Onko iskulauseiden, otsikoiden ja muiden lyhyiden kielen ilmaisujen jäljentäminen tekijänoikeusrikkomus?

Henkilön kirjoittamissa teksteissä tai ottamissa valokuvissa syntyy “tekijänoikeus”. Jos joku toinen henkilö kopioi luvatta tekijänoikeuden omaavan tekstin tai valokuvan, se johtaa tekijänoikeusrikkomukseen. Toisaalta, tämän voisi ilmaista myös niin, että kun joku kirjoittaa tekstin ensimmäisen kerran, siihen syntyy tekijänoikeus, ja se teksti tulee vain kyseisen henkilön omaksi. Esimerkiksi lause “Kun tulin pitkän rajatunnelin läpi, olin lumimaassa” voi hyvin olla “Kawabata Yasunarin oma”, mutta jos esimerkiksi lauseelle “Tänään on aurinkoinen päivä” myönnetään tekijänoikeus, ja kukaan muu ei voi kirjoittaa “Tänään on aurinkoinen päivä”, se on selvästi ongelmallista.

Lakiteknisesti tämä on “teoksen laajuuden” ja “teoskelpoisuuden” kysymys. Japanin tekijänoikeuslain (Japanese Copyright Law) 2. luvun 1. pykälän 1. kohdan mukaan teos määritellään “ajatuksena tai tunteena, joka on ilmaistu luovasti ja kuuluu kirjallisuuden, tieteen, taiteen tai musiikin alaan”. Tällaiset teokset tunnustetaan “teoskelpoisiksi” ja niitä pidetään “teoksina”, ja niiden tekijänoikeudet syntyvät, ja henkilö, joka on luonut teoksen, tunnustetaan “tekijäksi” (saman pykälän 2. kohta).

Mutta missä vaiheessa esimerkiksi iskulauseet tai otsikot, lyhyet kielelliset ilmaisut, tunnustetaan “teoksiksi”?

Teosten soveltamisala

Ensinnäkin, vaikka kyseessä ei olekaan tekstiin liittyvä oikeudenkäynti, on olemassa mielenkiintoisia oikeustapauksia, jotka liittyvät “teoksiin”.

Esimerkiksi nuorena elokuvanäyttelijä Hiroyuki Sanada, joka on tunnettu rooleistaan muun muassa elokuvassa “The Last Samurai”, oli oikeudenkäynnin kohteena bromidivalokuvan tekijänoikeuksista. Oikeusistuin tunnusti bromidivalokuvan tekijänoikeudet, ja tuomiossa todettiin:

Tämä valokuva on otettu myyntitarkoituksessa, ja siitä voidaan päätellä kuvaajan persoonallisuus ja luovuus. Se ei ole pelkästään kameran mekaanisen toiminnan tuottama, kuten passikuvat, eikä sitä voida estää olemasta valokuvateos. Ja sen tekijänoikeudet kuuluvat käyttäjälle, eli vastaajalle.

Tokion alioikeus, 10. heinäkuuta 1987 (1987)

Näyttää siltä, että tekijänoikeudet tunnustetaan, jos kyseessä ei ole “passikuva”. Hiljattain oli tapaus, jossa nainen otti kaksi selfieä jaloistaan ja ne julkaistiin luvatta internet-foorumilla. Hän vaati lähettäjän tietojen paljastamista tekijänoikeuksien ja tekijän moraalisten oikeuksien perusteella, ja vaatimus hyväksyttiin (Tokion alioikeus, 28. helmikuuta 2019 (2019)).

https://monolith.law/reputation/disclosure-of-the-senders-information[ja]

https://monolith.law/reputation/provider-liability-limitation-law[ja]

Mutta entäpä kielellinen ilmaisu? Romaanit, näytelmät, runot, tanka-runot, haikut, arvostelut, tieteelliset artikkelit jne. ovat luonnollisesti tunnustettu teoksiksi, mutta entä muut kielelliset ilmaisut, erityisesti lyhyet kielelliset ilmaisut? Missä määrin kielellisen ilmaisun tekijänoikeudet tunnustetaan? Jotta emme riko tekijänoikeuksia tietämättämme, ja jotta voimme reagoida nopeasti tekijänoikeusrikkomuksiin, meidän on tiedettävä kielellisen ilmaisun tekijänoikeuksien soveltamisala.

