MONOLITH LAW OFFICE+81-3-6262-3248Arkisin 10:00-18:00 JST [English Only]

MONOLITH LAW MAGAZINE

General Corporate

Voiko alihankintasopimuksia ja urakkasopimuksia uudelleen ulkoistaa? Selitys järjestelmäkehityksen esimerkin avulla

General Corporate

Voiko alihankintasopimuksia ja urakkasopimuksia uudelleen ulkoistaa? Selitys järjestelmäkehityksen esimerkin avulla

Järjestelmäkehityksen alalla on yleistä, että kehitystehtävän saanut toimittaja ulkoistaa tehtävän edelleen toiselle palveluntarjoajalle.

Uudelleen ulkoistamisessa on etuja myös järjestelmän tilaajalle, kuten mahdollisuus hyödyntää täysimääräisesti korkean teknologian palveluntarjoajien osaamista. Toisaalta uudelleen ulkoistamisen myötä saattaa syntyä monimutkaisia riitoja, jotka voivat joskus koskea myös uudelleen ulkoistettua palveluntarjoajaa.

Tässä artikkelissa käsitellään uudelleen ulkoistamisen hyödyntämisen mahdollisuutta erikseen sekä alihankintasopimuksen että urakkasopimuksen näkökulmasta.

Mikä on järjestelmänkehityssopimus?

Järjestelmänkehityssopimus

Järjestelmänkehityksen ulkoistamissopimuksessa (SES-sopimus) käytetään pääasiassa kahta tyyppiä: urakkasopimusta ja osittain valtuutettua sopimusta.

Urakkasopimuksen tapauksessa luvataan, että järjestelmä, joka on lopputuote, valmistuu määräaikaan mennessä. Toisaalta, osittain valtuutetussa sopimuksessa järjestelmän valmistuminen ei ole velvollisuus, vaan luvataan, että toimittaja antaa teknistä neuvontaa ja tukea käyttäjälle, kun hän suorittaa tehtäviä, kuten vaatimusten määrittelyä.

Järjestelmänkehityksessä on monia vaiheita, ja kunkin työn sisällön mukaan on tarpeen valita sopiva sopimus.

Siksi on yleistä, että solmitaan perussopimus, jossa on koottu kaikkien vaiheiden yhteiset ehdot, ja sen jälkeen solmitaan erilliset sopimukset kunkin vaiheen ominaisuuksien mukaan.

Lisätietoja järjestelmänkehityksen urakkasopimuksen ja osittain valtuutetun sopimuksen eroista on selitetty yksityiskohtaisesti seuraavassa artikkelissa. Katso myös se.

Liittyvä artikkeli: Ero järjestelmänkehityksen urakkasopimuksen ja osittain valtuutetun sopimuksen välillä[ja]

Järjestelmäkehityksen uudelleen ulkoistamisen oikeudellinen merkitys

Järjestelmäkehityksen uudelleen ulkoistamisen oikeudellinen merkitys

Järjestelmäkehityksen uudelleen ulkoistaminen voi johtaa monimutkaisempiin konflikteihin, koska se voi sisältää useita osapuolia.

Alun perin järjestelmäkehityksessä on usein nähtävissä tapauksia, joissa projekti pysähtyy käyttäjän ja toimittajan välisen kommunikaation puutteen vuoksi, tai joissa ohjelmassa on vikoja, jotka paljastuvat vasta toimituksen jälkeen.

Jos uudelleen ulkoistamista ei tehdä, nämä ongelmat rajoittuvat käyttäjän ja toimittajan välisiin ongelmiin.

Toisaalta, jos uudelleen ulkoistetaan, järjestelmäkehityksen ympärillä olevat ongelmat voivat sisältää myös uudelleen ulkoistetun toimittajan, mikä tekee oikeuksien ja velvollisuuksien ymmärtämisestä monimutkaisempaa.

Esimerkiksi, jos järjestelmässä ilmenee ongelmia projektin päättymisen jälkeen, kysymys siitä, kuka osapuolista on lopulta vastuussa, muuttuu kolmen osapuolen ongelmaksi.

Lisäksi, jos uudelleen ulkoistaminen itsessään oli kielletty, toimittaja, joka ulkoisti uudelleen omavaltaisesti, voi joutua vastaamaan toisesta sopimusvastuusta.

Siksi on tärkeää ensin tietää, sallitaanko uudelleen ulkoistaminen sopimustyypin mukaan.

Alla olevassa artikkelissa selitetään konkreettisesti järjestelmäkehitykseen liittyviä ongelmia. Katso myös se.

