Kuinka paljon yksityisyyden loukkaamisesta maksettava korvaus on? Asianajaja selittää käytännön markkinahinnan
Jos kunnianloukkaus tai yksityisyyden loukkaus todetaan, on mahdollista vaatia korvausta kärsimyksestä. Kärsimyskorvaus tarkoittaa ‘korvausta aineellisesta vahingosta, ei henkisestä vahingosta’ (Japanin korkein oikeus, 22. helmikuuta 1994 (Gregoriaaninen kalenteri)). Kuitenkin, koska kärsimyksen asteen objektiivinen ja määrällinen ymmärtäminen on vaikeaa, se lasketaan ottamalla huomioon erilaiset tekijät.
Mikä on yleinen hintahaarukka kärsimyskorvaukselle?
Käytännössä yksityisyyden loukkauksesta johtuvat kärsimyskorvaukset ovat usein pieniä, mutta tässä artikkelissa selitämme kärsimyskorvauksen hintahaarukan käyttäen todellisia esimerkkejä.
https://monolith.law/reputation/compensation-for-defamation-damages[ja]
Yksityisyyden loukkaamista koskevat oikeustapaukset ja korvaukset
Rintasyövän taistelun tapaus
Sairauden historia, joka on tiiviisti yhteydessä omaan terveydentilaan ja fyysisiin ominaisuuksiin, ei ole jotain, jonka haluaisimme kaikkien tietävän. Tässä tapauksessa kyseessä oli “nuorten rintasyöpä” -historia.
Eräs nainen, joka ylläpiti anonyymia blogia rintasyövän taistelusta, joutui paljastamaan nimensä, ikänsä, työpaikkansa jne. syytetyn julkaisun seurauksena. Tämä johti siihen, että yleisö sai tietää hänen sairastaneen nuorten rintasyöpää, ja hän nosti kanteen yksityisyyden loukkaamisesta.
Tuomioistuin totesi,
“Tosiasia, että on sairastunut rintasyöpään, sekä hoitohistoria ja tulokset ovat yksityiselämän asioita, ja niiden katsotaan olevan asioita, joita ei haluta julkaistavan, vaikka ne arvioitaisiin tavallisen ihmisen herkkyyden perusteella.”
Tokion alioikeus, 13. kesäkuuta 2014 (2014)
ja tunnusti syytetyn loukanneen kantajan yksityisyyden oikeuksia. Tuomioistuin määräsi syytetyn maksamaan 1,2 miljoonaa jeniä korvauksia ja 120 000 jeniä oikeudenkäyntikuluja, yhteensä 1,32 miljoonaa jeniä.
https://monolith.law/reputation/scope-of-privacyinfringement[ja]
https://monolith.law/reputation/disease-information-and-privacy-infringement[ja]
Jos palkkatiedot julkaistaan
On ollut tapauksia, joissa on vaadittu korvauksia artikkelista, jossa on julkaistu palkkatietoja.
Eräässä tapauksessa suuren kustantamon palkkatasoa ja alihankkijakirjoittajien sekä eri toimialojen palkkaeroja käsittelevässä artikkelissa, joka oli julkaistu syytetyn yrityksen itse ylläpitämällä verkkosivustolla, naispuolinen kantaja vaati korvauksia, koska hän katsoi yksityisyytensä loukatuksi.
Syytetyn yrityksen X:n toimitusjohtaja Y julkaisi X:n ylläpitämällä sivustolla artikkelin otsikolla “Kansalaisten työmotivaatiota heikentävän ○○-yrityksen epänormaali palkkaus”, jossa hän mainitsi kustantamon ja viikkolehden nimet ja sisällytti artikkeliin tämän naispuolisen työntekijän “palkkatodistuksen”, “lähdeverokortin” ja “erityisen kaupunkiveron / erityisen veronmääräyskirjeen”, ja ilmoitti, että tämän naispuolisen työntekijän palkka oli “yli 760 000 jeniä”.
Artikkelissa julkaistut palkkatiedot ja muut tiedot oli käsitelty siten, ettei työntekijän numeroa tai nimeä voinut nähdä, mutta oli selvää, että hän kuului “△△-lehden” toimitukseen. “△△-lehden” toimitus koostui 20-25 henkilöstä, joista työntekijöitä oli noin 10, ja 20-vuotiaita naispuolisia työntekijöitä oli vain kantaja. Toisin sanoen, merkittävä määrä ihmisiä, jotka tunsivat kantajan yrityksessä tai samalla alalla, saattoivat tunnistaa artikkelin henkilön kantajaksi.
