Osakeannin keskeyttämisen vaatimus ja mitättömyyskanne Japanin yhtiöoikeudessa: Oikeustapausten keskeinen selostus

Japanin vuoden 2019 (Reiwa 1) yhtiölain uudistuksen myötä käyttöön otettu ja 1. maaliskuuta 2021 (Reiwa 3) voimaan astunut osakkeiden antojärjestelmä on nykyaikaisessa M&A-käytännössä tärkeä vaihtoehto. Tämä järjestelmä mahdollistaa osakeyhtiön toisen osakeyhtiön tytäryhtiöksi ottamisen siten, että kohdeyhtiön osakkeita vastaan annetaan maksuksi omia osakkeita. Aiemmin osakkeiden vaihto oli olemassa M&A-menetelmänä, joka rajoittui kohdeyhtiön täydelliseen tytäryhtiöittämiseen (100 % omistus). Osakkeiden anto ei kuitenkaan edellytä täydellistä tytäryhtiöittämistä, vaan mahdollistaa joustavamman pääomasuhteen rakentamisen, kuten enemmistöosuuden hankkimisen, mikä on mullistavaa. Tämän joustavuuden ansiosta erityisesti startup- ja venture-yritykset voivat toteuttaa strategisia M&A-toimia ilman suurten käteismäärien valmistelua.

Kuitenkin, vaikka järjestelmä on joustava, sen toteutus ei aina vastaa kaikkien osakkeenomistajien etuja. On mahdollista, että osakkeita antavan emoyhtiön johto käyttää järjestelmää väärin, esimerkiksi oman valta-aseman ylläpitämiseksi, eikä yhtiön oikeutettujen etujen mukaisesti. Lisäksi menettelyn aikana voi ilmetä vakavia lakirikkomuksia tai yhtiöjärjestyksen vastaisia toimia. Tällaisissa tilanteissa osakkeenomistajien on ryhdyttävä oikeudellisiin toimenpiteisiin omien oikeuksiensa ja yhtiön arvon suojelemiseksi.

Tässä artikkelissa käsitellään yksityiskohtaisesti kahta pääasiallista oikeudellista keinoa, joilla Japanin yhtiölain mukaan voidaan estää tai korjata laiton tai epäoikeudenmukainen osakkeiden anto: “kieltovaatimus”, jolla pyritään estämään osakkeiden anto ennen sen toteutumista, ja “mitätöintikanne”, jolla kumotaan jo toteutetun osakkeiden annon vaikutus. Vaikka osakkeiden antojärjestelmä on uusi, näiden oikeudellisten keinojen tulkinta ja soveltaminen perustuvat syvälle juurtuneeseen oikeuskäytäntöön, joka liittyy muihin yhtiötoimiin, kuten uusien osakkeiden liikkeeseenlaskuun. Siksi tässä artikkelissa tarkastellaan Japanin yhtiölain asiaankuuluvia pykäliä ja runsasta oikeuskäytäntöä, joka osoittaa, miten tuomioistuimet ovat tasapainottaneet osakkeenomistajien suojelua ja kaupankäynnin turvallisuutta, ja selvennetään näiden oikeudellisten keinojen vaatimuksia, ulottuvuutta ja käytännön merkitystä.

Vaate osakeannin keskeyttämisestä Japanissa

Osakeannin keskeyttämistä koskeva vaatimus on ennaltaehkäisevä oikeussuoja, jonka tarkoituksena on estää osakkeenomistajia kärsimästä vahinkoa laittoman tai sopimattoman osakeannin seurauksena. Tämä järjestelmä pyrkii pysäyttämään osakeannin toimeenpanon oikeudellisesti ennen kuin sen vaikutukset astuvat voimaan.

