Onko lähettäjän tietojen paljastaminen mahdollista vain sähköpostiosoitteella? Selittää tilanteen, kun nimi on tuntematon

Jos sinua on loukattu tai paneteltu internetissä, voit pyytää lähettäjän (hyökkääjän) tietojen paljastamista Japanin ‘Internet-palveluntarjoajan vastuunrajoituslain’ perusteella. Jos tietojen paljastaminen hyväksytään, yleensä julkaistaan tiedot, kuten nimi, osoite, puhelinnumero ja IP-osoite.

Kuitenkin joissakin tapauksissa, ainoastaan sähköpostiosoite saattaa tulla julki. Tämä tapahtuu tyypillisesti, kun henkilö rekisteröityy verkkosivuston jäseneksi eikä anna nimeään tai muita henkilötietoja, vaan ainoastaan sähköpostiosoitteen. Tässä tapauksessa, kuuluuko sähköpostiosoite ‘lähettäjän tietoihin’ Japanin ‘Internet-palveluntarjoajan vastuunrajoituslain’ mukaan?

Selitämme Japanin ‘Henkisen omaisuuden korkeimman oikeuden’ maaliskuussa 2021 tekemää päätöstä, jossa todettiin, että sähköpostiosoite kuuluu ‘lähettäjän tietoihin’.

Palveluntarjoajan vastuunrajoituslaki

Palveluntarjoajan vastuunrajoituslaki (virallinen nimi: Laki tiettyjen sähköisen viestinnän palvelujen tarjoajien vahingonkorvausvastuun rajoittamisesta ja lähettäjän tiedon paljastamisesta) on laki, joka määrittelee palveluntarjoajien ja keskustelupalstojen ylläpitäjien vastuun, kun internetissä ilmenee kunnianloukkaus- tai tekijänoikeusrikkomuksia. Tämä laki määrittelee palveluntarjoajien oikeuden poistaa laittomia tai oikeuksia loukkaavia viestejä heidän hallinnoimistaan internetpalveluista, sekä määrittelee palveluntarjoajien vastuun näiden viestien hallinnasta.

https://monolith.law/reputation/provider-liability-limitation-law[ja]

Lähettäjä

Palveluntarjoajan vastuunrajoituslain 2 artiklan 4 kohdassa “lähettäjä” määritellään seuraavasti:

Palveluntarjoajan vastuunrajoituslain 2 artikla (määritelmä)

4 Lähettäjä: henkilö, joka on tallentanut tietoa tietyn sähköisen viestinnän palveluntarjoajan käyttämään tietyn sähköisen viestinnän laitteiston tallennusvälineeseen (rajoittuen tietoihin, jotka on tallennettu tallennusvälineeseen ja jotka lähetetään tuntemattomille henkilöille) tai syöttänyt tietoa tietyn sähköisen viestinnän laitteiston lähetyslaitteeseen (rajoittuen tietoihin, jotka on syötetty lähetyslaitteeseen ja jotka lähetetään tuntemattomille henkilöille).

Määritelmän mukaan “lähettäjä” tarkoittaa henkilöä, joka on tehnyt internetissä kunnianloukkausta koskevan viestin tai tekijänoikeuksia loukkaavan viestin.

Lähettäjän tiedot

Palveluntarjoajan vastuunrajoituslain 4 artiklan 1 kohdan mukaan, jos henkilön oikeuksia on loukattu verkkosivuston tai muun tiedon jakelun kautta, hänellä on oikeus pyytää palveluntarjoajalta loukkaavan lähettäjän tietojen paljastamista. Viestintäministeriön asetuksen (“Asetus tiettyjen sähköisen viestinnän palvelujen tarjoajien vahingonkorvausvastuun rajoittamisesta ja lähettäjän tiedon paljastamisesta koskevan lain 4 artiklan 1 kohdan mukaisen lähettäjän tiedon määrittelemisestä”) 3 kohdan mukaan “lähettäjän tiedot” sisältävät seuraavat tiedot:

