MONOLITH LAW OFFICE+81-3-6262-3248Arkisin 10:00-18:00 JST [English Only]

MONOLITH LAW MAGAZINE

Internet

Usein esiintyvät plagiointiskandaalit: Selitys kuvituksen jäljentämisestä ja Japanin tekijänoikeuslaista

Internet

Usein esiintyvät plagiointiskandaalit: Selitys kuvituksen jäljentämisestä ja Japanin tekijänoikeuslaista

Tammikuussa 2022 eräs paljastusvideoiden tekijä YouTubessa herätti huomiota videollaan. Videossa hän osoitti, että suosittu kuvittaja oli jäljentänyt toisten ottamia valokuvia ja piirtänyt niiden pohjalta, eli syyllistynyt ‘trace copying’ -ilmiöön. Kyseinen kuvittaja on tunnettu muun muassa suositun bändin visuaalisen ilmeen luomisesta ja useista yritysyhteistyöprojekteista, joten tapaus sai paljon huomiota.

Kohun seurauksena kuvittaja päivitti Twitter-tiliään ja pyysi anteeksi: “On totta, että olen julkaissut ja myynyt joitakin teoksia, jotka olen luonut lainauksina ja uudelleenrakentamisina, ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa.” Toisaalta hän kiisti jäljentäneensä valokuvia sellaisenaan ja sanoi, ettei hänellä ollut aikomusta plagioinnista mallipiirustuksissaan.

Tämän ‘trace copying’ -epäilyn ympärillä Pokémon-yhtiö (japanilainen Pokémon Company) päätti, että kuvittajan suunnittelema yhteistyötuote (t-paita) oli alkuperäinen. Kuitenkin he ottivat tämän tilanteen vakavasti ja ilmoittivat hyväksyvänsä palautukset ja tilausten peruutukset.

Tässä yhteydessä selitämme, mitä ‘trace copying’ tarkoittaa ja miten tekijänoikeuslaki (japanilainen Copyright Law) liittyy asiaan.

Tracing ja kopioiminen

Tracing ja kopioiminen ovat korvaamattomia menetelmiä harjoitellessa piirtämistä.

Tracing tarkoittaa mallikuvan päälle paperin asettamista ja sen jäljentämistä. Analogisessa muodossa tämä tehdään asettamalla jäljentävä paperi mallikuvan päälle ja jäljentämällä se, kun taas digitaalisessa muodossa uusi kerros luodaan mallikuvan päälle ja jäljennetään siinä.

Kopioiminen tarkoittaa mallikuvan katsomista samalla kun piirretään kuvaa.

Molemmat menetelmät ovat tärkeitä harjoituksia piirustustaidon parantamiseksi. Lisäksi voit oppia erilaisia tekniikoita, joita ammattimaiset kuvittajat ovat käyttäneet alkuperäisessä kuvassa, piirtämisen prosessin aikana.

Kuitenkin, kun piirrät kuvia, sinun on kiinnitettävä huomiota tracingin ja kopioinnin tekijänoikeuksiin.

Mitä on “treepaku”

“Treepaku” tarkoittaa toisen henkilön valokuvan tai kuvan jäljentämistä, mutta se ei tarkoita, että tekijänoikeuksia olisi rikottu vain siksi, että kuva on jäljennetty.

Tracing ja kopioiminen eivät aina ole laittomia, vaan se riippuu niiden laajuudesta.

Tekijänoikeuksien omaisuusoikeuksiin kuuluu “oikeus jäljentää teos painamalla, valokuvaamalla, kopioimalla, äänittämällä, tallentamalla tai muulla tavalla fyysisesti” (Japanese Copyright Law, Article 2, Paragraph 1, Item 15) ja “oikeus kääntää, sovittaa, muuttaa, dramatisoida, elokuvata tai muulla tavalla muokata teosta” (Japanese Copyright Law, Article 27), jotka molemmat ovat oikeuksia, joita vain tekijänoikeuden haltija voi omistaa.

“Treepaku” tarkoittaa syytöstä, että jäljentämis- tai muokkausoikeuksia on rikottu.

Jäljentäminen ja muokkaaminen

Jäljentämistä ja muokkaamista koskeva korkeimman oikeuden ennakkopäätös on olemassa.

