Mikä on tapauksia ja syitä, joissa asianajaja kieltäytyy ottamasta tapausta? Asianajaja selittää

Oletko koskaan ajatellut kääntyä asianajajan puoleen, kun olet joutunut ongelmiin?

Kuitenkaan asianajajan ei tarvitse välttämättä ottaa vastaan jokaista konsultaatiota, ja lopulta he saattavat kieltäytyä tapauksesta.

Milloin ja miksi asianajaja sitten kieltäytyy tapauksesta? Tässä artikkelissa käsitellään erilaisia tilanteita, joissa asianajaja saattaa kieltäytyä tapauksesta, sekä asioita, joita asiakkaan tulisi ottaa huomioon asianajajaa palkatessaan.

Asianajajat ja “velvollisuus ottaa vastaan”

Alun perin, asianajajilla ei ole lainkaan velvollisuutta ottaa vastaan pyydettyä tapausta. Asianajajilla on oikeus valita työnsä.

Lääkäreiden osalta, Japanin lääkärilaki (Japanese Medical Practitioners Act) artikla 19, kohta 1 määrää, että “lääkärin, joka harjoittaa lääketieteellistä hoitoa, ei tule kieltäytyä hoidosta, ellei ole oikeutettua syytä”, ja hallinto-oikeuden notaarit ovat määritelleet hallinto-oikeuden notaarilain (Japanese Administrative Scriveners Act) artiklassa 11, että “hallinto-oikeuden notaari ei voi kieltäytyä pyynnöstä, ellei ole oikeutettua syytä”.

Kuitenkin, sekä Japanin asianajajalaki[ja] että Japanin asianajajien perusammattisäännöt (Asianajajien etiikka)[ja] eivät määrää, että “asianajaja ei saa kieltäytyä pyynnöstä”.

Miksi asianajajat saavat kieltäytyä tapauksista? Loppujen lopuksi, se johtuu siitä, että on ajateltu asiakkaan etujen maksimoimista.

Katsotaanpa, missä tilanteissa asianajajat voivat kieltäytyä tapauksesta.

Asianajajan tapauksen hylkäämisen syyt ja niiden perusteet

Oikeudellisten ongelmien ratkaiseminen vie paljon aikaa ja rahaa. Siksi harkitsematon pyynnön hyväksyminen voi päinvastoin aiheuttaa kärsimystä pyynnön esittäjälle.

Vaikka asianajaja kieltäytyisi ottamasta tapausta, hän ei suinkaan kieltäydy pyynnön esittäjästä. Jos asianajaja katsoo, että on vaikea olla avuksi pyynnön esittäjälle, hän saattaa kieltäytyä tapauksesta pyynnön esittäjän edun vuoksi. Seuraavassa selitetään, missä tapauksissa asianajaja saattaa kieltäytyä tapauksesta.

Tapaus 1. Ei kuulu toimialaan

Jos asianajajalla on vähän kokemusta pyydetystä oikeudenalasta tai se ei kuulu hänen toimialaansa, on tavallista ja hyvää asianajajatapaa kieltäytyä tapauksesta. Asianajajilla ja lakitoimistoilla on kukin omat erikoisalansa ja oikeudenalansa. Asianajajia ja lakitoimistoja, jotka voivat käsitellä kaikenlaisia ​​oikeudellisia ongelmia, on harvassa.

Asianajaja saattaa kieltäytyä tapauksesta, joka kuuluu alalle, jolla hänellä on vähän kokemusta, koska parempi ratkaisu saattaa olla mahdollinen.

Esimerkiksi Monolith Lakitoimisto on erikoistunut IT- ja internet-liiketoimintaan. Jos napsautat “Käsiteltävät alat” -kohtaa sivustollamme, avautuu “Käsiteltävät alat -luettelo”, jossa on “IT- ja startup-yritysten yritysoikeus”, “Eri yritysten IT- ja IP-oikeus” ja “Mainehaittojen hallinta”. Napsauttamalla “Lue lisää” voit saada tietoa yksityiskohtaisista palveluistamme.

