MONOLITH LAW OFFICE+81-3-6262-3248Arkisin 10:00-18:00 JST [English Only]

MONOLITH LAW MAGAZINE

Internet

Onko 'Kokeilin tanssia' tekijänoikeusrikkomus? Selitämme tekijänoikeuksia koskevat oikeustapaukset koreografian ympärillä

Internet

Onko 'Kokeilin tanssia' tekijänoikeusrikkomus? Selitämme tekijänoikeuksia koskevat oikeustapaukset koreografian ympärillä

YouTube, Instagram, TikTok ja muilla alustoilla voidaan usein nähdä videoita, joissa ihmiset tanssivat ja jakavat nämä “kokeilin tanssia” -videot.

Erityisesti viime vuosina on yleistynyt trendi, jossa ihmiset tanssivat ja jakavat videoita, joissa he käyttävät musiikkikappaleita, joissa on erityisen tunnistettavia koreografioita.

Esimerkkejä tällaisista koreografioista ovat AKB48:n kappaleen “Koisuru Fortune Cookie” musiikkivideo, jossa paikallishallinnon työntekijät tanssivat, Hoshino Genin kappale “Koi” draamasta “Nigeru wa Haji da ga Yaku ni Tatsu”, jossa käytettiin Koi-tanssia, sekä NiziU-idoliryhmän, joka syntyi Niji-projektista, kappale “Make you happy”, jossa käytettiin hyppynaru-tanssia.

Monet ihmiset jäljittelevät näitä koreografioita ja jakavat omia “kokeilin tanssia” -videoitaan, mutta harvat todennäköisesti ottavat huomioon tekijänoikeuskysymykset ennen videoiden jakamista.

Tässä artikkelissa selitämme tekijänoikeuskysymykset, jotka tulisi ottaa huomioon, kun jaat “kokeilin tanssia” -videoita.

Mikä on tekijänoikeus?

Tekijänoikeus on tekijälle myönnetty oikeus, joka tarkoittaa yksinoikeutta teokseen.

Teoksesta määritellään Japanin tekijänoikeuslain (Japanese Copyright Law) 2. luvun 1. pykälän 1. kohdassa seuraavasti:

(Määritelmä)
2. luku Tässä laissa seuraavien kohdien määritelmät määräytyvät kyseisten kohtien mukaan.
1. Teos: Luova ilmaisu ajatuksista tai tunteista, joka kuuluu kirjallisuuden, tieteen, taiteen tai musiikin alaan.

Kaikki luomukset eivät saa tekijänoikeutta, vaan niiden on oltava luovia ilmaisuja ajatuksista tai tunteista.

Lisäksi luomuksen on kuuluttava kirjallisuuden, tieteen, taiteen tai musiikin alaan.

Tekijänoikeuden erityispiirre on, että se myönnetään ilman erityistä menettelyä, toisin kuin tavaramerkkioikeus tai patenttioikeus, jotka ovat muita immateriaalioikeuksia ja vaativat erityistä menettelyä.

Japanin tekijänoikeuslain (Japanese Copyright Law) 10. luvun 1. pykälässä on esimerkkejä siitä, mitä teoksiin sisältyy.

10. luku Tässä laissa tarkoitetut teokset ovat pääasiassa seuraavat:
1. Romaanit, käsikirjoitukset, esseet, puheet ja muut kirjalliset teokset
2. Musiikkiteokset
3. Tanssi- tai pantomiimiteokset
4. Maalaukset, grafiikka, veistokset ja muut taiteelliset teokset
5. Arkkitehtuuriteokset
6. Kartat tai tieteelliset piirustukset, kaaviot, mallit ja muut graafiset teokset
7. Elokuva-teokset
8. Valokuvateokset
9. Ohjelmistoteokset

https://monolith.law/corporate/intellectual-property-infringement-risk[ja]

Onko tanssikoreografioilla tekijänoikeuksia?

Yllä olemme selittäneet tekijänoikeuksia yleisesti, mutta onko tanssikoreografioilla tekijänoikeuksia?

Tapaukset, joissa tanssikoreografioille on myönnetty tekijänoikeudet

Kuten aiemmin mainittiin, Japanin tekijänoikeuslain (Japanese Copyright Law) 10. pykälän 3. kohdassa mainitaan “tanssi” esimerkkinä.

Tanssilla tarkoitetaan taiteen muotoa, jossa kehoa liikutetaan rytmikkäästi musiikin mukaan ilmaisemaan tunteita tai tahtoa, ja tanssikoreografia voidaan katsoa kuuluvan “tanssiin”.

On olemassa oikeustapauksia, joissa tanssikoreografioille on myönnetty tekijänoikeudet, kuten Tokion alioikeuden päätös 20. marraskuuta 1998 (Heisei 10) baletin koreografian tekijänoikeuksista ja Fukuokan korkeimman oikeuden päätös 26. joulukuuta 2002 (Heisei 14) japanilaisen tanssin koreografian tekijänoikeuksista.