Oikeudellinen perusta ja vaatimukset vaatimukselle estää osakeannin toteutuminen Japanissa

Osakeannin estämistä koskeva vaatimus perustuu suoraan Japanin yhtiölain 816 artiklan 5 momenttiin. Kyseisen säännöksen mukaan, jos seuraavat kaksi ehtoa täyttyvät, osakeyhtiön osakkeenomistaja voi vaatia yhtiötä lopettamaan osakeannin:

1. Osakeanti rikkoo lakia tai yhtiöjärjestystä (lakia tai yhtiöjärjestystä rikkoessa).
2. Osakeannista voi aiheutua osakkeenomistajalle haittaa (kun osakkeenomistajalle voi aiheutua haittaa).

Jotta osakkeenomistaja voisi käyttää tätä oikeutta, hänen on haastettava yhtiö oikeuteen ja vaadittava osakeannin estämistä. Käytännössä, jotta tämän vaatimuksen tehokkuus voidaan varmistaa, on tarpeen saada nopea päätös, kun osakeannin voimaantulo lähestyy. Tämän vuoksi on yleistä, että oikeudelle tehdään hakemus osakeannin estämistä koskevan vaatimuksen suojaamiseksi väliaikaisella määräyksellä.

Kuitenkin tähän vaatimusoikeuteen liittyy poikkeuksia. Japanin yhtiölain 816 artiklan 4 momentissa määritellyt ‘yksinkertaistetut menettelyt’ koskevat osakeanteja, joita ei periaatteessa voida estää. Yksinkertaistettu menettely soveltuu, kun osakeannin vastikkeena annettavan omaisuuden arvo on vähäinen verrattuna osakeyhtiön nettovarallisuuteen, eikä se vaadi osakkeenomistajien yleiskokouksen hyväksyntää. Tämä perustuu ajatukseen, että kun yhtiön vaikutus on vähäinen, sallitaan nopeampi menettely.

Esimerkkejä ‘lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisista’ toimista estämisperusteina

Yksi Japanin yhtiölain816 artiklan 5 kohdassa määritellyistä estämisperusteista on ‘lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen toiminta’, joka kattaa erilaisia menettelyllisiä virheitä. Osakkeiden antaminen vaatii Japanin yhtiölain mukaan tiukkoja menettelyjä, jotka ulottuvat osakkeiden antosuunnitelman laatimisesta osakkeenomistajille tiedottamiseen, yhtiökokouksen hyväksyntään ja joissakin tapauksissa velkojien suojatoimenpiteisiin asti. Jos näissä menettelyissä on puutteita, se voi olla lainrikkomus ja peruste estämishakemukselle. Seuraavat ovat esimerkkejä konkreettisista tapauksista:

• Osakkeiden antosuunnitelman kirjausvirheet: Japanin yhtiölain 774 artiklan 3 kohdassa määrätään osakkeiden antosuunnitelmaan sisällytettävistä asioista. Jos suunnitelmasta puuttuu esimerkiksi maksua koskevia tietoja tai voimaantulopäivämäärä, suunnitelma voi olla laiton.
• Ennakkoilmoitusmenettelyn rikkominen: Japanin yhtiölain 816 artiklan 2 kohdan mukaan osakkeita antavan emoyhtiön on ennen yhtiökokousta asetettava pääkonttoriin asiakirjoja, jotka sisältävät tietoja osakkeiden antosuunnitelmasta. Jos tämä ennakkoilmoitus laiminlyödään tai siinä on virheellisiä tietoja, osakkeenomistajien oikeus käyttää äänivaltaansa asianmukaisen tiedon perusteella loukkaantuu, mikä on lainrikkomus.
• Yhtiökokouksen päätöksen virheet: Osakkeiden antosuunnitelma vaatii yleensä yhtiökokouksen erityispäätöksen hyväksynnän (Japanin yhtiölain 816 artiklan 3 kohta). Jos tässä päätöksessä on virheitä, kuten kutsumenettelyn lainvastaisuutta tai päätöksentekomenetelmän yhtiöjärjestyksen vastaisuutta, se voi vaikuttaa päätöksen pätevyyteen ja muodostaa osakkeiden antamisen lainrikkomuksen.
• Velkojien suojatoimenpiteiden laiminlyönti: Kun osakkeiden antamisen vastikkeena annetaan emoyhtiön osakkeiden lisäksi muuta omaisuutta (kuten rahaa) ja summa ylittää tietyn rajan, Japanin yhtiölain 816 artiklan 8 mukaan vaaditaan toimenpiteitä yhtiön velkojien suojelemiseksi (kuten vastalauseiden esittämisen mahdollistava ilmoitus ja kehotus). Näiden toimenpiteiden laiminlyönti on vakava lainrikkomus.

Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskun estämisperusteiden vertailu ja ‘pääasiallisen tarkoituksen säännön’ soveltamisala Japanissa

Osakkeiden luovutuksen estämisperusteiden ymmärtäminen edellyttää vertailua uusien osakkeiden liikkeeseenlaskun estämisperusteisiin. Japanin yhtiölain (Companies Act of Japan) 210 artikla määrittelee uusien osakkeiden liikkeeseenlaskun estämisperusteiksi tilanteet, joissa toiminta on ‘lain tai yhtiöjärjestyksen vastaista’ sekä ‘erityisen epäoikeudenmukaisesti toteutettua’. Tätä ‘erityisen epäoikeudenmukaisen menettelyn’ ilmaisua ei kuitenkaan löydy Japanin yhtiölain 816 artiklan 5 kohdasta, joka säätelee osakkeiden luovutuksen estämistä.

Tämä ero vaikuttaa ensisilmäyksellä merkittävältä, koska oikeuskäytännössä ‘erityisen epäoikeudenmukaisen menettelyn’ tulkinta on kehittynyt niin sanotun ‘pääasiallisen tarkoituksen säännön’ ympärille. Pääasiallisen tarkoituksen sääntö viittaa oikeudelliseen kehykseen, jossa yhtiön hallintaoikeuden ympärillä käydään kiistaa ja johdon toiminta tähtää tietyn osakkeenomistajan omistusosuuden laimentamiseen ja oman hallintaoikeuden säilyttämiseen ‘pääasiallisena tarkoituksena’. Tällöin uusien osakkeiden liikkeeseenlasku katsotaan ‘erityisen epäoikeudenmukaiseksi menettelyksi’, ja sen estäminen on mahdollista.

Entä jos osakkeiden luovutuksen estämisperusteissa ei mainita ‘erityisen epäoikeudenmukaisia menettelyjä’, voiko johto silti toteuttaa osakkeiden luovutuksen väärin perustein hallintaoikeuden säilyttämiseksi, kunhan menettelyssä ei ole virheitä? Vastaus on, että tätä ei tulkita näin. Hallituksen jäsenet ovat velvollisia noudattamaan yhtiötä kohtaan lojaalisuusvelvollisuutta (Japanin yhtiölain 355 artikla) sekä huolellisuusvelvollisuutta (Japanin siviililain 644 artikla). Osakkeiden luovutuksen toteuttaminen yhtiön laillisten liiketoimintatavoitteiden sijaan väärin perustein johtajien henkilökohtaisen aseman säilyttämiseksi rikkoo näitä velvollisuuksia. Hallituksen jäsenten velvollisuuksien rikkominen tulkitaan itsessään ‘lainrikkomukseksi’. Näin ollen osakkeenomistajat voivat estää väärin perustein toteutetun osakkeiden luovutuksen perustuen Japanin yhtiölain 816 artiklan 5 kohdassa määriteltyyn ‘lainrikkomukseen’. Lopputuloksena on, että riippumatta siitä, mainitaanko ‘erityisen epäoikeudenmukainen menettely’ vai ei, tuomioistuimet tarkastelevat osakkeiden luovutuksen estämistä koskevissa vaatimuksissa pääasiallista tarkoitusta samalla tavalla kuin uusien osakkeiden liikkeeseenlaskun estämistä koskevissa vaatimuksissa.