Liittyvä artikkeli: Mitä laki sanoo järjestelmäkehitysprojektin “romahduksesta”[ja]

Periaatteessa uudelleenvaltuutus ei ole sallittua puolivaltuutussopimuksessa

Ensinnäkin, jos olet ottanut vastaan järjestelmän kehitystehtävän puolivaltuutussopimuksen perusteella, uudelleenvaltuutuksen tekeminen on periaatteessa kielletty.

Tämä johtuu siitä, että valtuutuksen luonne perustuu luottamukseen valtuutettua osapuolta kohtaan, ja toisen palveluntarjoajan käyttäminen omavaltaisesti valtuutetun tehtävän suorittamiseksi rikkoo luottamussuhdetta.

Siksi uudelleenvaltuutuksen tekeminen omavaltaisesti ilman käyttäjän lupaa voi itsessään johtaa velvollisuuden laiminlyöntiin liittyviin ongelmiin.

Periaatteessa uudelleen ulkoistaminen on mahdollista urakkasopimuksissa

Periaatteessa uudelleen ulkoistaminen on mahdollista urakkasopimuksissa

Seuraavaksi, jos olet ottanut vastaan järjestelmän kehittämisen urakkasopimuksen perusteella, uudelleen ulkoistaminen (alihankinta) on periaatteessa vapaata.

Urakkasopimuksen tarkoituksena on “työn suorittaminen loppuun”, joten ei ole ongelmaa, jos ulkoistat järjestelmän kehittämisen uudelleen toiselle palveluntarjoajalle, kunhan järjestelmän kehitys on suoritettu loppuun.

Kuitenkin, jos järjestelmän kehitys ei ole valmis määräaikaan mennessä, alkuperäinen palveluntarjoaja on suoraan vastuussa sopimuksen rikkomisesta, vaikka se olisi ulkoistanut työn uudelleen toiselle palveluntarjoajalle.

Alla olevissa artikkeleissa selitetään yksityiskohtaisesti, mitä tulee ottaa huomioon solmittaessa urakkasopimuksia järjestelmän kehittämiseen. Tutustu myös niihin.

Liittyvä artikkeli: Mitä tarkoittaa työn suorittaminen loppuun järjestelmän kehityksessä urakkasopimuksen mukaan[ja]

Liittyvä artikkeli: Mitä tulee ottaa huomioon solmittaessa urakkasopimuksia järjestelmän kehittämiseen[ja]

Tärkeitä oikeustapauksia koskien urakkasopimuksia ja alihankintaa

Tässä esiteltävä oikeustapaus liittyy tilanteeseen, jossa palveluntarjoaja oli aloittanut työn ennen virallisen sopimuksen solmimista järjestelmän kehittämisessä, mutta myöhemmin asiakas kieltäytyi solmimasta sopimusta, mikä johti riitaan.

Tässä tapauksessa palveluntarjoaja vaati korvauksia vahingoista, jotka johtuivat asiakkaan yksipuolisesta mielenmuutoksesta.

Tässä oikeustapauksessa kiistakysymyksenä oli, voidaanko alihankkijalle maksettu palkkio sisällyttää vahingonkorvaukseen, koska alihankinta oli tehty ennen virallisen sopimuksen solmimista.

Tuomioistuin totesi lopulta, että alihankkijalle maksettu palkkio sisältyy vahingonkorvauksen piiriin.

Kantaja oli, olettaen, että solmii urakkasopimuksen X:n kanssa tämän järjestelmän rakentamisen jälkeen, pyytänyt X:ää edistämään terveystietojen lähettämisen ja vastaanottamisen hallintajärjestelmän (terveystietojen yhteysportaali ja terveystietojen keräysjärjestelmä) kehittämistä…

Vastaaja väittää, että se ei ole hyväksynyt työtä, jonka X on tehnyt alihankkijana kantajalle… Kuitenkin… koska kantajalla ei ollut kiellettyä käyttää alihankkijoita tämän järjestelmän rakentamisessa, se, hyväksyikö vastaaja X:n alihankkijana vai ei, on irrelevanttia siihen, onko X:lle maksettu palkkio kantajan vahinko.

Tokion alioikeuden päätös 16. huhtikuuta 2012 (Heisei 24)

Kuten tuomioistuin totesi, koska sopimuksen luonne on urakkasopimus, uudelleen ulkoistaminen (alihankinta) on periaatteessa vapaata, eikä asiakkaan hyväksyntää tarvita.

