Miten pitkälle karikatyyrit ovat OK? Selitys kuvitusten muotokuvaoikeuksista

Jos sinusta otettuja valokuvia tai videoita postataan ilman lupaasi SNS:ään tai videosivustoille, saattaa olla kyseessä henkilökuvaoikeuden loukkaus.

Mutta mitä tapahtuu, jos joku piirtää kuvan tai karikatyyrin sinusta ja postaa sen? Pitäisikö kuvia ja karikatyyrejä käsitellä samalla tavalla kuin valokuvia ja videoita?

Tässä artikkelissa selitämme kuvien ja karikatyyrien sekä henkilökuvaoikeuden suhdetta.

Valokuvat ja videot sekä kuvitukset ja karikatyyrit

Valokuvien ja videoiden sekä kuvitusten ja karikatyyrien välillä on suuria eroja.

Se on kohteen toistotarkkuus. Valokuvissa ja videoissa, kuten itsestään selvää on, kohde toistetaan uskollisesti.

Toisaalta kuvituksissa ja karikatyyreissä on kaikkea uskollisesti toistavista vääristyneisiin, ja verrattuna valokuviin kohteen toistotarkkuus heikkenee.

Onko mahdollista, että jopa kuvitukset ja karikatyyrit, joissa toistotarkkuus on heikompi kuin valokuvissa, loukkaavat mallina toimineen henkilön oikeuksia tai muita oikeuksia?

Käsittelemme näitä karikatyyrien ja kuvitusten aiheuttamia oikeuksien loukkauksia.

Julkisuuden henkilöiden karikatyyrien ja kuvitusten suhteen oikeuksista

Oikeus omaan kuvaan tarkoittaa oikeutta, joka jokaisella on estää muita ottamasta kuviaan tai julkaisemasta niitä ilman lupaa.

Toisaalta, julkisuuden henkilöt, kuten viihdetaiteilijat, urheilijat ja poliitikot, menettävät osan yksityisyyden oikeuksistaan.

Henkilöt, jotka ovat julkisia hahmoja, voidaan katsoa suostuneen julkaisemaan artikkeleita itsestään. Siksi useimmissa tapauksissa julkisuuden henkilön kuvaa voidaan käyttää ilman lupaa, olipa kyseessä sitten kuvitus tai valokuva.

Kuitenkin, esimerkiksi jos otat kuvan henkilöstä kotonaan ja julkaiset sen, ei voida olettaa, että julkisuuden henkilö on suostunut tähän, vaikka hän olisi kuuluisa. Tämä ei ole sallittua.

Nykyään on myös kuvittajia, jotka piirtävät julkisuuden henkilöiden karikatyyreja ja julkaisevat ne sosiaalisessa mediassa.

Koska julkisuuden henkilöiden yksityisyyden oikeudet ovat rajoitettuja, näiden teosten luominen itsessään on ilmaisunvapauden piirissä, kunhan se ei alenna henkilön mainetta tai sosiaalista luottamusta.

Kuitenkin, jos julkaiset karikatyyrin, saatat rikkoa muita oikeuksia, jotka liittyvät julkisuuden henkilön kuvaan, erillään oikeudesta omaan kuvaan.

Alla selitämme muita oikeuksia, jotka liittyvät oikeuteen omaan kuvaan.

Oikeuksien loukkaaminen kuvituksilla ja karikatyyreillä

Karikatyyrit ja kuvitukset eivät välttämättä riko vain henkilön oikeutta omakuvaansa, vaan ne voivat myös loukata julkisuusoikeutta, yksityisyyden suojaa ja kunniaa.

Julkisuusoikeuden loukkaus

Näyttelijöiden, viihdetaiteilijoiden ja urheilijoiden kuvilla on hyödyllinen vaikutus tuotteiden myynnissä (asiakkaiden houkutteleminen). Tätä taloudellista arvoa suojataan oikeudellisesti oikeuskäytännössä, jotta sitä ei käytettäisi luvatta. Tätä kutsutaan julkisuusoikeudeksi.