Selitys silkkituotteista

On ollut tapaus, jossa kantaja, joka valmisti ja myi korkealaatuisia esikäsiteltyjä silkkituotteita, jotka uskollisesti jäljensivät Shōsō-inin varastossa säilytettyjä antiikkisia kankaita ja Maeda-suvun kuuluisia kankaita, nosti kanteen epäoikeudenmukaisen kilpailun estämiseksi (Japanin epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislaki) vastaajaa vastaan, joka valmisti ja myi tuotteita, jotka olivat hyvin samankaltaisia kuin kantajan tuotteet, aiheuttaen sekaannusta ja virheellistä tunnistusta kantajan tuotteiden kanssa.

Tämä vaatimus hyväksyttiin, ja vastaajalle määrättiin myynnin keskeyttäminen ja korvausten maksaminen. Kantaja oli liittänyt neljännen tuotteensa mukana selityksen, joka oli kirjoitettu kantajan selityskirjaan. Vastaaja oli liittänyt neljännen tuotteensa kaltaisen tuotteen myyntiin selityskirjan, joka oli painettu selityksellä, mutta koska tämä selitys oli hyvin samankaltainen kuin kantajan selitys, kantaja oli nostanut kanteen myös tekijänoikeusrikkomuksesta.

Tähän tuomioistuin vastasi:

“Ei ole kiistaa siitä, että kantajan taidekudonta käyttää kantajan selitystä selittääkseen kantajan neljännen tuotteen. Kantajan selitys kuitenkin vain selittää objektiivisesti tuotteen kuviot ja mallit, eikä sitä voida pitää luovana ilmaisuna kantajan taidekudonnan ajatuksista tai aikeista tuotteeseen liittyen (toisin sanoen, kantajan selityksellä ei voida sanoa olevan luovuutta sen lisäksi, mitä se on kudontatuotteena), joten se on vaikea pitää tekijänoikeuslain suojaamana teoksena, joten kantajan taidekudonnan tämän kanteen perustana oleva tekijänoikeusrikkomus on virheellinen.

Kioton alueoikeuden päätös 18. helmikuuta 1993 (Gregoriaaninen kalenteri)

Tuomioistuin ei tunnustanut selityksen olevan teos, eikä hyväksynyt tekijänoikeusrikkomusta.

Kantajan silkkituotteiden selityksen katsottiin olevan vain objektiivinen selitys tuotteesta, eikä sitä voitu pitää luovana ilmaisuna kantajan ajatuksista tai aikeista tuotteeseen liittyen, joten sillä ei voitu sanoa olevan luovuutta. Tekijänoikeuslaki määrittelee teoksen “ajatuksena tai tunteena, joka on luovasti ilmaistu ja kuuluu kirjallisuuden, tieteen, taiteen tai musiikin alaan” (Tekijänoikeuslaki, 2 artikla, 1 kohta, 1 alakohta). Tämän säännöksen mukaan teoksen tunnustamiseksi on täytettävä neljä vaatimusta: ① ajatus tai tunne, ② luovuus, ③ ilmaisu, ④ kuuluminen kirjallisuuden, tieteen, taiteen tai musiikin alaan. Kantajan silkkituotteiden selityksen katsottiin olevan vain objektiivinen selitys tuotteesta, eikä sitä voitu pitää luovana ilmaisuna kantajan ajatuksista tai aikeista tuotteeseen liittyen, joten sillä ei voitu sanoa olevan luovuutta.

Mallilentokoneen kokoamisohjeiden tapauksessa

On ollut tapauksia, joissa mallilentokoneita ja muita vastaavia tuotteita valmistava ja myyvä yritys on vaatinut toisen yrityksen tuotteiden myynnin lopettamista, koska ne ovat samanlaisia tai samankaltaisia kuin heidän omat tuotteensa ja sekoittuvat helposti heidän tuotteisiinsa.

https://monolith.law/corporate/penalty-for-trademark-infringement[ja]

Tuomioistuin hyväksyi vaatimuksen tuotteiden myynnin lopettamisesta ja varastossa olevien tuotteiden hävittämisestä olettaen, että tuotteiden muotoilu osoittaa niiden alkuperän, perustuen Japanin epäreilun kilpailun estämislakiin (Japanese Unfair Competition Prevention Act). Tuomioistuin myös hyväksyi korvausvaatimuksen taloudellisista vahingoista ja maineen menetyksestä, jonka kantajayritys oli kärsinyt vastaajan yrityksen myytyä huonolaatuisia tuotteita. Tässä oikeudenkäynnissä kantajayritys väitti myös, että heidän lentokoneen kokoamisohjeitaan oli kopioitu vastaajan toimesta, mikä rikkoi tekijänoikeuslakia (Japanese Copyright Law).