Tuomioistuin totesi,
“Yksityisyyden loukkaus ei rajoitu vain julkistamiseen epämääräiselle suurelle joukolle, vaan se voi myös olla paljastaminen tietylle ryhmälle tai tietylle henkilölle.”
Korkein oikeus, 14. maaliskuuta 2003 (Gregoriaaninen kalenteri)
ja lisäksi,
“Vaikka tiettyjen tietojen paljastaminen tietylle joukolle ei olekaan välttämättä henkilökohtaisia tietoja, jotka on ehdottomasti pidettävä salassa, on luonnollista, että henkilö ei halua niitä paljastettavan toisille, joita hän ei halua tietävän niistä, ja tällainen odotus on suojattava.”
Korkein oikeus, 12. syyskuuta 2003 (Gregoriaaninen kalenteri)
On kohtuullista olettaa, että kantajan tuntemien ihmisten joukossa on niitä, jotka lukiessaan tämän artikkelin saivat ensimmäistä kertaa tietää kantajan kesäkuun 2005 palkan määrän tai vuoden 2004 vuositulot, tai näkivät ensimmäistä kertaa kantajan palkkatodistuksen tai lähdeverokortin todellisen kuvan. Lisäksi on selvää, että kantajan tiettyyn ajankohtaan liittyvä konkreettinen palkka, vuositulot ja palkkatodistuksen kaltaiset asiakirjat kuuluvat asioihin, joita hän ei halua julkistettavan yleisen ihmisen herkkyyden perusteella.
Tokion alioikeus, 1. lokakuuta 2010 (Gregoriaaninen kalenteri)
Tuomioistuin tunnusti yksityisyyden loukkauksen ja määräsi 500 000 jenin korvauksen ja 50 000 jenin asianajokulut, yhteensä 550 000 jeniä.
Julkaisemalla ammattisi, klinikkasi osoitteen ja puhelinnumeron
Silmälääkäri nosti oikeusjutun vahingonkorvauksesta, kun hänen ammattinsa, klinikkansa osoite ja puhelinnumero julkaistiin Nifty-keskustelupalstalla, jossa hän oli väitellyt toisen osapuolen kanssa.
Klinikan osoite ja puhelinnumero olivat mainoksina alueellisessa ammattiluettelossa, joten niitä ei voitu pitää puhtaasti yksityiselämään liittyvinä asioina.
Kuitenkin oikeus totesi:
“Henkilön, joka on julkaissut tietojaan tiettyä tarkoitusta varten, ei ole epäloogista haluta, ettei näitä tietoja käytetä väärin tarkoituksen ulkopuolella, eikä niitä tunneta tarkoituksen ulkopuolella. Tämä on myös etu, joka tulisi suojata. Tämänkaltaisen itseä koskevan tiedon hallinta on yksityisyyden oikeuden perusominaisuus ja sen katsotaan sisältyvän siihen.”
Koben alueoikeus, päätös 23. kesäkuuta 1999 (1999)
Ja määräsi vastaajan maksamaan 200 000 jenin suuruisen korvauksen, 2380 jenin hoitokulut unettomuudesta ja muista oireista, yhteensä 202 380 jeniä.
Julkistamistapaus, jossa mainitaan puolison nimi ja osoite, sukulaisen nimi ja sukulaisen johtaman yrityksen nimi
Kantajat väittivät, että heidän puolisoidensa nimet ja osoitteet, sukulaisen nimi ja sukulaisen johtaman yrityksen nimi oli kirjoitettu “2channel” -sivustolle, jossa kolmannet osapuolet saattoivat lukea ne, ja vaativat vahingonkorvausta vastaajalta.
Tuomioistuin totesi:
“Henkilön nimi, osoite ja yrityksen sijaintitiedot eivät kuulu yksityisyyteen, jota muut eivät halua tietää.”
Helsingin käräjäoikeus, 21. tammikuuta 2009 (Tokion alioikeus, 21. tammikuuta 2009)
Tuomioistuin hylkäsi vastaajan väitteen, totesi, että nimi ja osoite kuuluvat selvästi yksityisyyteen, tunnusti yksityisyyden loukkauksen ja määräsi vastaajan maksamaan kantajalle ja hänen vaimolleen kummallekin 100 000 jeniä sekä 20 000 jeniä oikeudenkäyntikuluja, yhteensä 240 000 jeniä.