Viite: Monolith Lakitoimiston käsiteltävät alat[ja]

Kaikilla lakitoimistojen verkkosivustoilla on tällainen opas käsiteltävistä aloista, josta voit nähdä, käsitelläänkö siellä haluamaasi asiaa.

Esimerkiksi, vaikka ottaisit yhteyttä IT- ja internet-liiketoimintaan erikoistuneeseen Monolith Lakitoimistoon avioeron tai liikenneonnettomuuden neuvontaa varten, he saattavat pystyä tarjoamaan vain yleistä neuvontaa. Avioero- ja liikenneonnettomuusasioissa on paljon asianajajia ja lakitoimistoja, joilla on runsaasti kokemusta, joten suosittelemme ottamaan yhteyttä asianajajiin tai lakitoimistoihin, jotka ilmoittavat nämä alat toimialakseen.

Toisaalta, “IT- ja startup-yritysten yritysoikeus”, “Eri yritysten IT- ja IP-oikeus” ja “Mainehaittojen hallinta” -aloilla tarvitaan korkeatasoista ja erikoistunutta IT-tietämystä, ja tapauksia, joissa asianmukainen ratkaisu on vaikea saavuttaa ilman asianajajaa tai lakitoimistoa, joka käsittelee näitä aloja suuressa määrin. Koska lakitoimistoja, jotka ymmärtävät sekä IT:n että liiketoiminnan, ei ole paljon, saatat saada kieltävän vastauksen, koska se ei kuulu heidän toimialaansa.

Tapaus 2. Kustannukset ylittävät saatavat

On yleistä, että asianajaja saattaa kieltäytyä ottamasta tapausta, jos on suuri riski, että kustannukset ylittävät saatavat. Jos odotettavissa oleva korvaussumma on pienempi kuin asianajokulut, asiakkaalle ei ole taloudellista hyötyä. Tällaisissa tapauksissa asianajaja saattaa kieltäytyä ottamasta tapausta.

Kuitenkin, jotkut asiakkaat saattavat hyväksyä tämän. Joillekin asiakkaille tärkeintä on saada yhteiskunnallinen rangaistus vahingonaiheuttajalle, jolloin taloudellinen hyöty ei ole tärkeää. Yrityksille saattaa olla tärkeää ajatella tulevaisuutta, jolloin he ovat valmiita kantamaan kustannukset kyseisestä tapauksesta. Lisäksi, jotkut asiakkaat saattavat olla valmiita taistelemaan loppuun asti omien vakaumustensa puolesta.

Jos sinulle kerrotaan, että on olemassa riski, että kustannukset ylittävät saatavat, keskustele asiasta huolellisesti asianajajasi kanssa. On tärkeää, että saat selkeän kuvan tulevista kustannuksista ja mahdollisista hyödyistä ennen kuin teet päätöksen jatkaa. Jos olet silti valmis jatkamaan, voit tehdä niin.

Tapaus 3. Ei mahdollisuutta voittaa

Asianajajan ja asiakkaan välillä on suuria eroja oikeudellisessa tiedossa ja näkökulmassa ongelmaan. Koska konsultointi liittyy oikeudelliseen ongelmaan, asianajaja arvioi, voidaanko se ratkaista oikeudellisesta näkökulmasta, joten vaikka asiakas saattaa tuntea sen vaikeaksi, asianajaja saattaa ajatella, että ratkaisu on helppo.

Kuitenkin päinvastainen on myös totta, ja vaikka asiakas saattaa ajatella, että asia on helppo, se saattaa olla tilassa, jossa ei voida tehdä mitään oikeudellisesti. Tässä tapauksessa asianajajalla ei ehkä ole muuta vaihtoehtoa kuin kieltäytyä pyynnöstä.