1. Lähettäjän tai muun loukkaavan tiedon lähettäjän nimi tai nimitys
2. Lähettäjän tai muun loukkaavan tiedon lähettäjän osoite
3. Lähettäjän puhelinnumero (lisätty 31.8.2020 muutetussa asetuksessa)
4. Lähettäjän sähköpostiosoite
5. Loukkaavaan tietoon liittyvä IP-osoite, porttinumero
6. Loukkaavaan tietoon liittyvä matkapuhelimen tai PHS-laitteen internetpalvelun käyttäjän tunnistuskoodi
7. Loukkaavaan tietoon liittyvä SIM-kortin tunnistenumero
8. Loukkaavan tiedon lähettämisen päivämäärä ja aika (aikaleima) 5-7 kohdassa mainitusta laitteesta paljastuspalveluntarjoajan käyttämään laitteistoon

Nimi ja osoite ovat tietenkin mukana, mutta myös sähköpostiosoite kuuluu lähettäjän tietoihin.

https://monolith.law/reputation/disclosure-of-the-senders-information[ja]

Mielipiteiden kuuleminen

Estääkseen lähettäjän yksityisyyden loukkaamisen, palveluntarjoajan vastuunrajoituslaki määrää, että kun palveluntarjoaja saa pyynnön lähettäjän tietojen paljastamisesta, sen on kuultava lähettäjän mielipidettä siitä, pitäisikö tiedot paljastaa.

Palveluntarjoajan vastuunrajoituslain 4 artiklan 2 kohta

Kun paljastuspalveluntarjoaja saa pyynnön paljastaa tiedot edellä mainitun kohdan mukaisesti, sen on kuultava lähettäjän mielipidettä siitä, pitäisikö tiedot paljastaa, ellei se pysty ottamaan yhteyttä loukkaavan tiedon lähettäjään tai ellei ole erityisiä olosuhteita.

Lähettäjällä on tällöin mahdollisuus esittää mielipiteensä paljastamisesta.

Oikeudenkäynnin kulku

Kantaja, joka jakaa sähköpostiuutiskirjeitä verkkosivustollaan, huomasi, että hänen uutiskirjeensä sisältöä oli kopioitu ja julkaistu luvatta sivustolla. Hän vaati vastaajana olevaa CyberAgent Oy:ta paljastamaan sivuston perustajan (jäljempänä X) rekisteröimät tiedot, vedoten Japanin palveluntarjoajan vastuunrajoituslakiin.

Tapahtumien yhteenveto

Syytetty on yritys, joka harjoittaa blogi- ja muita internetin kautta tapahtuvia mediatoimintoja. He omistavat “amebaownd.com” -verkkotunnuksen ja tarjoavat palvelua nimeltä “Ameba Ownd”, jossa kuka tahansa voi luoda ilmaiseksi kotisivuja tai muita medioita.

Tähän Ameba Ownd -palveluun rekisteröityi tuntematon henkilö X jäseneksi, joka sai palvelun tarjoamia etuja, ja perusti verkkosivuston.

Kuitenkin, tämän verkkosivuston julkaisemat artikkelit olivat kopioita tuntemattoman X:n luomista sähköpostin uutiskirjeistä, jotka hän oli julkisesti levittänyt suurelle yleisölle. Tämän seurauksena, tekijänoikeudet (kopioimisoikeus, julkisen levityksen oikeus) loukattiin, ja kantaja vaati lähettäjän tietojen paljastamista. Kyseessä oli suuri määrä tietoa, joka olisi painettuna A4-kokoiselle paperille, ulottunut 688 sivulle.

Pääasiallinen kiistanaihe oli, ottaen huomioon, että sähköpostiosoitteet yleisesti ottaen voivat olla lähettäjän tietoja kuten Japanin sisäasiainministeriön asetuksen 3 artiklassa on määritelty, kysymys siitä, onko verkkosivuston perustamiseen käytetty jäsenrekisteröintisähköpostiosoite (tapauksissa, joissa henkilötietoja, kuten nimiä, ei anneta rekisteröinnin yhteydessä, vaan annetaan sähköpostiosoite) lähettäjän tieto.