Kuitenkin, jos uudelleen ulkoistaminen on kielletty etukäteen, uudelleen ulkoistamista (alihankintaa) ei todennäköisesti hyväksytä, vaikka kyseessä olisi urakkasopimus.

Muuten, onko mahdollista laskuttaa asiakkaalta työstä, joka on tehty ennen järjestelmän kehityssopimuksen solmimista, ja muita kysymyksiä käsitellään yksityiskohtaisesti seuraavassa artikkelissa. Tutustu myös siihen.

Liittyvä artikkeli: Voiko järjestelmän kehityssopimus olla voimassa ilman sopimusta[ja]

Uudelleen ulkoistamisen mahdollisuuden arvioinnin huomioon otettavat seikat

Uudelleen ulkoistamisen mahdollisuuden arvioinnin huomioon otettavat seikat

Kuten yllä on esitetty, periaatteessa valtuutuksen ja urakkasopimuksen välillä on eroja uudelleen ulkoistamisen mahdollisuuden suhteen. Tässä yhteydessä nostamme esiin joitakin huomioon otettavia seikkoja.

Urakkasopimuksessa erityisehto estää vapaan uudelleen ulkoistamisen

Urakkasopimuksessa periaatteessa uudelleen ulkoistaminen on mahdollista.

Kuitenkin, käyttäjänä saatat haluta välttää mahdolliset riidat, jotka voivat syntyä uudelleen ulkoistamisen seurauksena, ja siksi saatat haluta kieltää uudelleen ulkoistamisen.

Esimerkiksi, jos olet antanut järjestelmän kehittäjälle luottamuksellista tai henkilökohtaista tietoa, ei olisi epätavallista, että haluaisit sallia uudelleen ulkoistamisen vain luotettaville toimijoille.

Tästä syystä, käyttäjänä saatat haluta estää uudelleen ulkoistamisen ilman ennakkohyväksyntääsi asettamalla erityisehdon, joka kieltää uudelleen ulkoistamisen.

Tällaisen erityisehdon avulla voit periaatteessa kieltää uudelleen ulkoistamisen tai tarkistaa uudelleen ulkoistamisen kohteen etukäteen.

Jos tällainen erityisehto on olemassa, et voi uudelleen ulkoistaa vapaasti ilman käyttäjän hyväksyntää, vaikka kyseessä olisi urakkasopimus.

Valtuutussopimuksessa uudelleen ulkoistaminen on mahdollista, jos käyttäjä hyväksyy sen

Toisaalta, uudelleen ulkoistamissopimuksessa periaatteessa uudelleen ulkoistaminen ei ole mahdollista.

Kuitenkin, asianmukainen uudelleen ulkoistaminen voi mahdollistaa sujuvan ja kattavan järjestelmän kehittämisen. Siksi siviililaki määrää, että jos käyttäjä hyväksyy uudelleen ulkoistamisen, se on mahdollista myös valtuutussopimuksessa.

Tästä syystä, vaikka olisit solminut valtuutussopimuksen, voit saada käyttäjän ymmärtämään uudelleen ulkoistamisen merkityksen ja hyväksymään sen, jolloin uudelleen ulkoistaminen on mahdollista.

Huomio alihankintalakiin

Huomio alihankintalakiin

Alihankintalaki (Japanin laki alihankintamaksujen viivästymisen estämisestä) on laki, jonka tarkoituksena on tasapainottaa neuvotteluvoiman kaltaisia eroja, jotka usein kasvavat suuriksi pääurakoitsijoiden ja alihankkijoiden välillä, ja suojella alihankkijoiden etuja.

Järjestelmän kehityksessäkin, jos pääurakoitsija antaa alihankkijalle kehitystehtävän uudelleen, saattaa alihankintalaki tulla sovellettavaksi.

Ja jos alihankintalaki tulee sovellettavaksi, pääurakoitsijalle, joka on pääliiketoiminnan harjoittaja, asetetaan velvollisuuksia, kuten tiettyjen asiakirjojen laatiminen ja säilyttäminen, sekä kieltoja, kuten kieltäytyminen vastaanottamasta tai palauttamasta tuotetta.

Jos näitä velvollisuuksia ja kieltoja rikotaan, saattaa seurata sakkoja tai suosituksia.

Huomaa, että alihankintalaki soveltuu periaatteessa pääurakoitsijoiden ja alihankkijoiden välisiin suhteisiin, eikä se sovellu käyttäjien ja pääurakoitsijoiden välisiin suhteisiin.