Jäljentäminen tarkoittaa toimintaa, jossa luodaan sama tai muokattu, lisätty tai muutettu konkreettinen ilmaisu olemassa olevaan teokseen perustuen, ilman että luodaan uutta ajatusta tai tunnetta luovasti, säilyttäen sen ilmaisun perustavanlaatuiset ominaisuudet, ja jossa ne, jotka kohtaavat sen, voivat suoraan havaita olemassa olevan teoksen ilmaisun perustavanlaatuiset ominaisuudet.

Muokkaaminen tarkoittaa toimintaa, jossa luodaan toinen teos, joka perustuu olemassa olevaan teokseen ja jossa säilytetään sen ilmaisun perustavanlaatuiset ominaisuudet, lisäämällä, vähentämällä tai muuttamalla konkreettista ilmaisua ja luomalla uuden ajatuksen tai tunteen luovasti, jolloin ne, jotka kohtaavat sen, voivat suoraan havaita olemassa olevan teoksen ilmaisun perustavanlaatuiset ominaisuudet.

Korkein oikeus, päätös 28. kesäkuuta 2001 (Heisei 13)

Toisin sanoen, tekijänoikeuksia rikotaan, jos “säilytetään ilmaisun perustavanlaatuiset ominaisuudet” tai “ne, jotka kohtaavat sen, voivat suoraan havaita olemassa olevan teoksen ilmaisun perustavanlaatuiset ominaisuudet”. Eli, riippumatta siitä, onko kyseessä tracing tai kopioiminen, jos ne eivät yllä tähän tasoon, ne eivät ole tekijänoikeusrikkomuksia.

Tracingia koskevat oikeudenkäynnit

Tracingia koskevissa oikeudenkäynneissä on esimerkkejä tapauksista, joissa tekijänoikeuden haltija on väittänyt, että hänen tekijänoikeuksiaan on loukattu tracingin avulla, sekä tapauksista, joissa tuottaja, jota on syytetty tracingista, on nostanut kanteen oikeuksien loukkaamisesta.

Tapaus, jossa tekijänoikeuksia väitettiin loukatun jäljentämisen seurauksena

Kantaja väitti, että vastaaja oli jäljentänyt hänen myymänsä valokuvamateriaalin luvatta ja käyttänyt sitä oman novellifanilehtensä takakannessa myyntiin, mikä loukkasi kantajan kyseiseen valokuvamateriaaliin liittyviä tekijänoikeuksia (kopiointioikeus, sovitusoikeus ja luovutusoikeus). Kantaja vaati vastaajalta vahingonkorvausta laittoman toiminnan perusteella.

Vastaaja myönsi etsineensä internetistä “miehen juomassa kahvia” -kuvan ja luoneensa sen pohjalta kuvituksen, mutta kiisti tekijänoikeusrikkomuksen. Hän väitti, että hän oli vain jäljentänyt miehen pään ja olkapäiden sekä kahvikupin ja sitä pitävän käden ääriviivat, ja että hän oli tehnyt “täytön” eli kuvan muun osan värityksen omasta päästään, viittaamatta alkuperäiseen valokuvamateriaaliin.

Tuomioistuin tunnusti, että alkuperäinen valokuva oli tekijänoikeuden suojaama ja että kuvitus oli luotu sen pohjalta, mutta huomautti, että:

  1. Kuvitus oli piirretty vain 2,6 cm x 2,6 cm alueelle, joten valokuvamateriaalissa oleva valon ja kohteen välinen suhde ei ollut esitetty. Sen sijaan kuvitukseen oli lisätty valkoinen viiva, joka ei ollut alkuperäisessä valokuvassa, ja se kulki hahmon kasvojen keskeltä pystysuunnassa.
  2. Koska kuvitus oli mustavalkoinen, alkuperäisen valokuvan värien sekoitus ei ollut esitetty.
  3. Kuvituksen tausta oli yksivärinen valkoinen tai harmaa, joten valokuvan kohteen ja taustan kontrasti ei ollut esitetty.
  4. Kuvituksessa kohteen paidan kuviointi oli erilainen kuin valokuvassa.

Tämän perusteella,

ottaen huomioon nämä seikat, kuvitus ei sisällä valokuvamateriaalin kokonaisvaltaisen ilmaisun olennaisia piirteitä (kohteen ja valon suhde, värien sekoitus, kohteen ja taustan kontrasti jne.), eikä kuvitus anna suoraa käsitystä valokuvamateriaalin olennaisista ilmaisullisista piirteistä.