Viimeaikaisissa oikeustapauksissa on myös myönnetty tekijänoikeudet hula-tanssin koreografialle, kuten Osakan alioikeuden päätös 21. syyskuuta 2018 (Heisei 30).

Vaikka tanssikoreografian tekijänoikeuksista on harvoin kiistaa oikeudessa, on olemassa useita tapauksia, joissa tekijänoikeudet on myönnetty.

Tapaukset, joissa tanssikoreografioille ei ole myönnetty tekijänoikeuksia

Yllä mainitsimme tapauksia, joissa tanssikoreografioille on myönnetty tekijänoikeudet, mutta on myös tapauksia, joissa tekijänoikeudet on kielletty.

Tällainen tapaus on “Shall we Dance?” -koreografian tapaus (Tokion alioikeuden päätös 28. helmikuuta 2012 (Heisei 24)).

Oikeustapauksessa kyseenalaistettiin “seuratanssin” tekijänoikeudet. Päätöksessä katsottiin, että kantajan väittämä koreografia ei ollut omaperäinen, joten tekijänoikeudet kiellettiin.

Seuratanssin koreografia tarkoittaa perusaskelten tai PV-askelten kaltaisten olemassa olevien askelten yhdistämistä ja niiden mukauttamista yhdeksi tanssiksi. Jotta tällainen seuratanssin koreografia, joka perustuu olemassa olevien askelten yhdistämiseen, voisi olla tekijänoikeuden alainen, sen on oltava omaperäinen ja sillä on oltava merkittäviä ominaisuuksia, jotka eivät rajoitu pelkästään olemassa olevien askelten yhdistämiseen. Tämä johtuu siitä, että seuratanssi perustuu alun perin olemassa olevien askelten vapaaseen yhdistämiseen ja sitä tanssitaan laajasti kilpailijoiden lisäksi myös harrastajien keskuudessa. Jos tekijänoikeudet myönnettäisiin jokaiselle koreografialle, jolla on jonkinlainen erityispiirre, se johtaisi lukemattomien koreografioiden tekijänoikeuksien syntymiseen, jotka eroavat toisistaan vain vähän, ja tietyn henkilön monopolin sallimiseen, mikä voisi rajoittaa liikaa koreografian vapautta. Tämä pätee myös silloin, kun olemassa olevien askelten yhdistämiseen lisätään mukautettuja askelia tai uusia askelia tai kehon liikkeitä, jotka eivät ole olemassa olevia askelia.

Yllä mainitussa oikeustapauksessa todettiin, että jos seuratanssin koreografia on vain olemassa olevien askelten yhdistelmä ja siihen on tehty tarvittavat muutokset, tekijänoikeuksia ei myönnetä. Kuitenkin, jos se ylittää tämän ja sisältää merkittäviä omaperäisiä piirteitä, tekijänoikeudet voidaan myöntää.

Lisäksi päätöksessä mainittiin, että jos seuratanssin koreografialle myönnetään laajasti tekijänoikeuksia, se voisi johtaa liialliseen rajoitukseen koreografian vapauteen.

Tarvitaanko lupa käyttää koreografiaa “Kokeilin tanssia” -videoissa?

Tanssikoreografialle ei tietenkään tarvitse saada lupaa, jos sille ei myönnetä tekijänoikeuksia. Kuitenkin, jos koreografialla on “huomattavia ominaisuuksia, kuten omaperäisyyttä”, tekijänoikeudet voidaan myöntää, jolloin lupa on tarpeen.

Monien “Kokeilin tanssia” -videoiden koreografioille myönnetään usein tekijänoikeudet, joten voidaan sanoa, että niiden julkaisemiseksi tarvitaan pääsääntöisesti oikeudenhaltijan lupa.

Yhteenveto

Olemme selittäneet, mitä sinun tulisi ottaa huomioon tanssikoreografian tekijänoikeuksista, kun aiot ladata “Kokeilin tanssia” -videon.

Tanssikoreografian tekijänoikeuksista on ollut vain vähän oikeustapauksia, ja päätökset vaihtelevat tapauksesta toiseen. Siksi tarvitaan asiantuntevaa arviointia siitä, tunnustetaanko tekijänoikeudet.

Lisäksi, kuten tässä artikkelissa mainittiin, jopa tapauksissa, joissa tanssikoreografialle myönnetään tekijänoikeudet, “Kokeilin tanssia” -videoita voidaan käyttää ilman oikeudenhaltijan lupaa. Tämän arviointi vaatii myös asiantuntemusta.

Joten, jos aiot ladata “Kokeilin tanssia” -videon ja tavoittelet siitä tuloja, suosittelemme konsultoimaan asianajajaa, jolla on asiantuntevaa tietoa.

Managing Attorney: Toki Kawase

The Editor in Chief: Managing Attorney: Toki Kawase

An expert in IT-related legal affairs in Japan who established MONOLITH LAW OFFICE and serves as its managing attorney. Formerly an IT engineer, he has been involved in the management of IT companies. Served as legal counsel to more than 100 companies, ranging from top-tier organizations to seed-stage Startups.

TOPへ戻る