esimerkiksi, jos näytät jotain EC-sivuston LP:ssä, se selvästi kuuluu “kirjoittamiseen”, ja myös tapaukset, joissa myyjät jakavat tietoa myyntipuheen manuaalin jne. avulla ja selittävät sen suullisesti yleisölle, sisältyvät siihen.
Kosmetiikkamainoksissa kampaajien ja kauneudenhoitoalan ammattilaisten on kiellettyä taata tuotteen teho
Japanin lääkelain (薬事法) 66 artiklan 2 kohdan mukaan on kiellettyä mainostaa kosmetiikkatuotteita siten, että lääkäri tai muu vastaava ammattilainen takaa tuotteen teho, vaikutus tai suorituskyky, jos tästä voi syntyä väärinkäsitys.
“Muut henkilöt” tarkoittaa tässä yhteydessä hammaslääkäreitä, apteekkareita ja muita henkilöitä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi ihmisten käsityksiin tuotteen tehosta, vaikutuksesta tai suorituskyvystä. Tässä yhteydessä kampaajat ja kauneudenhoitoalan ammattilaiset lasketaan mukaan vain kosmetiikkatuotteiden osalta.
Kampaajien ja kauneudenhoitoalan ammattilaisten sisällyttäminen kosmetiikkatuotteiden mainonnan takuuseen johtuu siitä, että nämä ammattinimikkeet saadaan suorittamalla terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriön hyväksymän koulutusohjelman ja läpäisemällä kampaamis-, kauneudenhoito- ja hygieniatestit. Koska näiden ammattilaisten erityisosaaminen kosmetiikkatuotteiden alalla on tunnustettu, heidät voidaan katsoa kuuluvan “henkilöihin, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi ihmisten käsityksiin tuotteen tehosta, vaikutuksesta tai suorituskyvystä”.
Näin ollen, koska kampaajien ja kauneudenhoitoalan ammattilaisten kosmetiikkamainokset voivat helposti johtaa väärinkäsitykseen, että tuote on taattu, mainonta itsessään voidaan katsoa liioittelevaksi ja sitä ei yleensä hyväksytä.
Kuitenkin,
- tuotteen valmistajan historian tai alkuperän esittely,
- hiusten peseminen,
- tuotteen levittäminen niskaan hiusten asettelun jälkeen tai muut toimenpiteet, jotka saavat asiakkaan tuntemaan olonsa mukavaksi,
eivät todennäköisesti katsota tuotteen takuuseen kuuluviksi.
Kun aloitat yritystoiminnan tai haluat laajentaa toimintaasi uusille alueille, voit kääntyä asianajajan puoleen, jolla on kokemusta yritystoiminnan rakentamisesta omilla käsillään. Tällöin voit löytää uusia näkökulmia ja keinoja murtautua läpi näennäisesti ylitsepääsemättömiltä esteiltä.
Category: General Corporate