Aiemmassa oikeuskäytännössä on todettu, että jos tarkoituksena on hyödyntää henkilön kuvan asiakkaita houkuttelevaa vaikutusta, se voi olla laitonta julkisuusoikeuden loukkausta. (Korkeimman oikeuden päätös 2. helmikuuta 2012 (Heisei 24), Pink Lady -tapaus)

• Kuvaa käytetään itsenäisenä mainoksena tuotteelle, jota arvostetaan sen itsensä vuoksi
• Kuvaa on käytetty tuotteen erottamiseksi muista
• Kuvaa käytetään tuotteen mainoksena

Yleisesti ottaen, jos nämä eivät päde, se ei ole julkisuusoikeuden loukkaus, ja karikatyyrin piirtäminen ja julkaiseminen sosiaalisessa mediassa ilman henkilön lupaa ei todennäköisesti aiheuta ongelmia.

Yksityisyyden suojan ja kunnian loukkaus

Yksityisyyden suoja on oikeus suojella henkilökohtaisia asioita, kuten ulkonäköä ja tietoja.

Se ei ole nimenomaisesti taattu Japanin perustuslaissa, mutta se on yksi perusoikeuksista, jotka on taattu perustuslain 13 artiklan tulkinnan mukaan.

Näin ollen, jos piirrät kuuluisan henkilön kuvituksen tai karikatyyrin ja esität esimerkiksi hänen osoitteensa, saatat loukata hänen yksityisyyden suojaa.

Korkein oikeus on määritellyt kunnian seuraavasti: “Kunnia on yhteiskunnan objektiivinen arvio henkilön luonteesta, hyveestä, maineesta, luotettavuudesta jne.” (Korkeimman oikeuden päätös 11. kesäkuuta 1986 (Showa 61), Minshu Vol. 40 No. 4, s. 872).

Toisin sanoen, “yhteiskunnan objektiivinen arvio” henkilöstä tai yrityksestä on kunnia, ja jos se laskee jonkun ilmaisun vuoksi, se on kunnian loukkaus.

Näin ollen, jos piirrät satiirisen kuvan, joka esittää henkilön rikollisena tai muuten laskee hänen yhteiskunnallista arvostustaan, saatat loukata hänen kunniaansa.

Näin ollen, vaikka kuuluisan henkilön kohdalla oikeus omakuvaan ei todennäköisesti ole ongelma, on tärkeää ottaa huomioon julkisuusoikeus, yksityisyyden suoja ja kunnia, kun piirrät kuvituksia tai karikatyyrejä.

Milloin karikatyyrit ja kuvitukset muodostavat henkilönkuvaoikeuden?

Kuvitukset ja karikatyyrit voidaan suuresti jakaa kahteen tyyppiin: sellaisiin, jotka kuvaavat henkilön ulkonäköä ja asentoa sellaisenaan, ja sellaisiin, joissa tekijä on subjektiivisesti tarttunut ominaisuuksiin ja tietoisesti vääristänyt ne.

Jos henkilön ulkonäköä ja asentoa kuvataan yhtä realistisesti ja tarkasti kuin valokuvissa tai muotokuvissa, se saattaa loukata henkilönkuvaoikeutta.

Kuitenkin, jos tekijä on subjektiivisesti tarttunut ominaisuuksiin ja tietoisesti vääristänyt ne, tekijän tahto ja taito ovat mukana, ja sillä on myös perustuslain 21 artiklan ilmaisunvapauden näkökulma, joten sitä ei voida pitää “sellaisenaan” kuvattuna, eikä se loukkaa henkilönkuvaoikeutta.

Lisäksi, jos piirretty kuva tai karikatyyri on hyvin pieni osa kokonaisuudesta, se ei loukkaa henkilönkuvaoikeutta.