Osakeannin mitättömyyttä koskeva kanne Japanissa

Osakeannin mitättömyyttä koskeva kanne on oikeussuojakeino, jolla pyritään kumoamaan jo oikeusvaikutuksensa saaneen osakeannin oikeudellinen pätevyys jälkikäteen. Siinä missä estävä vaatimus tähtää ennaltaehkäisyyn, mitättömyyttä koskeva kanne pyrkii kumoamaan jo syntyneen tosiasian, minkä vuoksi sen edellytyksiä tulkitaan tiukemmin.

Osakeannin mitätöinnin oikeudelliset perusteet ja menettelyt Japanissa

Osakeannin mitätöintiä koskeva kanne perustuu Japanin yhtiölain (828 artiklan 1 momentin 13 kohta) säännöksiin. Tämän kanteen esittämiseen liittyy tiukkoja menettelyvaatimuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa oikeudellisten suhteiden nopea vakauttaminen.

• Kanteen nostajat: Kanteen saavat nostaa vain laissa määrätyt tahot. Tarkemmin sanottuna, oikeus kanteen nostamiseen on osakeyhtiön osakkeenomistajilla, hallituksen jäsenillä, tilintarkastajilla ja muilla, jotka olivat tällaisessa asemassa osakeannin voimaantulopäivänä, henkilöillä, jotka luovuttivat osakkeita tai muita arvopapereita tytäryhtiölle osakeannin yhteydessä, sekä velkojilla, jotka eivät hyväksyneet osakeantia.
• Kanteen nostamisen määräaika: Osakeannin mitätöintiä koskeva kanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa osakeannin voimaantulopäivästä. Tämä aika katsotaan muuttumattomaksi määräajaksi (preklusiivinen määräaika), ja sen umpeuduttua kanteen nostaminen ei ole enää mahdollista mistään syystä.
• Vastaaja: Kanteen vastaajana toimii osakeannin tehnyt emoyhtiö.

Tiukkojen menettelyvaatimusten taustalla on yhtiölain tärkeä poliittinen näkökohta, joka on “kaupankäynnin turvallisuuden” suojeleminen. Kun osakeanti on kerran uskottu olevan pätevä, emoyhtiön uudet osakkeenomistajat syntyvät sen perusteella, ja nämä osakkeet alkavat kiertää markkinoilla, jolloin monet kolmannet osapuolet tulevat osallisiksi näihin etuihin ja velvollisuuksiin. Jos kuka tahansa voisi milloin tahansa väittää osakeannin olevan mitätön, tällaiset oikeudelliset suhteet muuttuisivat erittäin epävakaiksi ja aiheuttaisivat vakavaa sekaannusta taloudellisessa toiminnassa. Siksi laki rajoittaa tiukasti kanteen nostamisoikeuden ja määräajan, varmistaakseen oikeudellisen vakauden ja rajoittaakseen mitätöintiväitteet vain poikkeuksellisiin tilanteisiin.

Tulkinta kumoamisperusteista: “Merkittävän virheen” periaate Japanissa

Osakkeiden myöntämisen jälkikäteisen kumoamisen edellytyksenä ei riitä pelkkä lainsäädännön rikkominen. Japanilaiset tuomioistuimet vaativat, että kumoamisperusteena on oltava menettelyssä tapahtunut “merkittävä virhe”. Tämä “merkittävä virhe” -standardi on asetettu huomattavasti korkeammalle kuin estämisperusteet. Tämä johtuu, kuten aiemmin mainittiin, laista, joka pyrkii suojelemaan kerran muodostuneita moninaisia etuja ja priorisoimaan kaupankäynnin turvallisuutta. Näin ollen kumoava tuomio annetaan vain, jos menettelyssä on ilmennyt erittäin vakava ja perustavaa laatua oleva puute.

Merkitsevät virheet, jotka voivat johtaa pätemättömyyteen Japanin oikeuskäytännössä

Japanin yrityslainsäädännössä ei ole määritelty tarkasti, mitä “merkitsevällä virheellä” tarkoitetaan, joten sen sisältö on muodostunut oikeustapausten kautta. Osakkeiden antamisen pätemättömyyden arvioinnissa seuraavat uusien osakkeiden antamisen pätemättömyyttä koskevat oikeustapaukset toimivat tärkeinä suuntaviivoina.