Tuomioistuin totesi tästä:

“Kantajana toimiva yritys on suunnitellut ja luonut yksityiskohtaisen ja helposti ymmärrettävän ohjeen, jossa on otettu huomioon valokuvien ottamistapa, niiden määrä, ohjeiden selkeys ja yksinkertaisuus sekä asianmukaiset kommentit lentämiseen liittyvistä asioista, kuten ohjaussiiven kulman säätämisestä. On tunnustettu, että he ovat käyttäneet aikaa tämän ohjeen luomiseen. Kantajan ohjeissa on omaperäisyyttä niiden esitystavassa ja -tyylissä, ja ne ovat luovan ajattelun tulosta, joka kuuluu tieteelliseen alaan. Ne voidaan katsoa tekijänoikeuslain 2 artiklan 1 kohdan 10 alakohdan mukaisiksi teoksiksi, ja kantaja on niiden tekijä ja samalla tekijänoikeuden haltija.”

Osakan alioikeuden päätös 23. heinäkuuta 1992 (Gregorian calendar year)

Tämän perusteella tuomioistuin tunnusti teoksen tekijänoikeudellisen suojan ja totesi:

“Teoksen kopiointi tarkoittaa alkuperäisen teoksen fyysistä jäljentämistä esimerkiksi painamalla, ja se katsotaan teoksen kopioksi, vaikka siihen olisi tehty joitakin muutoksia, kunhan ne eivät muuta teoksen alkuperäistä luonnetta. Vastaajan ohjeet ovat vain pieniä muutoksia ja lisäyksiä alkuperäisiin kantajan ohjeisiin, eivätkä ne ole menettäneet teoksen alkuperäistä luonnetta. On selvää, että jälkimmäinen on ensimmäisen kopio.”

Samoin

Tuomioistuin totesi, että vastaajan ohjeet ovat kantajan ohjeiden kopio ja tunnusti tekijänoikeusrikkomuksen. Vaikka kyseessä olisikin tuotteen kokoamisohjeet, jos niissä on “omaperäisyyttä niiden esitystavassa ja -tyylissä” ja ne ovat “luovan ajattelun tulosta”, ne voidaan katsoa tekijänoikeuden suojaamiksi teoksiksi.

https://monolith.law/reputation/copyright-infringement-on-instagram[ja]

Tuotteen iskulauseiden tapauksessa

On ollut tapauksia, joissa on kiistelty siitä, onko tuotteessa käytetty iskulause tekijänoikeuden alainen teos.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen hylkäämän kanteen jälkeen valittaja väitti valituksessaan, että hänen yrityksensä tuotteessa “Speed Learning” käytetyt iskulauseet muodostavat tekijänoikeusrikkomuksen tai epäoikeudenmukaisen kilpailun. Hän vaati, että vastaaja lopettaisi iskulauseiden kopiointi, julkisen lähettämisen ja kopioiden jakelun.

Valittaja myönsi, että yleisesti ottaen yksinkertaisia ja lyhyitä lauseita, kuten iskulauseita, ei usein suojata tekijänoikeudella. Hän kuitenkin väitti, että luovuuden olemassaolo riippuu siitä, onko kyseessä ajatuksen tai tunteen luova ilmaus, eikä sen perusta ole pituudessa. Kuten haikun esimerkistä (17 merkkiä) käy ilmi, lyhyt ilmaisu ei tarkoita, että iskulauseen luovuutta voidaan kieltää yleisesti. Luovuuden olemassaolo riippuu konkreettisen ilmaisun sisällöstä ja sitä tulisi arvioida tapauskohtaisesti. Erityisesti vastaajan iskulause 3 on täydellinen kopio valittajan iskulauseesta 2, joten väite on melko vakuuttava.