Näin ollen kuvitus ei ole valokuvamateriaalin kopio eikä sovitus, eikä vastaaja ole loukannut valokuvamateriaalin tekijänoikeuksia. Kantaja väitti myös, että luovutusoikeutta oli loukattu, mutta koska kuvitus ei ole valokuvamateriaalin kopio eikä sovitus, novellifanilehden jakelu, jossa kuvitus on esillä, ei loukkaa luovutusoikeutta.

Tokion alioikeuden päätös 29. maaliskuuta 2018 (2018)

Tuomioistuin hylkäsi kantajan vaatimuksen.

Lyhyesti sanottuna, vaikka “valokuvamateriaalin pohjalta luodun kuvituksen” ja “miehen pään ja olkapäiden sekä kahvikupin ja sitä pitävän käden ääriviivojen jäljentämisen” tunnustettiin, “ilmaisun olennaisen samankaltaisuuden säilyttämistä” ei ollut, eikä “alkuperäisen teoksen ilmaisun olennaisia piirteitä tunnisteta suoraan”, joten tekijänoikeuksia ei loukattu.

https://monolith.law/reputation/unauthorized-photo-reproduction-on-the-internet-author-moral-rights[ja]

Tapaus, jossa tekijä, jota syytettiin plagiointista, nosti oikeusjuttu tekijänoikeuksien loukkaamisesta

Seuraavassa käsitellään tapausta, jossa kantaja nosti kanteen, kun häntä syytettiin sosiaalisessa mediassa nimettömästi “laittomasta jäljentämisestä”. Kantaja väitti, että hänen tekijänoikeuksiaan (jäljentämisoikeus ja automaattinen julkisen lähetyksen oikeus) sekä moraalisia oikeuksia (oikeus säilyttää teoksen alkuperäisyys) loukattiin, kun hänen luomansa kuvitukset, joita oli muokattu lisäämällä toisen henkilön kuvituksia päälle, julkaistiin useissa artikkeleissa. Lisäksi hän väitti, että hänen maineensa oli vahingoittunut ja hänen liiketoimintaoikeuksiaan oli loukattu. Tämän seurauksena hän vaati Twitter-yhtiöltä lähettäjän tietojen paljastamista.

Nimettömästi toiminut henkilö julkaisi 18 kertaa twiittejä, jotka sisälsivät neljä liitetiedostoa, joissa luki “Mitä mieltä olet tästä? Onko tämä rentoa jäljentämistä? Voisiko normaalisti piirtämällä saada samanlaisen suhteen?” ja kaksi liitetiedostoa, joissa luki “Vaikka kaulan kulma on muutettu…” (molemmat sisälsivät useita kuvituksia naisen profiilista, jotka oli luotu päällekkäin), sekä neljä liitetiedostoa, joissa luki “Epäilyt jäljentämisestä johtuivat siitä, että profiilikuvituksen ja normaalisti piirrettyjen kuvitusten välillä oli eroja taidossa. Kun etsin olemassa olevia kuvia ja sovitin ne yhteen, epäilyt jäljentämisestä nousivat pintaan. Kuvat, joita käytin tarkistukseen, olivat E-sanin kuvia. Jos teet kuvahaun ‘profiilikuvitus’, ne tulevat ylös.” Hän myös kritisoi sanomalla “Hän on jatkuvasti plagioinut” ja “Tämä on melkein mustaa”. (*”Rare” tarkoittaa “kopioitu”.)

Kantaja väitti, että tekijänoikeuksia oli loukattu, koska hän oli jäljentänyt ja tehnyt automaattisen julkisen lähetyksen (mahdollistanut lähetyksen) kantajan kuvituksesta lähettämällä twiitin, jossa oli liitteenä kantajan kuva. Hän väitti myös, että tekijän moraalisia oikeuksia oli loukattu, koska hän oli luonut twiitin kuvan lisäämällä toisen kuvittajan teoksen kantajan kuvitukseen ilman kantajan lupaa ja tekemällä kuvan rajauksen.