Ensimmäinen oikeusaste hylkäsi julkistamispyynnön

Ensimmäinen oikeusaste totesi, että Japanin palveluntarjoajien vastuunrajoituslain (Provider Liability Limitation Act) 2. luvun 4. pykälän mukaan “lähettäjä” on nimenomaisesti mainittu tarkoituksena määritellä selkeästi henkilö, joka on asettanut muiden oikeuksia loukkaavan tiedon kiertoon. Tämän lain 4. luvun 1. pykälän mukaisesti “lähettäjän sähköpostiosoite” tarkoittaa henkilöä, joka on tallentanut tiedot tallennusvälineelle tai syöttänyt tiedot lähetyslaitteeseen. Jos rekisteröinnin yhteydessä ei anneta henkilötietoja, kuten nimeä, vaan ainoastaan sähköpostiosoite, on perusteltua epäillä, onko rekisteröitynyt henkilö todella antanut oman sähköpostiosoitteensa. Tästä syystä on vaikea hyväksyä, että rekisteröity sähköpostiosoite kuuluu henkilölle itselleen, joten tällaisessa tapauksessa sähköpostiosoite ei kuulu “lähettäjätietoihin”, ja julkistamispyyntö hylättiin.

Tuomioistuin totesi, että tämän palvelun käyttöehdoissa määrätään, että jäsenet eivät saa antaa vääriä tietoja rekisteröityessään palveluun. Kuitenkaan ehtoja, joilla varmistetaan, että rekisteröityjen tietojen sisältö on todellakin jäsenen omia tietoja, ei ole määritelty. Päinvastoin, jos rekisteröidyissä tiedoissa on vääriä tietoja tai jos rekisteröity sähköpostiosoite ei toimi, säännöt sallivat palveluntarjoajan keskeyttää palvelun käytön. Tämä viittaa siihen, että palvelun jäsenet tai rekisteröitymishaluiset saattavat rekisteröidä muiden ihmisten tai keksittyjä tietoja.

Lisäksi, kun otetaan huomioon, että lähes kaikki sähköpostiuutiskirjeet, jotka kantaja on luonut tämän sivuston perustamisen jälkeen, on julkaistu luvatta tällä sivustolla, voidaan päätellä, että tämä sivusto on perustettu tällaista laitonta toimintaa varten. Tästä syystä on vaikea kiistää mahdollisuus, että tämän sivuston rekisteröitynyt käyttäjä on rekisteröinyt muiden ihmisten tai keksittyjä sähköpostiosoitteita sivustoa perustaessaan.

Voidaan päätellä, että tietojen julkistaminen hyväksytään vain silloin, kun ei ole järkevää epäillä, että henkilö on selkeästi lähettäjä. Tuomioistuin totesi,

Kantaja väittää, että koska Internet-palveluntarjoajat eivät voi tietää lähettäjän henkilöllisyyttä, “lähettäjän” tulisi olla tiukasti lähettäjä, muuten “lähettäjän sähköpostiosoite” ei voisi olla laillisesti julkistettavissa. Kantajan mukaan “lähettäjä” ei rajoitu tiukasti lähettäjään, vaan sisältää myös henkilöt, joilla on todennäköisyys olla lähettäjä.

Kuitenkin, kuten edellä mainittiin, “lähettäjän sähköpostiosoite” 3. määräyksen merkitys on, että vaikka kantaja huomauttaisi tästä, ei ole järkevää soveltaa tulkintaa, joka poikkeaa 2. luvun 4. pykälästä “lähettäjän” osalta. Kantajan väite on hänen oma näkemyksensä, jota ei pitäisi hyväksyä.

Tokion alioikeuden päätös 25. kesäkuuta 2020 (Gregoriaaninen kalenteri)

ja hylkäsi kantajan väitteen, että “lähettäjä” ei rajoitu tiukasti lähettäjään, vaan sisältää myös henkilöt, joilla on todennäköisyys olla lähettäjä”, koska se on “oma näkemys”.

Lisäksi tuomioistuin ei vastannut mitenkään kantajan väitteeseen, että vaikka vastaaja on kysynyt rekisteröityneeltä käyttäjältä mielipidettä, jos rekisteröitynyt käyttäjä ei tunnista itseään, tällaisen tilanteen pitäisi ilmetä kyselyn tuloksissa, mutta tällaista tilannetta ei ole ilmennyt lainkaan.

Vastakkainen päätös valitusasteessa

Kun alkuperäinen tuomio ei tyydyttänyt kantajaa, hän valitti siitä. Valitusasteen tuomioistuin päätti, että jäsenrekisteröinnin yhteydessä käytetty sähköpostiosoite on ‘lähettäjän tietoja’ ja määräsi CyberAgentin paljastamaan lähettäjän tiedot.