Jos asianajaja ottaa tapauksen ja menee sovitteluun tai oikeudenkäyntiin riidan kohteena olevan osapuolen kanssa, ja tapaus näyttää olevan voittamaton, on suuri todennäköisyys, että tapaus hylätään. Jos nostat kanteen tietäen, että häviät alusta alkaen, se voi johtaa epäoikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Kuitenkin, jos olet vastaaja (syytetty), vaikka häviäisit, saatat pyrkiä vähentämään vahinkoa suotuisammalla “sovinnolla” kuin kantajan vaatimus.

Asianajajan taito, kokemus ja luonne voivat vaikuttaa näkemykseen, joten keskustele asianajajan kanssa huolellisesti. Kun otat tapauksen, yleensä sinun on maksettava etukäteen, joten ole varovainen asianajajien kanssa, jotka ottavat tapauksia, joilla ei ole mahdollisuutta voittaa, vain saadakseen etukäteen.

Lisäksi, jos joku ilman asianajajan pätevyyttä, kuten oikeusapulainen tai muu ammattilainen, käsittelee tapauksia, joita vain asianajaja voi ottaa, se on laitonta. Lisätietoja laittomasta toiminnasta löytyy seuraavasta artikkelista.

Liittyvä artikkeli: Mistä laiton toiminta alkaa? Selitämme oikeudelliset toimet, joita vain asianajaja voi tehdä[ja]

Tapaus 4. Eturistiriita

Asianajajan ottaminen toimeksiannon toiselta asiakkaalta, jonka edut ovat ristiriidassa ensimmäisen asiakkaan kanssa, on “eturistiriita”. Tämä on kielletty ‘Japanilaisen asianajajalain’ (Bengoshi-hō) 25 §:ssä ja ‘Asianajajan perusammattisäännöissä’ (Bengoshi Shokumu Kihon Kitei). Eturistiriidassa olevien useiden henkilöiden toimeksiantoja ei saa ottaa vastaan. Tyypillisesti tämä koskee tapauksia, joissa asianajaja edustaa molempia osapuolia.

‘Japanilaisen asianajajalain’ (Bengoshi-hō) 25 §
Asianajaja ei saa suorittaa tehtäviään seuraavissa tapauksissa. Kuitenkin, jos toimeksiannon saaneen tapauksen asiakas on suostunut, tämä ei päde kolmannen ja yhdeksännen kohdan tapauksiin.
1. Tapaus, jossa hän on hyväksynyt vastapuolen neuvottelupyynnön tai suostunut siihen.
2. Tapaus, jossa hän on vastaanottanut vastapuolen neuvottelupyynnön ja neuvottelun laajuus ja menetelmä voidaan katsoa perustuvan luottamussuhteeseen.
3. Muu tapaus, joka johtuu toimeksiannon saaneen tapauksen vastapuolen pyynnöstä.
(Jne.)

Esimerkiksi asianajaja, joka on hoitanut tai on hoitanut A:n oikeudenkäynnin, ei voi ottaa vastaan B:n nostamaa oikeudenkäyntiä A:ta vastaan. Asianajaja tietää A:n salaisuudet, ja jos näitä käytetään oikeudenkäynnin nostamiseen, A olisi pulassa.

Eturistiriidan katsotaan kattavan laajemman ja monimutkaisemman toiminnan alueen, ja asianajajat harkitsevat huolellisesti, voivatko he ottaa vastaan toimeksiannon, ottaen huomioon tämän seikan.

Ja tämä eturistiriidan kielto koskee myös samassa toimistossa työskenteleviä asianajajia (‘Asianajajan perusammattisäännöt’ (Bengoshi Shokumu Kihon Kitei) 57 §). Esimerkiksi, jos Monolith Law Officen asianajaja on jo ottanut vastaan A:n konsultaation, toinen toimiston asianajaja ei voi ottaa vastaan B:n konsultaatiota, joka on riidassa A:n kanssa, koska se olisi eturistiriita ja siten kielletty. Tässä tapauksessa myös oikeudellisen neuvonnan vastaanottaminen on kielletty, eikä neuvontaa voida kuunnella.