• Kieltävän väliaikaisen määräyksen rikkominen: Jos yhtiö jättää huomiotta oikeuden antaman väliaikaisen määräyksen, joka kieltää osakkeiden antamisen, ja antaa osakkeita siitä huolimatta, tätä toimintaa pidetään oikeuden päätöksen julkisena halveksuntana, ja menettelyn laittomuutta arvioidaan erittäin vakavaksi.
• Osakkeenomistajien ilmoitus- ja julkaisuvelvoitteiden laiminlyönti: Jos yhtiö laiminlyö lakisääteisen velvoitteen ilmoittaa osakkeenomistajille tarjousasioista tai julkaisemisesta, sekin voi olla pätemättömyyden peruste (Korkein oikeus, 28. tammikuuta 1997). Syynä on se, että ilmoitus ja julkaisu ovat äärimmäisen tärkeitä menettelyjä, jotka tarjoavat osakkeenomistajille tiedot, joiden perusteella he voivat päättää käyttääkö estämisoikeuttaan vai ei, ja niiden puuttuminen on verrattavissa siihen, että osakkeenomistajilta riistetään mahdollisuus estämisoikeuden käyttämiseen.
• Yksityisyrityksen yhtiökokouspäätöksen puuttuminen: Osakkeiden siirtoon rajoituksia sisältävässä yksityisyrityksessä olemassa olevien osakkeenomistajien odotukset yhtiön osakasrakenteen ylläpitämisestä ovat huomattavasti korkeammat kuin julkisissa yhtiöissä. Yksityisyrityksen yhtiökokouspäätöksen puuttuminen voi olla pätemättömyyden peruste.
• Muut merkitsevät virheet: Edellä mainittujen lisäksi myös yhtiöjärjestyksessä määritellyn osakkeiden enimmäismäärän ylittäminen tai yhtiöjärjestyksessä määrittelemättömän osakelajin antaminen ovat toimia, jotka rikkovat yhtiön perustavanlaatuisia sääntöjä ja katsotaan merkitseviksi virheiksi, jotka voivat johtaa pätemättömyyteen.

Viat, jotka eivät johda mitättömyyteen Japanissa

Toisaalta on olemassa viat, jotka voivat johtaa kieltoon, mutta eivät arvioida mitättömyyden syiksi Japanin oikeuskäytännössä.

• Erityisen epäoikeudenmukaiset menetelmät: Vaikka osakkeiden liikkeellelasku, joka on tehty hallintavaltaa ylläpitävän päämäärän vastaisesti, voi olla vastoin aiemmin mainittua pääsääntöä, kerran syntyneen oikeusvaikutuksen vuoksi sitä ei voida mitätöidä pelkästään tämän perusteella. Tämä on oikeuskäytännön kanta, joka asettaa muodollisen kaupankäynnin turvallisuuden etusijalle todellisen tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin sijaan.
• Erityisen edullinen hinta osakkeiden liikkeellelaskussa (edullinen liikkeellelasku): Vaikka osakkeita laskettaisiin liikkeelle erityisen edulliseen hintaan tietylle taholle ilman tarvittavaa osakkeenomistajien yhtiökokouksen erityispäätöstä, tämä ei ole mitättömyyden syy. Tässä tapauksessa yhtiö voi vaatia osakkeiden vastaanottajalta tai hyväksynnän antaneelta johtajalta erotuksen maksamista (Japanin yhtiölain 212 ja 213 pykälät), jotta taloudellinen vahinko voidaan korvata, eikä kaupan mitätöintiä pidetä tarpeellisena.
• Johtokunnan päätöksen puuttuminen: Vaikka uusia osakkeita laskettaisiin liikkeelle ilman laillisesti vaadittua johtokunnan päätöstä julkisessa yhtiössä, tämä katsotaan vain yhtiön sisäiseksi päätöksentekovirheeksi, eikä se yleensä johda mitättömyyteen.