Alla esittelemme oikeustapauksia, joissa on vaadittu vahingonkorvausta henkilönkuvaoikeuden ja kunnianloukkauksen perusteella, ja kerromme, milloin vaatimukset on hyväksytty ja milloin ei.

Oikeussalikuvat, -kuvitukset ja henkilökuvaoikeudet

“Wakayaman myrkytetty curry” -tapauksen oikeudenkäynnissä, kun pidätysperusteiden paljastamismenettely suoritettiin, lehtikuvaaja toi salaa kameran oikeussaliin. Hän otti kuvan syytetystä, joka oli käsiraudoissa ja vyötärököydessä, ilman oikeuden lupaa ja ilman syytetyn suostumusta.

Oikeudenkäynnin kulku (Ensimmäinen ja toinen tapaus)

Kuvan julkaistua valokuvaviikkolehdessä, vastaaja haastoi viikkolehden oikeuteen vaatien korvauksia muotokuvaoikeuden loukkauksesta (ensimmäinen tapaus).

Seuraavalla viikolla, tämän haasteen saatuaan, viikkolehti julkaisi artikkelin otsikolla “Mitä jos se on piirros?”, jossa oli kolme vastaajan kuvituskuvaa, ja provosoi entisestään.

Artikkelissa he kirjoittivat, “Et ole aloittanut tekemään outoja asioita vasta nyt”, “Kysymme sinulta alatyyliin, miten aiot käyttää korvaussumman, jos onnistut voittamaan oikeudenkäynnin?” ja muita vastaajan pilkkaavia kommentteja, ja julkaisivat lehden numeron, jossa tämä artikkeli oli.

Vastaaja haastoi viikkolehden oikeuteen väittäen, että he olivat loukanneet hänen muotokuvaoikeuttaan ja kunniaansa, ja vaati korvauksia (toinen tapaus).

Oikeuden päätös “valokuvista” (Tapaus 1)

Tämä kiista vietiin aina korkeimpaan oikeuteen asti (Korkeimman oikeuden päätös 10. marraskuuta 2005 (Heisei 17)). Ristiriidassa olivat julkisen edun mukainen uutisointi ja henkilön oikeus omaan kuvaansa.

Korkein oikeus asetti Tapaus 1:n standardiksi sen, “voidaanko kuvattavan henkilön edellä mainitun henkilökohtaisen edun loukkaus katsoa ylittävän sen, mitä voidaan pitää yhteiskunnallisesti siedettävänä”.

Toisin sanoen,

• kuvattavan yhteiskunnallinen asema
• kuvattavan toiminta
• kuvauspaikka
• kuvaustarkoitus
• kuvaustapa
• kuvaustarve

ja muita seikkoja otetaan huomioon, ja jos kuvaus- ja uutisointitoiminta on liian raju, se katsotaan laittomaksi.

Ja oikeus huomautti valokuvan ottamistavasta ja siitä, että kuvassa oli käsiraudat ja vyö, ja totesi, että “se ylittää yhteiskunnallisesti siedettävän rajan ja loukkaa kuvatun henkilön (kuvattavan) henkilökohtaista etua”, ja tunnusti kuvatun henkilön (kuvattavan) oikeuden omaan kuvaansa loukatuksi kuvan julkaisemisen osalta.

Tuomioistuimen päätös “kuvituksesta” (toinen tapaus)

Toisaalta, toisessa tapauksessa päätös vaihteli kuvituksen sisällön mukaan.

Korkein oikeus totesi, että kuvitukset, joissa kuvataan tilanne, jossa henkilö näyttää asiakirjoja toiselle ja puhuu elehtien, ovat yleisesti hyväksyttyjä tapoja kuvata oikeudenkäynnin aikana tapahtuvia tapahtumia. Tällaisen kuvituksen julkaiseminen sanomalehdissä tai aikakauslehdissä ei ylitä yhteiskunnallisesti siedettävää rajoitusta eikä loukkaa henkilön oikeuksia, joten oikeus ei hyväksynyt kuvan oikeuksien loukkausta.