Tämä liittyy myös asianajajan salassapitovelvollisuuteen samassa lakitoimistossa, josta olemme selittäneet toisessa artikkelissamme tällä sivustolla.

Liittyvä artikkeli: Mikä on asianajajan salassapitovelvollisuus? Selitämme salassapitovelvollisuuden poikkeukset ja rangaistukset[ja]

Tapaus 5. Luottamussuhde asiakkaan kanssa

Jos asianajaja huomaa keskustelun aikana, että asiakas ei ole luotettava, hän ei ota tehtävää vastaan. Oikeudenkäynti on yhteistyötä asiakkaan ja asianajajan välillä. Jos molemmilla osapuolilla on epäluottamusta, hyvää lopputulosta ei voida odottaa.

On tärkeää, että et valehtele asianajajalle neuvottelun aikana luottamussuhteen rakentamiseksi. Kun keskustelet asianajajan kanssa, kerro hänelle kaikki, vaikka se olisi sinulle epäedullista.

Kun keskustelet asianajajan kanssa, saatat olla tilanteessa, jossa sinulla on joitakin ongelmia. Älä kuitenkaan hätäile tai innostu, vaan puhu rauhallisesti ja rehellisesti. Tämä on luottamussuhteen perusta. Vaikka sinulla olisi vaikeuksia tai häpeällisiä asioita, älä peitä totuutta tai valehtele, vaan avaa sydämesi ja keskustele.

Sopimus asianajajan kanssa perustuu luottamussuhteeseen, jossa molempien osapuolten tulee toimia niin, etteivät he petä toistensa luottamusta. Tämä suhde on erittäin tärkeä ja erityinen “asianajajan” ammatille.

Oikeudenkäynnin käsittelyyn liittyvät päätökset ja luottamussuhde

Esimerkiksi, jos henkilö, joka on saanut vahingonkorvausvaatimuksen jostakin syystä, pyytää apua, asianajaja ja hänen asiakkaansa joutuvat tekemään päätöksiä neuvotteluprosessissa, kuten pitäisikö heidän hyväksyä sovinto tietyillä ehdoilla.

• “Meidän pitäisi sopia näillä ehdoilla”
• “Vaikka on olemassa riski, että meitä vastaan nostetaan kanne, meidän ei pitäisi sopia näillä ehdoilla”

Nämä päätökset liittyvät suoraan asiakkaan etuihin. Jos tällaisessa tilanteessa ei ole luottamussuhdetta asiakkaan ja asianajajan välillä, asiakas saattaa epäillä, että

• “Tämä asianajaja sanoo, että meidän pitäisi sopia, koska hän haluaa lopettaa tapauksen nopeasti.”
• “Tämä asianajaja sanoo, että meidän ei pitäisi sopia, koska hän saa enemmän palkkiota, jos tapaus menee oikeuteen.”

Jos tällaisia epäilyjä ilmenee, on mahdotonta tehdä asianmukaisia päätöksiä. Tämä on epäonninen tilanne sekä asiakkaalle että asianajajalle.

“Pitäisikö meidän sopia vai ei” ja muut päätökset, joita asianajajan ja asiakkaan on tehtävä riidan aikana, ovat usein sellaisia, joissa “oikeaa vastausta” ei tiedetä sillä hetkellä.

Esimerkiksi edellä mainitussa esimerkissä, vaikka asianajaja päättäisi, että “vaikka kieltäydymme sopimasta näillä ehdoilla, on todennäköistä, että vastapuoli ei nosta kannetta”, on aina mahdollista, että tämä päätös on väärä, eli jos kieltäydymme sopimasta, vastapuoli nostaa heti kannetta.

