MONOLITH LAW OFFICE+81-3-6262-3248Arkisin 10:00-18:00 JST [English Only]

MONOLITH LAW MAGAZINE

Internet

Mikä on 'tunnistettavuus' kunnianloukkauksissa jne.? Asianajaja selittää hyväksytyt tapaukset

Internet

Mikä on 'tunnistettavuus' kunnianloukkauksissa jne.? Asianajaja selittää hyväksytyt tapaukset

Kun väitetään kunnianloukkausta tai muuta sellaista, jotta voidaan poistaa loukkaavia viestejä tai tunnistaa niiden lähettäjä, ongelmana on, tunnustetaanko ‘tunnistettavuus’ perusvaatimuksena.

Mutta mitä ‘tunnistettavuus’ oikein tarkoittaa? Tässä artikkelissa selitämme yksityiskohtaisesti, mitä ‘tunnistettavuus’ tarkoittaa kunnianloukkauksen yhteydessä, ja missä tilanteissa ‘tunnistettavuus’ tunnustetaan, käyttäen konkreettisia esimerkkejä.

Mitä “tunnistettavuudella” tarkoitetaan

“Tunnistettavuudella” tarkoitetaan sitä, että voidaan määrittää, kuka on herjaus- tai panettelun kohteena. Tämä on tärkeää, kun väitetään, että on tapahtunut henkilökohtaisen oikeuden loukkaus, kuten kunnianloukkaus (kunnioituksen oikeuden loukkaus), solvaus (kunnian tunteen loukkaus) tai yksityisyyden loukkaus. Tämä on edellytys sille, voidaanko todella päätellä, onko “kyseisen henkilön” sosiaalinen arvostus laskenut.

Vaikka olisi olemassa viesti, joka voisi olla kunnianloukkaus, jos muut yleiset lukijat eivät ymmärrä, että kirjoituksen sisältö viittaa “sinuun”, ei voida sanoa, että sosiaalinen arvostus on laskenut, joten kunnianloukkaus ei toteudu.

Jotta kunnianloukkaus tai vastaava voisi toteutua, on välttämätöntä, että voidaan tunnistaa yhteys ilmaisun kohteen ja vahingon väittäjän välillä. Tämä on tärkeä kysymys, joka vaikuttaa tuomion tai väliaikaisen toimenpiteen lopputulokseen.

Liittyvä artikkeli: Mitkä ovat kunnianloukkauksen syytteeseen liittyvät edellytykset? Selitämme hyväksyttävät vaatimukset ja korvausten keskimääräiset hinnat[ja]

Huomaa, että solvauksen (kunnian tunteen loukkaus) osalta kunnian tunne on sisäinen kysymys, eikä sillä välttämättä ole suoraa yhteyttä siihen, miten kolmannet osapuolet näkevät sen, joten tunnistettavuus ei ole ehdottoman välttämätöntä. Kuitenkin ainakin “itse olevan uhri” -selitys on tarpeen.

Liittyvä artikkeli: Mitä kunnian tunteen loukkaus tarkoittaa? Käsittelemme aikaisempia oikeustapauksia ja tapoja käsitellä kirjoituksia[ja]

Tapaukset, joissa ‘tunnistettavuus’ hyväksytään

Tunnistettavuus hyväksytään helposti, kun todellinen nimi on mainittu. Kuitenkin, vaikka todellista nimeä ei olisi mainittu, jos muun tiedon perusteella voidaan tunnistaa henkilö, josta on kyse, tunnistettavuus hyväksytään, ja kunnianloukkaus voi olla mahdollista.

Esimerkiksi, harkitse tilannetta, jossa sähköisellä ilmoitustaululla on seuraavanlainen viesti:

“Työkaverini kavaltavat yrityksen varoja”

Se, että yrityksen rahaa kavalletaan, on selvästi asia, joka alentaa ihmisen sosiaalista arvostusta, joten jos tämä on perusteeton, se loukkaa “työkaverini” kunniaa ja kunniantuntoa.

Kuitenkin, jos lähettäjä on anonyymi, emme tiedä kuka “minä” on, ja on mahdollista, että hänellä on useita työkavereita, joten ei ole selvää kenestä “työkaverini” puhuu. Siksi, tunnistettavuus tiettyyn henkilöön ei hyväksytä, eikä kunnianloukkaus tai kunniantunnon loukkaus ole mahdollista.