Todellisuudessa valokuvien ottaminen oikeussalissa ilman tuomarin lupaa on kiellettyä, joten oikeudenkäynnin aikana tapahtuvia tapahtumia kuvaavat niin sanotut oikeudenkäyntiartistit.

Tämä on sama tilanne, ja viikkolehti teki saman päätöksen ja julkaisi kuvituksen.

Toisaalta, kuvitukset, joissa henkilö on kuvattu käsirautoihin ja vyöhön sidottuna, ovat loukkaavia ja loukkaavat henkilön kunniaa. Tällaisen kuvituksen julkaiseminen ja sen sisällyttäminen artikkeliin, joka on julkaistu viikkolehdessä, ylittää yhteiskunnallisesti siedettävän rajan ja loukkaa henkilön oikeuksia. Tästä syystä oikeus hyväksyi kuvan oikeuksien ja kunnian loukkauksen.

Lisäksi Korkein oikeus totesi kuvituksesta:

“On kohtuullista olettaa, että ihmisellä on oikeus siihen, että hänen ulkonäköään kuvaavaa kuvitusta ei julkaista harkitsemattomasti. Kuvitus, joka kuvaa ihmisen ulkonäköä, heijastaa tekijän subjektiivisuutta ja taitoa, ja kun se julkaistaan, se tulkitaan tekijän subjektiivisuuden ja taidon heijastukseksi. Siksi, kun arvioidaan, ylittääkö ihmisen ulkonäköä kuvaavan kuvituksen julkaiseminen yhteiskunnallisesti siedettävän rajan ja onko se laitonta, on otettava huomioon kuvituksen erityispiirteet, jotka eroavat valokuvista.”

Korkeimman oikeuden päätös 10. marraskuuta 2005 (Heisei 17)

Tämän perusteella Korkein oikeus totesi, että kuvituksella, joka kuvaa ihmisen ulkonäköä, on samat oikeudet kuin valokuvalla, mutta valokuva, joka toistaa ihmisen ulkonäköä kemiallisin menetelmin, ja kuvitus, joka heijastaa tekijän subjektiivisuutta ja taitoa, ovat erilaisia ominaisuuksia, jotka on otettava huomioon.

Tässä tapauksessa, vaikka otettaisiin huomioon kuvituksen erityispiirteet, se on loukkaava ja loukkaa kunniaa, joten kuvan oikeuksien loukkaus on perusteltu.

Liittyvä artikkeli: Mikä on kunnianloukkauksen ja kuvan oikeuksien loukkauksen suhde? Esimerkkejä ja oikeustapauksia[ja]

Liittyvä artikkeli: Selitä kriteerit ja prosessi vahingonkorvausvaatimukselle kuvan oikeuksien loukkaamisesta[ja]

Karikatyyrit ja oikeus omakuvaan

On ollut tapaus, jossa yliopiston luennoitsija, joka on kantaja, on väittänyt, että hänen maineensa on loukattu ja hänen oikeutensa omakuvaan on rikottu sarjakuvassa, jonka vastaaja on piirtänyt ja joka on julkaistu vastaajan yrityksen julkaisemassa lehdessä ja kirjassa. Kantaja on vaatinut vahingonkorvausta laittoman toiminnan perusteella.

Oikeudenkäynnin kulku

Kantaja oli aiemmin julkaissut kirjan, jossa hän kritisoi vastaajan sarjakuvataiteilijaa.

Vastaajan sarjakuvataiteilija oli merkinnyt omassa sarjakuvassaan, joka oli julkaistu lehdessä ja kirjassa ja jossa hänen sarjakuviaan oli lainattu suurissa määrin:

• “Hän varastaa ja väärinkäyttää kuviani luvatta”
• “Varas”
• “Tekijänoikeuksia rikkova varas-kirja”
• “Hän tekee likaista bisnestä”

Kantaja väitti, että tämä antaa yleisölle käsityksen, että hän on syyllistynyt tekijänoikeuslain mukaiseen varkauteen kopioimalla, ja että tämä sarjakuva alentaa hänen yhteiskunnallista arvostustaan ja loukkaa hänen mainettaan.