Kun syytetyn tutkintatiedot vuotavat internetin kautta
On ollut tapaus, jossa alaikäinen syytetty vaati vahingonkorvausta, koska hänen henkilökohtaiset tiedot, kuten osoite, ammatti, nimi ja syntymäaika, sekä yksityiskohtaiset tiedot liikennerikkomuksesta, josta häntä syytettiin, vuotivat internetin kautta ulkopuolelle poliisin yksityiskoneelta, jolla oli luotu tutkintaan liittyviä dokumentteja. Tämä johtui siitä, että tutkinnan suorittanut poliisi tallensi ohjeiden vastaisesti keskeneräisen dokumentin tietokoneen kovalevylle, vei ohjeiden vastaisesti tietokoneen kotiinsa ja liitti sen internetiin huomaamatta, että tietokone oli saastunut viruksella. Tuomioistuin totesi,
“Kyseiset tiedot ovat nuoren rikollisuuden tietoja, jotka pitäisi salata nuoren terveen kasvun vuoksi. Tämän tietovuodon, joka ei olisi saanut tapahtua, aiheutti poliisi A:n edellä mainittu toiminta. Tämän seurauksena syytetyn salattavat tiedot altistuivat Winny-ohjelman käyttäjien lukemiselle, ja nämä tiedot voitiin ladata ja tulostaa, jolloin ne saattoivat paljastua laajalti myös internetiä käyttämättömille ihmisille. On selvää, että syytetyn yksityisyyden oikeus, joka perustuu hänen persoonallisuusoikeuteensa, on loukattu tämän tietovuodon seurauksena.”
Sapporon alueellinen tuomioistuin, päätös 28. huhtikuuta 2005 (Gregoriaaninen kalenteri)
Tuomioistuin määräsi ottaen huomioon, että kyseessä oli suhteellisen lievä rikos, vahingonkorvauksena 400 000 jenin maksamisen syytetylle.
Kuvien luvaton julkaiseminen Twitterissä
On ollut tapauksia, joissa yhteisomistajan Twitteriin lataamaa kuvaa on käytetty luvatta, minkä seurauksena kuvan mallina toiminut nainen on nostanut kanteen tekijänoikeusrikkomuksesta, yksityisyyden loukkauksesta ja oikeudesta omaan kuvaan.
Tuomioistuin totesi, että tekijänoikeutta (kopiointi- ja julkisen lähetysoikeus) ja oikeutta omaan kuvaan oli rikottu, ja
“Kuvan sisällön perusteella voidaan sanoa, että yleisön ei haluta näkevän sitä, joten sen julkaiseminen ilman henkilön suostumusta voi loukata yksityisyyden suojaa”
ja
“Koska kuvan kohteena oleva nainen on kantaja, voidaan sanoa, että tämä tosiasia ei ollut vielä yleisesti tiedossa. Vastaajien toiminnan seurauksena kuvan kohteena olevan naisen tunnistaminen kantajaksi tuli mahdolliseksi, ja tämä tosiasia tuli julkiseksi”
Tokion alioikeuden päätös 27. syyskuuta 2018 (Gregoriaaninen kalenteri)
Tuomioistuin totesi, että yksityisyyttä oli loukattu, ja määräsi vastaajan maksamaan yhteensä 471 500 jenin (sisältäen 300 000 jenin korvauksen yksityisyyden loukkauksesta) vahingonkorvauksen.
Yhteenveto
Vahingonkorvausten saaminen on tärkeää, mutta ensisijaisesti on tarpeen poistaa kyseinen artikkeli. Uhreille, jotka ovat kokeneet yksityisyyden loukkauksen internetissä tehtyjen kirjoitusten vuoksi, on myönnetty oikeus tehdä poistopyyntöjä kirjoituksista ‘Lähetyksen estämistoimenpiteen pyyntöoikeus’ (Japanese: 送信防止措置請求権) ‘Internet-palveluntarjoajan vastuunrajoituslain’ (Japanese: プロバイダ責任制限法) mukaisesti.
Jos palveluntarjoaja ei suostu poistamaan sisältöä, on tarpeen ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin, kuten esittämään poistopyyntöä tuomioistuimelle.
Vaikka poistopyyntö olisi suoritettu loppuun, jos todisteita on olemassa, voit tehdä ‘vahingonkorvausvaatimuksen’ (Japanese: 損害賠償請求). Konsultoi kokenutta asianajajaa.
Category: Internet