Kuitenkin, seuraavanlaisessa viestissä, kunnianloukkaus voi olla mahdollista:

“A Oy:n myyntijohtaja kavaltavat yrityksen varoja”

Tässä viestissä ei ole mainittu todellista nimeä. Kuitenkin, jos A Oy:ssä on vain yksi myyntijohtaja, on helppo kuvitella, että tämä viittaus viittaa tiettyyn henkilöön, joten tunnistettavuus voidaan hyväksyä.

Toisin sanoen, tunnistettavuuden arvioinnissa on tärkeää, voiko “yleinen katsoja”, joka katsoo viestiä objektiivisesti, tunnistaa kirjoituksen kohteen. Tämä pätee myös silloin, kun kohde on kauppa tai yritys.

Liittyvä artikkeli: Miten yrityksen tulisi reagoida, kun se joutuu verkon kautta tapahtuvan herjauksen kohteeksi? Mikä on luottamuksen loukkaus?[ja]

Huomaa, että tässä yhteydessä “yleinen katsoja” tarkoittaa henkilöä, joka osallistuu keskusteluun tai tietää taustalla olevat olosuhteet. Kyse ei ole yksinkertaisesti siitä, että “tunnistettavuuden peruste” olisi yleinen henkilö, vaan päätöksen tulisi perustua yleiseen sosiaaliseen käsitykseen.

Äärimmäisenä esimerkkinä, tunnistettavuutta ei hyväksytä, ellei kyseessä ole julkkis, kuten poliitikko tai kuuluisuus, jonka suurin osa ihmisistä tuntee. (Tätä kohtaa selitetään myöhemmin esimerkissä “Kala, joka ui kivessä”, jossa mallina oli tuntematon henkilö.)

Katsotaan siis konkreettisia esimerkkejä siitä, milloin tunnistettavuus hyväksytään.

Alkukirjainten ja peitenimien käyttö herjaamisessa ja tunnistettavuus

Alkukirjainten ja peitenimien käyttö herjaamisessa ja tunnistettavuus

Elektronisilla ilmoitustauluilla ja vastaavilla alustoilla käytetään usein alkukirjaimia, peitenimiä ja muita epäsuoria ilmaisuja, eikä henkilöiden tai yritysten nimiä usein mainita suoraan. Vaikka viestit olisivatkin kirjoitettu käyttäen alkukirjaimia tai peitenimiä, jos henkilö voidaan objektiivisesti tunnistaa, tunnistettavuus voidaan hyväksyä.

Eräässä tapauksessa Nakano-alueen kaupunginvaltuutettu vaati internetpalveluntarjoajalta (ISP) lähettäjän tietojen paljastamista viestin perusteella, jossa väitettiin, että “C, joka on d-puolueen johtaja ja kaupunginvaltuutettu, on käyttänyt seksipalveluita”.

Tässä tapauksessa ei ollut selvää, mihin alueeseen “kaupunginvaltuutettu” viittasi, eikä myöskään kuka oli C, joka mainittiin alkukirjaimella, joten kysymys oli siitä, oliko mahdollista tunnistaa vaatimuksen esittäjä (kantaja).

Tässä suhteessa tuomioistuin totesi seuraavasti ja hyväksyi tunnistettavuuden:

“Kyseinen ilmoitustaulu… on internetissä, ja se on tarkoitettu Nakano-alueen asukkaille ja muille asianosaisille keskustelemaan siitä, miten ‘Nakano-alueen kaupunkisuunnittelu’ tulisi suunnitella, toteuttaa ja saavuttaa.”

“Kyseinen ilmoitustaulu on perustettu Nakano-alueen politiikkaa koskevaa tarkoitusta varten, joten sen lukijat ovat ymmärrettävästi kiinnostuneita Nakano-alueen politiikasta, ja se, että kantaja on Nakano-alueen kaupunginvaltuutettu ja d-puolueen johtaja, on selvästi tunnettu tosiasia monille tuntemattomille henkilöille. Siksi on helppo ymmärtää, että ‘C-valtuutettu’ viittaa kantajaan.”