Tähän tuomioistuin vastasi, että mainoksissa käytettävien iskulauseiden tarkoituksena on ennen kaikkea mainostaa tuotteita tai palveluita tarkasti. Paperin tai näytön rajoitusten vuoksi vaaditaan yksinkertaista ilmaisua, johon liittyy väistämättä merkkirajoitus. Tässä tapauksessa,

Verrattuna tilanteeseen, jossa tällaisia perusvaatimuksia tai rajoituksia ei ole, yleisesti ottaen osa, joka voidaan arvioida persoonallisuuden ilmentymänä, on pienempi ja ilmaisun laajuus on välttämättä pienempi. Lisäksi, jos konkreettinen merkkirajoitus on noin 20 merkkiä, kuten valittajan iskulauseessa 2, ilmaisun laajuus on melko pieni. Koska ei ole tarvetta suojata ideoita tai tosiasioita, luovuutta ei pitäisi aina myöntää, vaikka jäljellä olisi muita ilmaisuvaihtoehtoja. Toisin sanoen, mainosiskulauseiden tekijänoikeudellista luonnetta arvioitaessa, vaikka kysymys olisi persoonallisuuden olemassaolosta, jos muita ilmaisuvaihtoehtoja ei ole paljon ja persoonallisuuden ilmentymiselle on vähän tilaa, luovuus voidaan kieltää.

Japanin korkein oikeus, 10. marraskuuta 2015 (Gregoriaaninen kalenteri)

Tuomioistuin ei tunnustanut tekijänoikeudellista luonnetta.

Tuomiossa todetaan,

“Äkillisen” oppimisvaikutuksen luomiseksi tai “popping out” -ilmaisun käyttämiseksi dynaamisen vaikutelman luomiseksi on välttämätöntä käyttää tiettyjä adverbeja tai verbejä idean ilmaisemiseksi, joten muita ilmaisuvaihtoehtoja ei ole paljon.

Edellä mainittu

Valittajan iskulause 2 ja vastaava vastaajan iskulause 3 ovat,

• Valittaja Iskulause 2: Yhtäkkiä, englanti ponnahti suustani!
• Vastaaja Iskulause 2: Yhtäkkiä, englanti ponnahti suustani!

Joten “Speed Learning” -tiimi oli varmasti tyytymätön. Lisäksi valittajan iskulause 1 ja vastaava vastaajan iskulause 1 olivat,

• Valittaja Iskulause 1: Kuuntele englantia kuin musiikkia
• Vastaaja Iskulause 1: Kuuntele englantia kuin musiikkia

Se oli.

Uutisotsikoiden tapaus

On ollut tapauksia, joissa on kiistelty siitä, ovatko uutisotsikot tekijänoikeuden alaisia teoksia.

Yomiuri Shimbun -sanomalehti julkaisee uutisartikkeleita ja niiden otsikoita (jäljempänä “YOL-otsikot”) omalla verkkosivustollaan “Yomiuri On-Line”. Yomiuri Shimbun on solminut sopimuksen Yahoo!:n kanssa, jossa se myöntää Yahoo!:lle oikeuden käyttää “Yomiuri On-Line”:n pääuutisia maksua vastaan. “Yahoo! News” -sivustolla näkyivät Yomiuri Shimbunin YOL-otsikot.

Vastaaja käytti “Line Topics” -nimisellä sivustollaan linkkejä “Yahoo! Japan” -sivuston uutisartikkeleihin. Suurin osa näistä linkeistä käytti samaa sanamuotoa kuin yllä mainitut uutisartikkelien otsikot.

Tämän seurauksena Yomiuri Shimbun nosti kanteen Tokion alioikeudessa väittäen, että vastaajan toiminta “Line Topics” -sivustolla, jossa se näytti “vastaajan linkkiotsikoita”, loukkasi heidän tekijänoikeuksiaan. Lisäksi he väittivät, että vastaajan toiminta lähettää “vastaajan linkkiotsikoita” käyttäjille loukkasi heidän oikeuttaan lähettää teoksia julkisesti. He vaativat toiminnan lopettamista ja vahingonkorvauksia. Kanne hylättiin, joten he valittivat päätöksestä. Valitusasteen oikeus totesi:

Yleisesti ottaen uutisotsikoiden luomisessa on rajoituksia, jotka johtuvat niiden luonteesta välittää lukijoille uutiskohteen sisältöä tiiviissä muodossa. Lisäksi käytettävissä olevien merkkien määrässä on luonnollisesti rajoituksia. Tämän seurauksena ilmaisuvapauden laajuus ei ole laaja, ja luovuuden mahdollisuudet ovat suhteellisen rajalliset. Ei ole helppoa väittää, että ne ovat tekijänoikeuden alaisia teoksia.
Kuitenkaan ei voida yksiselitteisesti päätellä, että kaikki uutisotsikot eivät ole tekijänoikeuden alaisia teoksia Japanin tekijänoikeuslain 10 §:n 2 momentin mukaisesti. Riippuen niiden ilmaisusta, ne voivat olla luovia. Lopulta jokaisen uutisotsikon ilmaisua on arvioitava yksilöllisesti sen määrittämiseksi, onko se luova ilmaisu.

Japanin immateriaalioikeuksien korkein oikeus, 6. lokakuuta 2005 (Gregoriaaninen kalenteri)

Oikeus harkitsi 365 kiistanalaista otsikkoa ja totesi, ettei mikään niistä ollut luova ilmaisu, joka olisi suojattu tekijänoikeudella. Tekijänoikeuslain 10 §:n 2 momentti sanoo, että “pelkät tosiasiatiedot ja ajankohtaiset uutiset eivät kuulu tekijänoikeuden suojaan”.

Toisaalta oikeus totesi, että “laittomuus (siviililaki 709 §) ei rajoitu vain tapauksiin, joissa laissa määriteltyä tiukkaa oikeutta, kuten tekijänoikeutta, on loukattu. Laittomuus voi syntyä myös silloin, kun laillisesti suojattava etu on loukattu laittomasti”.

YOL-otsikot ovat Yomiuri Shimbunin suuren työn ja kustannusten tulosta uutistoimistona. Vaikka niitä ei voida suojata tekijänoikeuslain nojalla, ne on luotu huomattavalla vaivalla ja kekseliäisyydellä. Niiden tiivis ilmaisu mahdollistaa uutisten yleiskuvan ymmärtämisen. YOL-otsikoilla on itsenäistä arvoa, ja niitä käsitellään maksullisina kaupan kohteina. Ottaen huomioon nämä seikat, YOL-otsikot ovat laillisesti suojattava etu.

Edellä mainittu

Oikeus tunnusti laittomuuden ja määräsi vastaajan maksamaan vahingonkorvauksia.

Tämä on ongelma siitä, miten arvioida tilannetta, jossa kolmas osapuoli käyttää luvatta taloudellista arvoa omaavaa tietoa, joka on luotu suurella vaivalla ja kustannuksella ja joka on maksullisen kaupan kohde, vaikka sitä ei tunnusteta tekijänoikeuden alaiseksi teokseksi.
Tässä tapauksessa oikeus tunnusti laittomuuden. Vaikka tekijänoikeuden alaisuutta ei tunnustettaisi, tämä on tärkeä oikeustapaus taloudellista arvoa omaavan tiedon laillisen suojan kysymyksen tarkastelussa.

Yhteenveto

Jos ilmaisulla on omaperäisyyttä sen muodossa tai tavassa ja se kuvastaa luovasti tekijänsä ajatuksia, sitä voidaan pitää teoksena. Jos nämä ehdot täyttyvät, myös pienoismallilentokoneen kokoamisohjeet voivat saada teoksen aseman. Lyhyiden kielellisten ilmaisujen teoskelpoisuuden myöntäminen ei kuitenkaan ole välttämättä helppoa. Kuitenkin, vaikka teoskelpoisuutta ei myönnettäisi, taloudellista arvoa omaavalle tiedolle voidaan mahdollisesti antaa oikeudellista suojaa. Onko kyseessä teos vai ei, ja jos ei, voiko jotain oikeuksia vaatia, on hyvin monimutkaista ja saattaa vaatia erityisosaamista. Saatat tahattomasti rikkoa toisen tekijänoikeuksia tai sinun oikeuksiasi saatetaan rikkoa. Jos sinulla on epäilyksiä, ota yhteyttä kokeneeseen asianajajaan.