Valitusasteen tuomioistuin huomautti, että jäsenpalveluun rekisteröitymiseksi tarvittavat tiedot ovat sähköpostiosoite, valinnainen salasana, syntymäaika ja sukupuoli. Rekisteröityjä käyttäjiä pyydetään syöttämään nämä tiedot sähköpostiosoitteeksi, suorittamaan väliaikainen rekisteröinti, klikkaamaan URL-osoitetta, joka on lähetetty sähköpostitse CyberAgentilta, ja suorittamaan lopullinen rekisteröinti.

Lisäksi tämä palvelu on sellainen, jota vain rekisteröidyt jäsenet voivat käyttää syöttämällä rekisteröinnin yhteydessä asetetun salasanan. CyberAgent (alkuperäisen tuomion vastaaja) on lähettänyt ‘mielipidekyselyn ilmoituksen’ sähköpostitse tähän sähköpostiosoitteeseen Japanin ‘Provider Liability Limitation Act’ (Palveluntarjoajan vastuunrajoituslaki) 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Koska he eivät ole saaneet vastausta eivätkä ole saaneet ilmoitusta lähetysvirheestä, he olettavat, että henkilö, joka rekisteröityi jäsenpalveluun, ja palvelun käyttäjä ovat yleensä sama henkilö.

Vastaaja väitti, että vaikka alkuperäisen rekisteröinnin yhteydessä olisi todella rekisteröity käyttäjän oma sähköpostiosoite, on mahdollista, että ID ja salasana on luovutettu myöhemmin. Valitusasteen tuomioistuin kuitenkin katsoi, että tämä on vain abstrakti mahdollisuus eikä vaikuta konkreettiseen päätökseen.

Ottaen huomioon nämä seikat, valitusasteen tuomioistuin totesi:

“On järkevää olettaa, että henkilö, joka rekisteröityi, jäsen ja henkilö, joka teki postauksen, ovat kaikki sama henkilö, eikä ole todisteita, jotka kumoaisivat tämän oletuksen. Siksi voidaan sanoa, että tämä tieto on henkilön sähköpostiosoite, joka teki postauksen, ja tämä tieto on ‘lähettäjän tietoja’ lain 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.”

Intellectual Property High Court, 11. maaliskuuta 2021 (Gregorian kalenteri)

Ja määräsi lähettäjän tietojen paljastamisen, koska kantajalla oli perusteita vaatia näiden tietojen paljastamista.

Vastaaja väitti myös, että useat henkilöt saattavat hallita tai päivittää palvelua, mutta tämäkin on vain abstrakti mahdollisuus eikä vaikuta konkreettiseen päätökseen. Vaikka rekisteröityjä käyttäjiä olisi useita, jotka ovat yhdessä tehneet postauksen, se ei tarkoita, että tämä tieto ei olisi ‘lähettäjän tietoja’ Palveluntarjoajan vastuunrajoituslain 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Yhteenveto

Valitusasteen tuomioistuimena toimivan Japanin immateriaalioikeuksien korkeimman oikeuden päätös oli sellainen, että jopa silloin, kun verkkosivuston luomiseksi jäseneksi rekisteröityessä henkilötietoja, kuten nimi, ei anneta, mutta sähköpostiosoite annetaan, sähköpostiosoite vastaa ‘lähettäjän tietoja’ Japanin palveluntarjoajan vastuunrajoituslaissa (Provider Liability Limitation Act).

Tämä oli mielenkiintoinen tapaus, jossa ensimmäisen asteen ja valitusasteen tuomiot eroavat toisistaan, vaikka ne tunnustavat suunnilleen samat olosuhteet. Valitusasteen tuomioistuin perusti päätöksensä yksityiskohtaisempiin olosuhteisiin, ja uskomme, että se voi olla hyödyllinen viite tulevissa samankaltaisissa tapauksissa.

Esittely toimistomme toimenpiteistä

Monolis Lakitoimisto on IT- ja erityisesti internet- ja lakiasiantuntija. Viime vuosina internetissä leviävät mainehaitat ja herjaavat tiedot ovat aiheuttaneet vakavia vahinkoja “digitaalisina tatuointeina”. Toimistossamme tarjoamme ratkaisuja “digitaalisten tatuointien” torjumiseksi. Yksityiskohdat on esitetty alla olevassa artikkelissa.