Tokion alioikeuden päätös 27. lokakuuta 2008 (Heisei 20)

Tuomioistuin kiinnitti huomiota siihen, että kyseinen ilmoitustaulu on sellainen, jota moni tuntematon henkilö, joka on kiinnostunut Nakano-alueen politiikasta, lukee, ja totesi, että ottaen huomioon tällaisten lukijoiden ymmärrystason, on helppo ymmärtää, että ‘C-valtuutettu’ viittaa kantajaan, ja hyväksyi tunnistettavuuden.

Toisin sanoen, viestin merkitystä ei tulkita vain yksittäisenä elementtinä, vaan otetaan huomioon myös ilmoitustaulun luonne ja lukijoiden ymmärrystaso, ja jos viestin voidaan ymmärtää kohdistuvan tiettyyn henkilöön, tunnistettavuus hyväksytään.

Näin ollen, vaikka viesteissä käytettäisiin alkukirjaimia tai peitenimiä, tunnistettavuus voidaan hyväksyä ottamalla huomioon muut tekijät, kuten ilmoitustaulun luonne ja viestien konteksti.

Mahdollisuus tunnistaa henkilö nimimerkin, taiteilijanimen tai bordellinimien perusteella

Tunnistettavuuden edellytyksenä on, että kohdehenkilö voidaan tunnistaa, mutta ei välttämättä tarvitse tietää hänen oikeaa nimeään. Jos kirjailijan nimimerkki tai taiteilijanimi on laajalti tunnettu ja pelkästään sen näkeminen paljastaa, kuka henkilö on, voidaan sanoa, että hänen yhteiskunnallinen arvostuksensa on laskenut, vaikka hänen oikeaa nimeään ei tiedettäisi. Tämä saattaa johtaa kunnianloukkaukseen.

On ollut tapauksia, joissa on kyseenalaistettu, voiko henkilöä, joka on työskennellyt viiden vuoden ajan tietyssä seksipalveluyrityksessä bordellinimellä, tunnistaa kyseistä nimeä käyttäen tehdyssä herjauksessa.

Tässä tapauksessa tuomioistuin totesi seuraavasti ja hyväksyi tunnistettavuuden:

“Vaikka lempinimi olisi täysin erilainen kuin oikea nimi, jos se on yhteiskunnallisesti vakiintunut tiettyyn tasoon, voidaan katsoa, että henkilön henkilökohtaisia etuja jne. voidaan loukata viestillä, joka liittyy lempinimeen.”

“Kantaja on työskennellyt noin viiden vuoden ajan kaupassa nimellä B, eikä kukaan muu ole työskennellyt samassa kaupassa samalla nimellä. … Koska tämä lempinimi on vakiintunut yhteiskunnallisesti tiettyyn tasoon kantajan kutsumanimenä, ottaen huomioon kontekstin, on asianmukaista katsoa, että tiedot 179 koskevat kantajaa.”

Tokion alioikeuden päätös 9. toukokuuta 2016 (Heisei 28)

Toisin sanoen, vaikka herjaus olisi tehty käyttäen lempinimeä, jos lempinimi on yhteiskunnallisesti vakiintunut tiettyyn tasoon ja voidaan tunnistaa viittaavan tiettyyn henkilöön, tunnistettavuus hyväksytään.

Kuten alkukirjainten tai sensuurimerkkien tapauksessa, myös lempinimeä käyttävien viestien tapauksessa on mahdollista, että kohdehenkilö voidaan tunnistaa, jolloin tunnistettavuus hyväksytään ja kunnianloukkaus voi toteutua. “Henkilön tunnistaminen” ei edellytä, että mainittu nimi on “oikea nimi”.

Fiktionin kautta tapahtuva herjaus ja tunnistettavuus

Romaaneissa ja muissa luomuksissa saatetaan käyttää hahmoja, jotka perustuvat tiettyihin ihmisiin. Jos hahmolle on annettu eri nimi kuin mallina toimineella henkilöllä, voidaanko todellisen henkilön ja fiktiivisen hahmon välillä tunnistaa yhteys?

Fiktion kautta tapahtuvassa herjauksessa on kaksi ongelmaa: ① voidaanko tunnistettavuus hyväksyä, jos fiktio ja todellisuus sekoittuvat, ja ② voidaanko tunnistettavuus hyväksyä, jos mallina toimii tuntematon henkilö.

