Tapaukset, joissa asianajaja ei voi ottaa vastaan tehtävää internetissä tapahtuvan herjauksen yhteydessä, ja molemminpuolinen edustus

Tällä sivustolla toisessa artikkelissa “Tapaukset ja syyt, joissa asianajaja kieltäytyy ottamasta toimeksiantoa” käsitellään syitä, miksi asianajaja saattaa kieltäytyä toimeksiannosta, kuten:

• Se ei kuulu heidän toimialaansa
• Pelko maksukyvyttömyydestä
• Ei nähdä voiton mahdollisuutta
• Eturistiriita
• Luottamussuhde asiakkaaseen

Nämä ovat pääasialliset syyt.

Tässä artikkelissa haluaisimme selittää tarkemmin “eturistiriitaa” ja antaa selityksen “kaksoisedustukseen”.

Eturistiriita ja itse sopiminen / molemminpuolinen edustus

“Eturistiriita” tarkoittaa tilannetta, jossa osapuolten edut ovat ristiriidassa. Toisin sanoen, jos toinen osapuoli hyötyy, toinen osapuoli kärsii.

“Itse sopiminen” ja “molemminpuolinen edustus” ovat laajassa merkityksessä eturistiriitoja, ja tästä syystä Japanin siviililaki (Japanese Civil Code) 108 § määrittelee seuraavasti:

(Itse sopiminen ja molemminpuolinen edustus jne.)
Siviililaki 108 §
1. Jos henkilö toimii toisen osapuolen edustajana tai molempien osapuolten edustajana samassa oikeustoimessa, hänen toimensa katsotaan toimenpiteeksi, jonka henkilö ilman edustusoikeutta on tehnyt. Tämä ei kuitenkaan koske velvoitteiden täyttämistä tai toimenpiteitä, jotka päähenkilö on etukäteen hyväksynyt.
2. Edellä mainitun lisäksi, jos edustajan ja päähenkilön edut ovat ristiriidassa, toimenpide katsotaan toimenpiteeksi, jonka henkilö ilman edustusoikeutta on tehnyt. Tämä ei kuitenkaan koske toimenpiteitä, jotka päähenkilö on etukäteen hyväksynyt.

Itse-sopimuksesta

Siviililain 108 §:n pykälässä mainitaan “toisen osapuolen edustajana”, joka viittaa “itse-sopimukseen”. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa sama henkilö käyttää erikseen sekä osapuolen edustajan että vastapuolen edustajan roolia samassa oikeudellisessa toimessa (esimerkiksi sopimuksessa), ja tekee sopimuksen yksin. Esimerkiksi, oletetaan, että minä ja herra A teemme sopimuksen herra A:n omistaman käytetyn auton ostamisesta. Tässä tapauksessa, jos minä, ostaja, ryhdyn myyjän, herra A:n, edustajaksi ja ilmoitan hänen puolestaan myyväni auton itselleni, se on “itse-sopimus”. Jos teen sopimuksen ostaa auto, joka voisi tuoda 2 miljoonaa jälleenmyyjältä, miljoonalla eurolla, se hyödyttää minua, mutta herra A:n etuja loukataan epäoikeudenmukaisesti. Tästä syystä, periaatteessa, toisen osapuolen edustajana toimimista ei hyväksytä. Tällainen toiminta katsotaan “toiminnaksi, jonka henkilö, jolla ei ole edustusoikeutta, on tehnyt”, joten sitä ei hyväksytä edustussopimuksena.

Kuitenkin, ① jos kyseessä on vain velvoitteen täyttäminen tai ② jos asianomainen henkilö on etukäteen antanut luvan, on mahdollista toimia toisen osapuolen edustajana. ① “velvoite” tarkoittaa velvoitetta, jonka täyttämisen aika on saapunut ja josta osapuolet eivät kiistä. Velvoitteen täyttäminen on vain jo vahvistetun velkasuhteen selvittämistä, joten neuvotteluja ei tarvita, eikä uusia tilanteita, jotka vahingoittavat asianomaisen henkilön etuja, odoteta syntyvän.

Mitä kaksoisedustus tarkoittaa

Samoin, Japanin siviililain (Minpō) 108 §:ssä mainitaan “toimia molempien osapuolten edustajana”, jota kutsutaan “kaksoisedustukseksi”. Esimerkiksi, jos henkilöt A ja B sopivat ostavansa ja myymään A:n omistaman käytetyn auton. Tässä tilanteessa sekä A että B haluavat pyytää C:tä edustamaan heitä. Tämän seurauksena C:stä tulee sekä myyjän A:n että ostajan B:n edustaja. C, joka ei halua neuvotella useita kertoja, kertoi A:lle jotain sopivaa ja sopi kaupasta hyvin alhaiseen hintaan, ja B kiitti häntä.