Lisäksi vastaaja piirsi kantajan karikatyyrin ja kritisoi häntä. Kantaja väitti, että ihmisillä on oikeus olla antamatta luvatta valmistaa tai julkaista omakuviaan, ja koska karikatyyrit vastaavat tietoja omakuvasta tai ulkonäöstä, on laitonta julkaista ihmisen karikatyyri sarjakuvassa luvatta. Hän nosti kanteen oikeuden omakuvaan loukkaamisesta.

Tuomioistuimen päätös

Tuomioistuin totesi ensin, että maineen loukkaamisen osalta ilmaisut “sellaisenaan” alentavat kantajan yhteiskunnallista arvostusta ja loukkaavat hänen mainettaan. Kantajan ilmaisut tulkittiin väitteeksi, että hän on syyllistynyt tekijänoikeuden loukkaamiseen. Tämä on mielipide tai arvostelu, joka loukkaa mainetta, ja sen perustana olevat tosiseikat ovat totta tärkeiltä osin.

Kuitenkin, kun tarkastellaan sarjakuvan kokonaisuutta, tässä tapauksessa ei voida katsoa, että se ylittää mielipiteen tai arvostelun rajat ja hyökkää henkilökohtaisesti kantajaa vastaan tai puuttuu asianmukaisuuteen. Vaikka ilmaisu itsessään alentaa kantajan yhteiskunnallista arvostusta, se ei ole laitonta, joten maineen loukkaamista ei hyväksytty.

Seuraavaksi omakuvan oikeuden osalta:

Omakuvan oikeuden loukkaamiseen syyllistyy henkilö, joka ottaa valokuvia, videoita tai muuten tallentaa henkilön ulkonäön tai asennon sellaisenaan tai julkaisee näin tallennettuja tietoja. Maalaus ei ole sama kuin valokuva tai videonauhoitus, joka tallentaa kohteen mekaanisesti. Se on subjektiivinen ja tekninen prosessi, johon tekijä osallistuu. Vaikka muotokuva, joka kuvaa kohteen ulkonäköä tai asentoa yhtä tarkasti kuin valokuva, on erityistapaus, karikatyyri, joka on piirretty tekijän tekniikalla ja joka tarttuu subjektiivisesti kohteen ominaisuuksiin, ei ole helppo tunnistaa tiettyä henkilöä karikatyyrin perusteella, eikä sitä voida sanoa julkaisevan henkilön ulkonäön tai asennon tietoja. Vaikka maineen loukkaaminen tai yksityisyyden loukkaaminen voivat olla laittomia, omakuvan oikeuden loukkaamista ei voida katsoa tapahtuneen.

Tokion alioikeuden päätös 28. toukokuuta 2002 (Heisei 14)

Ja totesi, että ellei “tiettyä henkilöä voida helposti tunnistaa karikatyyrin perusteella”, ei voida sanoa, että “henkilön ulkonäön tai asennon tietoja on kerätty ja julkaistu”, joten se ei ole omakuvan oikeuden loukkaus.

Tässä tapauksessa karikatyyri oli piirretty kantajan kasvokuvan perusteella, mutta se ei pyrkinyt tarkasti kuvaamaan kantajan ulkonäköä tai asentoa, vaan se oli karikatyyri, joka oli piirretty subjektiivisesti tarttuen kantajan ominaisuuksiin vastaajan sarjakuvataiteilijan tekniikalla, kuten muutkin hahmot. Siksi ei voida katsoa, että karikatyyri itsessään helposti tunnistaa kantajan, eikä sitä voida katsoa loukkaavan kantajan oikeutta omakuvaan.