Huolimatta näistä mahdollisuuksista, voitko silti luottaa asianajajan päätökseen? Asianajajan näkökulmasta, vaikka tällainen mahdollisuus olisi olemassa, voiko hän kertoa asiakkaalleen näkemyksensä ja päätöksensä ammattilaisena? Nämä ovat asioita, jotka perustuvat luottamussuhteeseen.

Asiakkaalla ja asianajajalla on molemmilla oikeus purkaa sopimus

Sopimus, joka tehdään asiakkaan ja asianajajan välillä, on “toimeksiantosopimus”, joten sekä asiakas että asianajaja voivat purkaa sopimuksen sen solmimisen jälkeen.

Siviililaki 651 §
1. Toimeksianto voidaan purkaa milloin tahansa kummankin osapuolen toimesta.
2. Jos toinen osapuoli purkaa toimeksiannon haitallisena ajankohtana, hänen on korvattava toisen osapuolen vahinko. Tämä ei kuitenkaan päde, jos on olemassa pakottava syy.

Asianajajana, sopimuksen purkaminen kesken kaiken ei ole edullista. Siksi perusteettomia sopimuksen purkamisia ei yleensä ole, mutta jos luottamussuhde asiakkaan kanssa ei enää toimi, tai jos ratkaisustrategiat ovat liian erilaisia, tai jos yhteydenpito katkeaa, asianajaja saattaa purkaa sopimuksen asiakkaan kanssa.

Tämä on vahingollista asiakkaalle, joten jos asianajaja arvioi, että luottamussuhteen luominen tai ylläpitäminen on vaikeaa, hän saattaa päättää, että on parempi olla ottamatta tehtävää vastaan, kun otetaan huomioon asiakkaan lopulliset edut.

Asiakkaan ja asianajajan on tarkoitus työskennellä yhdessä ongelman ratkaisemiseksi, joten heidän pitäisi pyrkiä rakentamaan hyvä suhde.

On tärkeää konsultoida useita asianajajia

Asianajajien kokemus ja lakitietämyksen tulkinta vaihtelevat, joten myös ratkaisut voivat olla erilaisia. Yhden asianajajan mielipiteen varassa saatat edetä yksipuolisesti. Siksi on hyvä konsultoida useita asianajajia ja kuulla heidän mielipiteitään, jotta voit tarkastella asioita objektiivisemmin.

Ja koska asianajajatkin ovat ihmisiä, “yhteensopivuus” on myös tärkeää. Olet jo kantanut ongelman taakkaa ja henkinen kuormitus on suuri, joten valitse asianajaja, jonka kanssa voit puhua tunteistasi ja tosiasioista ilman valehtelua, ja esittää toiveesi ilman epäröintiä ja vilpittömästi.

Yhteenveto: Asianajajat voivat kieltäytyä tapauksista monista syistä

Kuten yllä mainittiin, asianajajat voivat kieltäytyä tapauksista monista syistä, mutta useimmiten tämä johtuu siitä, että he ajattelevat ensisijaisesti asiakkaan etua omasta näkökulmastaan.

Kuten tarkemmin selitetään sivustomme toisessa artikkelissa (Mikä on asianajajan salassapitovelvollisuus? Salassapitovelvollisuuden poikkeukset ja rangaistukset selitettynä)[ja], asianajajilla on salassapitovelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että he eivät saa paljastaa tai hyödyntää mitään tietoja, jotka he ovat saaneet työssään asiakkaastaan, ei ainoastaan työskennellessään asianajajana, vaan myös sen jälkeen koko elämänsä ajan.

Tästä syystä henkilötietojen tai muiden salassa pidettävien tietojen vuotaminen on erittäin harvinaista. Tämä salassapitovelvollisuus koskee myös ilmaisia ​​neuvotteluja asianajajan kanssa.

Jos kohtaat ongelman, jota et pysty ratkaisemaan itse ja joka liittyy lakiin, on hyvä idea ottaa huomioon nämä seikat ja konsultoida lakiasiantuntijaa, eli asianajajaa.