Kun fiktio ja todellisuus sekoittuvat

Yleisön näkökulmasta, jos luomus kokonaisuudessaan tulkitaan tekijän luomaksi fiktioksi, maineeseen kohdistuvaa vahingontekoa tai muuta sellaista ei voida toteuttaa (Tokion alioikeuden päätös 19. toukokuuta 1995 (Heisei 7)). Tämä johtuu siitä, että jos lukija tulkitsisi sen fiktioksi, hän ei tunnistaisi tarinan tapahtumia todellisiksi, eikä tämä alentaisi todellisen henkilön sosiaalista arvostusta.

Toisaalta, vaikka fiktio ja todellisuus sekoittuisivat, jos fiktiivisiä ja todellisia osia ei voida erottaa toisistaan, lukija saattaa erehtyä luulemaan tarinan hahmon toimintoja mallina toimineen henkilön todellisiksi toiminnoiksi. Tällaisissa tapauksissa on mahdollista, että luomuksen kautta mallina toimineen henkilön sosiaalinen arvostus laskee, jolloin maineeseen kohdistuva vahingonteko tai muu sellainen voi toteutua.

Toisin sanoen, riippumatta siitä, onko kuvaus todellisuudessa fiktiota, jos yleinen lukija on tilanteessa, jossa hän tunnistaa mallina toimineen henkilön todelliset toimet, tarinan hahmon ja mallina toimineen todellisen henkilön välillä voidaan tunnistaa yhteys.

Kun tuntematon henkilö toimii mallina

On ollut tapaus, jossa nainen, joka toimi mallina romaanille “Kala ui kivessä”, jossa on suuri kasvain kasvoillaan ja joka on Japanissa asuva korealainen, vaati yksityisyyden loukkaamisen perusteella vahingonkorvausta ja julkaisun keskeyttämistä.

Tässä tapauksessa yksi kiistanalainen kohta oli se, että koska nainen (kantaja, vastaaja) ei ole julkkis, suurin osa yleisestä lukijakunnasta ei pysty tunnistamaan, että tarinan hahmo perustuu kyseiseen naiseen, eikä tunnistettavuutta voida hyväksyä.

Liittyvä artikkeli: Yksityisyyden oikeuden perusteellinen selitys. Mitkä ovat 3 loukkausvaatimusta?[ja]

Tässä suhteessa tuomioistuin totesi seuraavasti toisen oikeusasteen päätöksessään ja hyväksyi tunnistettavuuden:

“Vastaajan ominaisuuksina voidaan mainita, että hän on Japanissa asuva korealainen, joka asui Japanissa viidenteen luokkaan asti, valmistui Korean yliopistosta ja jatkoi opintojaan Tokion taideyliopiston jatko-opiskelijana erikoistuen keramiikkaan, hänellä on kasvain kasvoillaan ja hän on käynyt läpi 13 leikkausta oikean kasvaimen hoitoon lapsuudestaan 12-vuotiaaksi asti, hänen isänsä on yliopiston opettaja ja hänellä on kokemusta siitä, että hänet pidätettiin vakoiluepäilyjen vuoksi luentomatkan aikana Koreassa, jonka jälkeen hänet vapautettiin ja hän palasi perheineen Koreaan. Nämä vastaajan ominaisuudet on otettu sellaisenaan romaanin ‘Park Ri-hwa’ -hahmon ominaisuuksiksi.”

“Näiden vastaajan ominaisuuksien perusteella ei ole vain T-yliopiston useiden opiskelijoiden ja vastaajan päivittäin kohtaamien ihmisten, vaan myös vastaajan lapsuuden tuttavien helppo tunnistaa romaanin ‘Park Ri-hwa’ vastaajaksi. Siksi romaanin ‘Park Ri-hwa’ ja vastaajan välillä voidaan tunnistaa yhteys.”

Tokion korkeimman oikeuden päätös 15. helmikuuta 2001 (Heisei 13)

Näin ollen Tokion korkein oikeus on hyväksynyt tunnistettavuuden sillä perusteella, että ei niinkään “yleinen henkilö”, vaan “T-yliopiston useat opiskelijat ja vastaajan päivittäin kohtaamat ihmiset” sekä “lapsuuden tuttavat” voivat helposti tunnistaa, että tarinan hahmo perustuu vastaajaan (kantajaan).