Kuinka toimia, jos olet kohdannut kuvan tai karikatyyrin käytön, joka loukkaa henkilökohtaista oikeuttasi

Henkilökohtaisen oikeuden loukkaaminen ei ole laissa määritelty rikos, joten siitä ei voi joutua pidätetyksi. Kuitenkin, voit vaatia kuvan poistamista tai korvausta vahingosta.

Kun vaadit kuvan poistamista, yleensä ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä sivuston ylläpitäjään.

Vaatimuksen perusteet voivat vaihdella sivustosta toiseen, mutta jos pystyt todistamaan, että kuva esittää sinua ja perustelemaan, miksi haluat sen poistettavan, on todennäköistä, että ylläpitäjä suostuu pyyntöösi.

Jos kuva ei poistu julkaisusta huolimatta, voit hakea oikeudelta väliaikaista määräystä, joka pakottaa poistamaan kuvan.

Jos haluat vaatia korvausta vahingosta, prosessi etenee seuraavasti:

1. IP-osoitteen paljastamispyyntö sivuston ylläpitäjälle
2. Lähettäjän tietojen paljastamispyyntö palveluntarjoajalle
3. Vahingonkorvauksen määrän laskeminen
4. Neuvottelut tai oikeudenkäynti lähettäjän (julkaisijan) kanssa

Koska et tiedä, kuka julkaisija on, sinun on ensin saatava selville hänen tietonsa.

Kun tiedot on saatu selville, voit ilmoittaa julkaisijalle ja siirtyä sovintoneuvotteluihin tai esittää vaatimuksesi oikeudessa.

Yhteenveto: Jos haluat vaatia korvausta, ota yhteyttä asianajajaan

Kuten edellä mainituista päätöksistä voidaan päätellä, jos karikatyyri, joka kuvaa subjektiivisesti hahmon piirteitä, on julkaistu, on epätodennäköistä, että katsotaan, että henkilön oikeuksia on loukattu.

Jos karikatyyrien käyttö henkilön oikeuksien loukkaamiseen hyväksytään laajasti, kaikki tietyn henkilön kuvaaminen karikatyyrina voi periaatteessa olla laitonta, mikä voi rajoittaa ilmaisunvapautta liikaa.

Toisaalta, jos tarkoituksena on kuvata tarkasti henkilön ulkonäköä tai asentoa, on mahdollista, että henkilön oikeuksia loukataan.

Lisäksi, vaikka henkilön oikeuksia ei loukattaisi, on mahdollista, että kunnian, yksityisyyden ja muiden henkilökohtaisten etujen loukkaaminen voi johtaa laittomaan toimintaan, joten varovaisuus on tarpeen.

Liittyvä artikkeli: Voinko vaatia poistamaan animaatio- tai sarjakuvavideon, jossa olen mallina ilman lupaa?[ja]

Henkilön oikeuksien arviointi on korkeatasoista ja erikoistunutta. Sosiaalisen median yleistyessä kuka tahansa voi helposti julkaista karikatyyreja, ja henkilön oikeuksien loukkaustapaukset ovat lisääntyneet nopeasti. On vaarallista jättää henkilön oikeudet huomiotta.

Jos haluat ryhtyä johonkin oikeudelliseen toimenpiteeseen, kuten edellä mainittiin, se on erittäin erikoistunut menettely, ja on vaikea arvioida, onko oikeuksia loukattu. On suositeltavaa konsultoida asiantuntijaa ensin.

Toimenpiteet, joita toimistomme tarjoaa

Älypuhelinten yleistyminen ja sosiaalisen median kehittyminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa henkilön oikeuksia saatetaan loukata. Jos tätä ei huomioida, seurauksena voi olla laaja leviäminen ja niin kutsuttu “digitaalinen tatuointi”, joka voi aiheuttaa vakavia vahinkoja.

Toimistossamme tarjoamme ratkaisuja “digitaalinen tatuointi” -ongelmaan. Yksityiskohtia on kuvattu alla olevassa artikkelissa.

Liittyvä artikkeli: Digitaalinen tatuointi[ja]