Lisäksi kantaja väitti, että twiitin lähettäjä oli antanut ymmärtää, että kantajan kuvitus oli luotu loukkaamalla toisen kuvittajan tekijänoikeuksia jäljentämällä tämän teos, ja että kantaja oli henkilö, joka teki laitonta jäljentämistä. Tämän seurauksena kantajan sosiaalinen arvostus oli laskenut ja hänen maineensa oli vahingoittunut. Hän vaati lähettäjän tietojen paljastamista ja nosti kanteen.

https://monolith.law/reputation/defamation[ja]

Tuomioistuin tutki kantajan väitteen siitä, että hänen kuvituksensa ei ollut jäljennös toisen kuvituksen, ja totesi esimerkiksi, että kantajan kuvituksen 1 ja “raren” (kopioitu) kuvituksen 1-1 välillä kantaja pystyi säilyttämään kuvituksen 1 viivapiirroksen. Viivapiirros on kuvituksen perusta, joka piirretään kuvituksen luomisen aikana, joten voidaan sanoa, että kantaja loi kuvituksen 1 ilman, että hän jäljensi kuvituksen 1-1. Lisäksi kantajan lausunnossa kuvataan yksityiskohtaisesti, kuinka hän sai pyynnön luoda naisen profiilikuvituksen käsityöläiseltä, ja kuinka hän toimitti sen. Lisäksi on nähtävissä, että hän todella kommunikoi pyynnön esittäjän kanssa tämän kuvauksen mukaisesti. Lisäksi videosta, jossa hän piirtää samanlaisen naisen profiilikuvituksen kuin kuvitus 1, voidaan päätellä, että hänellä on taito luoda samanlainen naisen profiilikuvitus kuin kuvitus 1. Tämä todistaa, että hän pystyi luomaan kuvituksen 1 ilman, että hän jäljensi kuvituksen 1-1.

Tämän jälkeen tuomioistuin totesi, että “näiden seikkojen perusteella kantajan lausunto siitä, että hän loi kuvituksen 1 jäljentämättä toisen kuvituksen, voidaan täysin uskoa” (Tokion alioikeuden päätös 23. joulukuuta 2021) ja hyväksyi kaikki kantajan väitteet, määräten Twitter-yhtiön paljastamaan lähettäjän tiedot.

https://monolith.law/reputation/provider-liability-limitation-law[ja]

Yhteenveto

“Teoksen julkaiseminen, joka on väitetty jäljennetyksi” → “Syytös plagioinnista” → “Nettikiista” → “Tekijän kommentin julkaiseminen” → “Kritiikki”. Tällaiset “plagiointikiistat” ovat yleistyneet, mutta tekijänoikeuksien loukkaamisen arviointi on erittäin vaikeaa.

Henkilön, joka tuomitsee tekijänoikeuksien loukkaamisen, ei tulisi itse loukata toisten tekijänoikeuksia. Edellä mainitussa “tapauksessa, jossa plagiointisyytöksen saanut tekijä on nostanut oikeusjutun tekijänoikeuksien loukkaamisesta”, lähettäjä on saattanut loukata paitsi kantajan tekijänoikeuksia (jäljentämisoikeus ja automaattinen yleisön lähettämisoikeus) ja moraalisia oikeuksia (oikeus säilyttää teoksen alkuperäisyys), myös E-sanin, joka piirsi kuvan, jota käytettiin “todisteena”, tekijänoikeuksia (jäljentämisoikeus ja automaattinen yleisön lähettämisoikeus) ja moraalisia oikeuksia (oikeus säilyttää teoksen alkuperäisyys).

Toimenpiteet, joita tarjoamme toimistossamme

Monolis Lakitoimisto on lakitoimisto, jolla on korkea asiantuntemus IT:stä, erityisesti internetistä ja laista. Viime vuosina tekijänoikeuksia koskevat immateriaalioikeudet ovat saaneet paljon huomiota, ja oikeudellisen tarkastuksen tarve kasvaa yhä enemmän. Tarjoamme ratkaisuja immateriaalioikeuksiin liittyvissä asioissa. Yksityiskohdat on esitetty alla olevassa artikkelissa.

Managing Attorney: Toki Kawase

The Editor in Chief: Managing Attorney: Toki Kawase

An expert in IT-related legal affairs in Japan who established MONOLITH LAW OFFICE and serves as its managing attorney. Formerly an IT engineer, he has been involved in the management of IT companies. Served as legal counsel to more than 100 companies, ranging from top-tier organizations to seed-stage Startups.

TOPへ戻る