Toisin sanoen, kuten edellä mainittiin, jos olosuhteet, jotka ovat lähtökohtana, ovat sellaiset, että ne, jotka tuntevat kantajan, voivat helposti tunnistaa hänet, tunnistettavuus hyväksytään. Valittajien (romaanin tekijöiden) väite, että “suurin osa yleisestä lukijakunnasta ei voi tietää vastaajan ominaisuuksia, joten ei voida sanoa, että on tunnistettavuutta”, ei hyväksytty.

Muuten, tässä tapauksessa kyse oli yksityisyyden loukkaamisesta, mutta on mahdollista, että tunnistettavuus hyväksytään myös maineeseen kohdistuvan vahingon tai maineen tunteiden loukkaamisen yhteydessä samasta syystä.

VTuberit ja nimettömät tilit: Herjaus ja tunnistettavuus

VTuberit ja muut virtuaaliset olennot: tunnistettavuus

VTuberit ja nimettömät tilit toimivat usein niin, että henkilön (tai “sisäisen ihmisen”, kuten sitä kutsutaan) tiedot eivät ole julkisia. Sen sijaan he käyttävät virtuaalisen hahmon nimeä, ulkonäköä, luonnetta ja muita asetuksia perustanaan toimiessaan sosiaalisessa mediassa ja muualla internetissä.

Herjaus virtuaalista olemassaoloa kohtaan herättää kysymyksen, kohdistuuko se “sisäiseen ihmiseen”. Jos herjaus kohdistuu vain hahmoon, se vahingoittaa vain hahmon sosiaalista arvostusta internetissä, eikä se vähennä “sisäisen ihmisen” sosiaalista arvostusta. Tästä syystä kunnianloukkaus tai muu vastaava rikos ei toteudu, jos herjaus kohdistuu vain hahmoon.

Eräässä oikeustapauksessa henkilö, joka toimi VTuberina nimellä “B”, vaati internetpalveluntarjoajaa (ISP) paljastamaan henkilön, joka oli julkaissut kriittisen viestin sähköisellä ilmoitustaululla. Viestissä arvosteltiin “B”:n kasvuympäristöä ja hänen internetissä tekemiään lähetyksiä. Tämän katsottiin loukkaavan “B”:n yksityisyyttä ja kunniaa.

Tässä tapauksessa tuomioistuin totesi seuraavaa, tunnustaen, että viestit voitiin yhdistää “B”:n “sisäiseen ihmiseen”:

“‘B’:n videolähetyksissä käytetty ääni on hänen oma äänensä, ja CG-hahmon liikkeet heijastavat hänen omia liikkeitään motion capture -tekniikan avulla. ‘B’:n videolähetykset ja sosiaalisen median viestit eivät ole pelkästään kuvitteellisia sisältöjä hahmon asetusten pohjalta, vaan ne sisältävät tapahtumia hänen todellisesta elämästään, joka esittää hahmoa. Ottaen huomioon nämä seikat, VTuber ‘B’:n toiminta ei ole pelkästään CG-hahmo, vaan se heijastaa hänen omaa persoonallisuuttaan.”

“Yleisön tavanomaisen huomion ja lukutavan perusteella, on kohtuullista katsoa, että kaikki viestit arvostelevat ‘B’:n lähetyksissä heijastuvia omia toimiaan.”

Tokion alioikeus, Reiwa 3 (2021) 26. huhtikuuta

Toisin sanoen, vaikka “sisäisen ihmisen” henkilöllisyys ei olisi tiedossa, jos hahmo heijastaa “sisäisen ihmisen” luonnetta ja käytöstä ja ottaen huomioon muut olosuhteet, kunnianloukkaus voi toteutua, jos hahmoon kohdistuvat viestit voidaan yleisesti ymmärtää kohdistuvan tiettyyn “sisäiseen ihmiseen”.

Kuten nimimerkkien ja lempinimien käyttö, myös virtuaalisten hahmojen käyttö voi johtaa sosiaalisen arvostuksen kohteeksi tulemiseen. Tässä tapauksessa henkilön kunnia ja kunniantunto voivat olla suojan kohteena tietyissä olosuhteissa. Vaikka yleisölle ei olisi selvää, kuka “sisäinen ihminen” on, kunnianloukkaus voi toteutua.