Päätöksen mitättömyyden vaikutukset Japanin lain mukaan

Jos osakeannin mitättömäksi julistava tuomio tulee lainvoimaiseksi, sen vaikutukset ovat seuraavat:

• Tulevaisuuden vaikutus: Mitättömyyttä koskeva tuomio ei synnytä vaikutuksia taannehtivasti (taannehtivan vaikutuksen kieltäminen). Tuomion lainvoimaiseksi tulemisesta lähtien osakeannin vaikutukset menetetään vain tulevaisuudessa (Japanin yhtiölain 839. pykälä). Näin ollen, vaikutusten alkamispäivästä tuomion lainvoimaiseksi tulemiseen asti tehdyt oikeustoimet pysyvät periaatteessa voimassa.
• Yleinen vaikutus: Mitättömyyttä koskevan tuomion vaikutukset ulottuvat paitsi oikeudenkäynnin osapuoliin, myös kaikkiin kolmansiin osapuoliin (Japanin yhtiölain 838. pykälä). Tämä varmistaa, että oikeudelliset suhteet käsitellään yhdenmukaisesti ja estää uusien sekaannusten syntymisen.
• Alkuperäiseen tilaan palauttaminen: Kun osakeanti julistetaan mitättömäksi, osapuolten on palautettava tilanne siihen, kuin osakeantia ei olisi koskaan tapahtunut. Toisin sanoen, osakeantia tarjonneen emoyhtiön on palautettava vastaanotetut tytäryhtiön osakkeet alkuperäisille osakkeenomistajille, ja osakkeita vastaan emoyhtiön osakkeita vastaanottaneiden osakkeenomistajien on palautettava nämä osakkeet emoyhtiölle. Tässä suhteessa voidaan katsoa, että osakevaihdon mitättömyyttä koskevan tuomion jälkeistä käsittelyä koskevia Japanin yhtiölain 844. pykälän säännöksiä sovelletaan analogisesti.

Osakeannin estovaatimus ja mitättömyyskanne Japanissa verrattuna

Kuten olemme nähneet, osakeannin vastaiset kaksi oikeudellista keinoa, estovaatimus ja mitättömyyskanne, eroavat toisistaan tavoitteissaan, vaatimuksissaan ja niiden taustalla olevissa arvostelmissa. Näiden erojen ymmärtäminen on välttämätöntä osakkeenomistajille, jotta he voivat valita tilanteeseensa parhaiten sopivan oikeudellisen toimen.

Estovaatimus on ennaltaehkäisevä ja ehkäisevä toimenpide, jonka tarkoituksena on estää laittoman toiminnan aiheuttaman vahingon syntyminen. Sitä vastoin mitättömyyskanne on jälkikäteinen ja perustavanlaatuinen toimenpide, jonka tavoitteena on kumota jo syntyneet oikeudelliset vaikutukset. Tämä ajallinen ero määrittää molempien järjestelmien luonteen. Koska estovaatimus tehdään ennen oikeusvaikutusten syntymistä, ei kolmansien osapuolten etuja ole vielä monimutkaisesti kietoutunut yhteen, ja tuomioistuin voi suhteellisen joustavasti tehdä päätöksiä “osakkeenomistajien edun suojelun” näkökulmasta. Tämän vuoksi pelkät menettelylliset virheet eivät ole ainoita syitä estovaatimukselle, vaan myös tarkoitusten sopimattomuus päämääräsäännön valossa voi olla peruste estolle.