Tällä tavalla, jos “kaksoisedustus” sallitaan rajoituksetta, on mahdollista, että toisen osapuolen etuja vahingoitetaan epäoikeudenmukaisesti. Siksi periaatteessa tällaista kaksoisedustusta ei sallita. Tällaiset toimet katsotaan “toimiksi, jotka on tehty ilman edustusoikeutta”, joten niitä ei tunnusteta edustussopimuksina.

Kuitenkin, kuten “itse sopiminen”, ① jos kyse on vain velvoitteen täyttämisestä tai ② jos molemmilla osapuolilla on lupa, on mahdollista toimia molempien osapuolten edustajana poikkeuksellisesti.

Japanin siviililain (Minpō) 108 §:n 2 momentti laajentaa sääntöjä “eturistiriitoihin”, jotka eivät sovellu “itse sopimiseen” tai “kaksoisedustukseen”. Kuten lainkohdassa mainitaan, “itse sopiminen” ja “kaksoisedustus” koskevat “samaa oikeudellista toimea”, mutta “eturistiriidat” voivat syntyä eri oikeudellisista toimista.

Esimerkiksi, jos olet hoitanut tai hoitamassa A:n oikeusjuttua, et voi ottaa vastaan B:n oikeusjuttua A:ta vastaan. Jos A:n salaisuudet tiedetään ja niitä käytetään oikeusjutun nostamiseen, A on pulassa.

Asianajajan ja molempien osapuolten edustaminen

Siviililaki 108 § koskee laajaa joukkoa ihmisiä, kuten veroneuvojia ja kiinteistöalan ammattilaisia, mutta sekä asianajajalaki että asianajajien perusohjeet kieltävät asianajajien “molempien osapuolten edustamisen”.

Asianajajalaki 25 § (Tapaukset, joissa asianajaja ei voi toimia)
Asianajaja ei saa toimia seuraavissa tapauksissa. Kuitenkin, jos tapauksen, joka on mainittu kohdissa kolme ja yhdeksän, asiakas on suostunut, tämä ei päde.
1. Tapaus, jossa hän on hyväksynyt vastapuolen neuvottelun tai hyväksynyt sen pyynnön.
Asianajajien perusohjeet 27 § (Tapaukset, joissa asianajaja ei voi toimia)
Asianajaja ei saa toimia seuraavissa tapauksissa. Kuitenkin, jos tapauksen, joka on mainittu kohdassa kolme, asiakas on suostunut, tämä ei päde.
1. Tapaus, jossa hän on hyväksynyt vastapuolen neuvottelun tai hyväksynyt sen pyynnön.

Kiellot on ilmaistu lähes samoin sanoin, mutta lause “hyväksynyt vastapuolen neuvottelun” tarkoittaa, että hän on antanut konkreettisen vastauksen asiakkaan oikeudelliseen kysymykseen. Tällaisissa tapauksissa tai jos hän on jo hyväksynyt vastapuolen tapauksen, asianajaja ei voi ottaa tapausta vastaan.

Korkein oikeus on todennut tästä:

Kun asianajaja on saanut asiakkaalta oikeudellisen tapauksen neuvottelun (konsultaation), jos hän jostain syystä kieltäytyy kesken neuvottelun tai jos hän on ottanut vastaan koko neuvottelun mutta ei ole esittänyt mitään mielipidettä siitä, hänen ei pitäisi katsoa täyttävän lainkohdan “hyväksynyt vastapuolen neuvottelun”. Kuitenkin, jos hän on kuullut tilanteen ja ehdottanut konkreettista oikeudellista keinoa, hänen pitäisi yleisesti katsoa täyttävän lainkohdan “hyväksynyt”. Tämä johtuu siitä, että yleensä kun asianajaja ehdottaa asiakkaalle tiettyä oikeudellista keinoa, hän esittää mielipiteen, että kyseinen tapaus tulisi ratkaista suotuisasti käyttämällä tätä keinoa.