Kuitenkin, jos käyttäjällä on järjestelmän kehityskyky ja hän valmistaa järjestelmän yrityksensä sisällä omiin käyttötarkoituksiinsa, alihankintalaki saattaa tulla sovellettavaksi, jos käyttäjä antaa järjestelmän kehitystehtävän toiselle yritykselle. Tässä tapauksessa on syytä olla varovainen.

Alihankintalaista on lisätietoa seuraavassa artikkelissa. Katso myös se.

Liittyvä artikkeli: Selitys alihankintalain soveltamisesta järjestelmän kehitykseen ja rangaistuksiin rikkomusten tapauksessa[ja]

Varo peiteltyä alihankintaa

Varo peiteltyä alihankintaa

“Peitelty alihankinta” tarkoittaa tilannetta, jossa sopimuksen mukaan kyseessä on alihankintasopimus tai toimeksiantosopimus, mutta toimeksiantaja ohjaa ja määrää toimeksisaajan työntekijöitä, ja todellisuudessa kyseessä on työntekijöiden vuokraus.

Esimerkiksi, vaikka kyseessä olisi alihankinta, jos tilaaja eli käyttäjä antaa ohjeita työsuorituksen menetelmistä tai hallinnoi työntekijöiden työaikoja, kyseessä on “peitelty alihankinta”.

Ja työllisyysvakaussäännösten (Japanese Työllisyysvakaussäännökset) mukaan työntekijöiden käyttäminen toisen ohjauksen ja määräyksen alaisena, eli “työntekijöiden tarjoaminen”, on pääsääntöisesti kielletty.

Kuitenkin, jos työntekijöiden vuokrausyritys on saanut luvan työntekijöiden vuokrauslain (Japanese Työntekijöiden vuokrauslain) mukaisesti, työntekijöiden vuokraaminen on erityisesti sallittu “työntekijöiden vuokrauksena”.

“Peitellyssä alihankinnassa” alihankkija ei ole saanut lupaa työntekijöiden vuokrausyrityksenä, vaan on vain saanut kehitystehtävän käyttäjältä.

Huolimatta tästä, työntekijöiden käyttäminen käyttäjän ohjauksen ja määräyksen alaisena ei ainoastaan ole “työntekijöiden tarjoamista”, vaan se on myös “työntekijöiden vuokrausta” ilman lupaa.

Tämän seurauksena, se rikkoo sekä työntekijöiden vuokrauslakia että työllisyysvakaussäännöksiä, ja se voi johtaa vankeusrangaistukseen tai sakon määräämiseen.

Siksi alihankkijana on varmistettava, ettei sitä pidetä “peiteltynä alihankintana”, ja sen on ohjattava ja hallinnoitava omia työntekijöitään.

Alla olevassa artikkelissa selitetään “peiteltyä alihankintaa” yksityiskohtaisemmin. Katso myös se.

Liittyvä artikkeli: IT-alan peitellyn alihankinnan arviointiperusteet ja toimenpiteet[ja]

Yhteenveto: Jos olet huolissasi uudelleen ulkoistamisesta, ota yhteyttä asianajajaan

Yhteenveto: Jos olet huolissasi uudelleen ulkoistamisesta, ota yhteyttä asianajajaan

Tässä artikkelissa olemme keskittyneet selittämään, onko uudelleen ulkoistaminen mahdollista eri tyyppisissä järjestelmäkehityssopimuksissa.

Järjestelmän kehittämiseksi on tärkeää, että käyttäjät ja toimittajat kommunikoivat tiiviisti ja vievät projektia eteenpäin molemminpuolisen luottamuksen pohjalta.

Siksi, riippumatta siitä, minkä tyyppisen sopimuksen valitset, on tärkeää tarkistaa uudelleen ulkoistamisen mahdollisuus etukäteen käyttäjän ja toimittajan välillä ja tarvittaessa tehdä erityisiä sopimuksia.

Järjestelmäkehityksessä on riski, että syntyy monimutkaisia ​​oikeudellisia ongelmia. Suosittelemme, että otat yhteyttä erikoistuneeseen asianajajaan vähentääksesi tätä riskiä mahdollisimman paljon, kun ulkoistat järjestelmäkehityksen tai otat sen ulkoistuksen vastaan.

Managing Attorney: Toki Kawase

The Editor in Chief: Managing Attorney: Toki Kawase

An expert in IT-related legal affairs in Japan who established MONOLITH LAW OFFICE and serves as its managing attorney. Formerly an IT engineer, he has been involved in the management of IT companies. Served as legal counsel to more than 100 companies, ranging from top-tier organizations to seed-stage Startups.

TOPへ戻る