Metaverse, joka on viime aikoina saanut paljon huomiota, odotetaan lisäävän ihmisten määrää, jotka toimivat anonyymisti avatarin kautta. Kuten VTuberien kohdalla, myös metaversumissa avatarin kohteeksi joutuvan herjauksen uskotaan joissain tapauksissa suojaavan henkilön kunniaa ja kunniantuntoa.

Saman nimisten henkilöiden tunnistettavuus

Vaikka julkaisussa olisi mainittu henkilön oikea nimi, jos samannimisiä henkilöitä on useita, ei voida olettaa, että kohdehenkilö on tunnistettavissa, eikä kunnianloukkaus ole perusteltu. Kuitenkin, jos maininta osoittaa selvästi, kuka samannimisistä henkilöistä on kyseessä, tunnistettavuus voidaan hyväksyä.

On ollut tapauksia, joissa ongelmana on ollut, voidaanko tunnistettavuus hyväksyä, kun kirjoituksessa on mainittu kohdehenkilön nimi ja arvonimi “asianajaja”, ja samannimisiä asianajajia on ollut kaksi.

Tässä yhteydessä tuomioistuin on ottanut huomioon kirjoituksen ajankohdan ja sitä edeltävän ja seuraavan kirjoituksen sisällön, ja päätynyt siihen, että on todennäköistä, että kohdehenkilö on kantaja, ja on hyväksynyt tunnistettavuuden (Tokion korkeimman oikeuden päätös, 12. maaliskuuta 2015 (Heisei 27)).

Näin ollen, vaikka olisi useita samannimisiä henkilöitä, jotka voisivat olla kunnianloukkauksen kohteena, jos muut tekijät otetaan huomioon ja voidaan objektiivisesti päätellä, että kyseessä on tietty henkilö, tunnistettavuus voidaan hyväksyä.

Yhteenveto: Jos olet huolissasi herjauksesta, ota yhteyttä asianajajaan

Myös herjaus, joka on tehty ilman vastapuolen todellista nimeä, voi johtaa kunnianloukkaukseen, kunnian tunteen loukkaamiseen tai yksityisyyden loukkaamiseen. Kuten olemme nähneet konkreettisissa esimerkeissä, tunnistettavuuden arvioinnissa ei oteta huomioon vain ongelmallista kirjoitusta, vaan myös edeltäviä ja seuraavia viestejä sekä keskustelufoorumin luonnetta ja muita olosuhteita.

Koska on usein vaikea arvioida, täyttyvätkö kunnianloukkauksen edellytykset, jos herjausta on harjoitettu ilman todellista nimeä, suosittelemme ottamaan yhteyttä asianajajaan, joka on erikoistunut internetin herjausongelmiin.

Herjauksen aiheuttaman vahingonkorvausvaatimuksen yleisestä tasosta voit lukea lisää alla olevasta artikkelista.

Liittyvä artikkeli: Herjauksen tekijälle esitettävän vahingonkorvausvaatimuksen yleinen taso ja laskentamenetelmä[ja]

Toimenpiteet toimistossamme

Monolith Lakitoimisto on IT- ja erityisesti internet- ja lakiasiantuntija, jolla on laaja kokemus molemmilla aloilla. Viime vuosina internetissä leviävät mainehaitat ja herjaavat tiedot ovat aiheuttaneet vakavia vahinkoja “digitaalisina tatuointeina”. Toimistossamme tarjoamme ratkaisuja “digitaalisten tatuointien” torjumiseksi. Yksityiskohdat on esitetty alla olevassa artikkelissa.

Monolith Lakitoimiston palvelut: Digitaalinen tatuointi[ja]

Managing Attorney: Toki Kawase

The Editor in Chief: Managing Attorney: Toki Kawase

An expert in IT-related legal affairs in Japan who established MONOLITH LAW OFFICE and serves as its managing attorney. Formerly an IT engineer, he has been involved in the management of IT companies. Served as legal counsel to more than 100 companies, ranging from top-tier organizations to seed-stage Startups.

TOPへ戻る