Korkein oikeus, 14. kesäkuuta 1958 (Showa 33)

Ja tämä molempien osapuolten edustamisen kielto pätee myös, kuten “Tapaukset, joissa asianajaja kieltäytyy ottamasta tapausta ja syyt siihen” -artikkelissa mainitaan, myös samassa toimistossa työskenteleviin asianajajiin (Asianajajien perusohjeet 57 §). Esimerkiksi, jos Monolithin lakitoimiston asianajaja on jo ottanut vastaan A:n konsultaation, pääasianajaja Kawase ei voi ottaa vastaan B:n konsultaatiota, joka on riidassa A:n kanssa. Tämä johtaa eturistiriitaan ja oikeudellisen konsultaation vastaanottaminen itsessään on kielletty.

https://monolith.law/corporate/refused-request-by-lawyer[ja]

Monolith-lakitoimisto ja kahdenpuolinen edustus

Asianajajilla ja lakitoimistoilla on kukin omat erikoisalansa ja osaamisalueensa. Harvalla asianajajalla tai lakitoimistolla on kykyä käsitellä kaikenlaisia ​​oikeudellisia ongelmia. Siksi monet asianajajat ja lakitoimistot saattavat kieltäytyä ottamasta vastaan tehtäviä, joilla on vähän kokemusta. Tämä johtuu siitä, että parempi ratkaisu saattaa olla mahdollista. Esimerkiksi meidän Monolith-lakitoimistomme on erikoistunut IT- ja internet-liiketoimintaan, joten vaikka meiltä pyydettäisiin neuvoja avioero- tai liikenneonnettomuustapauksissa, on todennäköistä, että voimme tarjota vain yleisiä neuvoja. Avioero- tai liikenneonnettomuustapauksiin erikoistuneen asianajajan tai lakitoimiston palkkaaminen saattaa tuottaa paremman tuloksen asiakkaalle.

Viite: https://monolith.law/practices[ja]

Koska asianajajilla ja lakitoimistoilla on kukin omat erikoisalansa ja osaamisalueensa, pyrimme huolellisesti välttämään kahdenpuolista edustusta, kun tehtävät kasaantuvat.

Esimerkiksi asianajajat ja lakitoimistot, jotka saavat paljon avioero- ja sukupuolikysymyksiä, tarkistavat ensin “avioeron hakijan (puolison) tai riidan kohteen nimen”. Avioeroa koskevissa asioissa ei esimerkiksi saa ottaa vastaan neuvontaa vaimolta, joka on riidassa miehensä kanssa, tai toimia vaimon edustajana samalla kun ottaa vastaan avioeroneuvontaa mieheltä. Samoin ei saa ottaa vastaan neuvontaa naiselta, jolta vaimo vaatii korvauksia aviorikoksesta, tai toimia tämän naisen edustajana samalla kun toimii korvausvaatimuksen esittäneen vaimon edustajana tai ottaa vastaan oikeudellista neuvontaa.

Herjaus- ja panetteluvahingon aiheuttajan puolustus ja molempien osapuolten edustus

Toimistomme on saanut useita pyyntöjä yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä toimia vahvasti Internetissä tapahtuvan mainehaitan torjunnassa, mukaan lukien herjaus- ja panetteluartikkelien poistaminen ja lähettäjien tunnistaminen. Siksi olemme valmiita puolustamaan myös herjaus- ja panettelutapausten aiheuttajia, mutta aiheuttajan tapauksessa, esimerkiksi jos olemme saaneet tiedustelun sähköpostilomakkeen kautta, saattaa olla, että olemme jo saaneet pyynnön uhrilta. Tällöin meistä tulee molempien osapuolten edustajia, joten emme välttämättä voi ottaa tehtävää vastaan.

Siksi, jos olet aiheuttaja, pyydämme sinua ilmoittamaan “uhrin yrityksen nimen tai henkilön nimen” sähköpostitiedustelussa tai puhelussa ilman, että ilmoitat oikeaa nimeäsi. Jos uhri ei ole yritys tai henkilö, jolta olemme jo saaneet pyynnön, harkitsemme “oikeudellisen neuvonnan” antamista vasta sitten.

Vaikka kyseessä olisi tapaus, josta emme ole vielä saaneet pyyntöä, on mahdollista, että uhri pyytää meiltä apua tulevaisuudessa. Meille aiheuttajan puolelta saatu oikeudellinen neuvonta tarkoittaa, että emme voi ottaa vastaan pyyntöjä uhrilta kyseisessä tapauksessa tulevaisuudessa. Siksi pahoittelemme, mutta emme voi antaa kevytmielistä “oikeudellista neuvontaa” herjaus- ja panetteluvahingon aiheuttajan puolustustapauksissa.

Lisätietoja tästä aiheesta löydät toimistomme “Muut tiedot” -osion kohdasta “Herjaus- ja panetteluvahingon aiheuttajan puolustus”. Klikkaa sitä ja lue “Aiheuttajan puolustuksen erityispiirteet ja asianajajan rajoitukset” sekä “Kaksi huomautusta aiheuttajan puolustuksesta”.