Toisaalta mitättömyyskanne nostetaan oikeusvaikutusten syntymisen jälkeen, jolloin tuomioistuimen on vahvasti otettava huomioon “kaupankäynnin turvallisuuden suojelu”. On mahdollista, että monet sidosryhmät ovat jo toimineet olettaen osakeannin olevan pätevä, ja sen kumoaminen voi aiheuttaa yhteiskunnallista ja taloudellista sekaannusta. Tästä syystä mitättömyys hyväksytään vain, jos estovaatimuksen mahdollisuus on riistetty tai jos yhtiön perussääntöjä rikkovia vakavia menettelyvirheitä on tapahtunut. Tarkoitusten sopimattomuus ei yleensä ole mitättömyyden peruste. Tämä ero osoittaa, kuinka hienovaraisesti Japanin yhtiölaki pyrkii tasapainottamaan yksittäisen osakkeenomistajan edun suojelua ja yhtiötä ympäröivän yhteiskunnan oikeudellista vakautta.

Alla oleva taulukko tiivistää näiden kahden järjestelmän pääasialliset erot.

Yhteenveto

Tässä artikkelissa olemme käsitelleet Japanin yhtiölain mukaista osakeannin järjestelmää ja selittäneet kahta pääasiallista oikeudellista keinoa, joilla osakkeenomistajat voivat kyseenalaistaa sen pätevyyden: “kieltovaatimusta” ja “mitättömyyskannetta”, runsaiden oikeustapausten valossa. Kieltovaatimus on ennaltaehkäisevä toimenpide, joka estää osakeannin toteutumisen ennen sen voimaantuloa, ja tuomioistuimet tarkastelevat menettelyn laillisuuden lisäksi sen tarkoitusta perustavanlaatuisesti päämääräsäännön avulla. Toisaalta, mitättömyyskanne on jälkikäteinen keino kumota jo voimaantulleen osakeannin vaikutukset, ja oikeudellisen vakauden näkökulmasta sen perusteet rajoittuvat tiukasti erittäin vakaviin menettelyvirheisiin, kuten tuomioistuimen päätösten noudattamatta jättämiseen tai osakkeenomistajien oikeuksien käyttömahdollisuuksien riistämiseen.

Näitä oikeudellisia keinoja käyttääkseen on välttämätöntä tuntea paitsi yhtiölain osakeannin uudet säännökset, myös niiden taustalla oleva pitkäaikainen oikeuskäytäntö, erityisesti tuomioistuinten päätöksenteon viitekehys yrityksen valta-aseman kamppailuissa sekä osakkeenomistajien suojelun ja kaupankäynnin turvallisuuden välisen tasapainon säätelyyn liittyvä syvällinen ymmärrys. On tärkeää tunnistaa tarkasti, käytetäänkö osakeantia epäoikeudenmukaisiin tarkoituksiin tai onko menettelyssä huomattavia virheitä, ja ryhtyä oikeaan aikaan parhaaseen mahdolliseen oikeudelliseen toimenpiteeseen osakkeenomistajien oikeuksien suojelemiseksi.

Monolith Lakitoimisto on Japanin yhtiölakiin, yritysostoihin (M&A) ja yritysoikeudellisiin riita-asioihin erikoistunut lakitoimisto, jolla on laaja kokemus ja asiantuntemus. Toimistossamme on useita asiantuntijoita, jotka ovat käsitelleet monimutkaisia yhtiöoikeudellisia tapauksia, kuten tässä artikkelissa käsiteltyjä osakeannin kieltovaatimuksia ja mitättömyyskanteita. Lisäksi meillä on asiantuntijoita, joilla on syvällistä tietämystä Japanin laista ja jotka ovat päteviä ulkomaisia asianajajia sekä sujuvia englannin kielen taitajia. Tämä mahdollistaa asiakkaidemme kielellisten ja kulttuuristen taustojen syvällisen ymmärtämisen ja tarjoaa tarkan ja strategisen oikeudellisen tuen kansainvälisissä liiketoimintayhteyksissä ilmeneviin oikeudellisiin ongelmiin. Jos kohtaatte haasteita Japanin yritysostoissa (M&A) tai yhtiölain kysymyksissä, kuten osakeannissa, ottakaa rohkeasti yhteyttä toimistoomme.