Kuinka tekijänoikeudet suojataan ulkomailla? Kansainväliset kaksi sopimusta selitettynä

Vaikka Japanissa olisi tietoa tekijänoikeuksista, tekijänoikeuksien käsitys ulkomailla voi olla huomattavasti erilainen. Koska “tekijänoikeuslaki” vaihtelee maittain, on tärkeää ymmärtää ja noudattaa kyseisen maan “tekijänoikeuslakia” kun käytetään teoksia ulkomailla.

Tässä artikkelissa käsitellään tekijänoikeuksien peruskäsityksiä ulkomailla ja selitetään kaksi sopimusta. Ennen kuin käytät teoksia ulkomailla, tutustu ehdottomasti näihin tietoihin.

Mikä on tekijänoikeuslaki?

Tekijänoikeus on oikeus, joka annetaan teoksen luoneelle tekijälle. Tekijänoikeus on olemassa suojatakseen tekijän etuja tilanteissa, joissa teosta kopioidaan tai käytetään luvatta, sekä riskeiltä, jotka liittyvät teoksen luvattomaan uudelleenkäyttöön internetissä ja muissa medioissa.

Tekijällä on oikeus kieltää muiden käyttämästä teostaan sekä oikeus sallia teoksensa käyttö korvausta vastaan (tai ilman korvausta). Lisäksi on mahdollista sallia teoksen käyttö tietyin ehdoin.

Tekijänoikeuslain (japanilaisen ~) 2 artiklan 1 momentin 1 kohdan mukaan teos määritellään “luovasti ilmaistuksi ajatukseksi tai tunteeksi”, ja se kattaa pääasiassa kirjallisuuden, tieteen, taiteen ja musiikin. Esimerkiksi tutkielmat, musiikki, romaanit, elokuvat, valokuvat, maalaukset, animaatiot ja pelit kuuluvat tähän.

Lähde: Japanin kulttuurivirasto | “Teokset – 2 artikla (Määritelmä)”[ja]

Peruslähtökohtana on, että tekijänoikeus syntyy automaattisesti teoksen luomisen hetkellä, eikä sen rekisteröimiseen tarvita mitään viranomaista tai muuta elintä.

Internet-aikakaudella tekijänoikeudesta on tullut entistä läheisempi asia, ja sen suojaamisen tärkeys on kasvanut entisestään. Kun yritys lähettää tietoa, on olemassa riski, että se loukkaa toisen tekijänoikeuksia luvattomalla uudelleenjulkaisulla tai uudelleenkäytöllä, joten tekijänoikeuden ymmärtäminen on välttämätöntä.

Ulkomaiden tekijänoikeuskäsitykset

Monet saattavat miettiä, miten Japanissa julkaistuja teoksia käsitellään ulkomailla. Tässä osiossa käymme tarkemmin läpi, miten tekijänoikeuksia ymmärretään ja sovelletaan erityisesti ulkomailla.

Tekijänoikeudella ei ole rajoja

Japaneessa luotujen teosten tekijänoikeudet vaikuttavat automaattisesti myös ulkomailla, koska tekijänoikeudella ei ole rajoja.

Tekijänoikeuksien suojaamiseksi maailmanlaajuisesti on olemassa kaksi tärkeää sopimusta: “Bernin sopimus” ja “Maailman tekijänoikeussopimus”.

Japani on liittynyt näihin sopimuksiin, ja Bernin sopimukseen kuuluu 168 maata ja Maailman tekijänoikeussopimukseen 100 maata ympäri maailmaa. Näiden sopimusten olemassaolo takaa, että tekijänoikeuslait ovat samankaltaisia eri maissa.

Käänteisesti, maissa, jotka eivät ole liittyneet näihin sopimuksiin, Japanissa suojatut tekijänoikeudet eivät välttämättä ole voimassa. Esimerkiksi Iranissa ja Etiopiassa, jotka eivät ole sopimusten jäseniä, Japanin tekijänoikeudet eivät ehkä päde lainkaan.

Kuitenkin, tekijänoikeussopimusten lisäksi on olemassa myös TRIPS-sopimus, joka on kansainvälinen sopimus kauppaan liittyvien immateriaalioikeuksien (omaisuusoikeuksien) suojelemiseksi, ja maat, jotka ovat liittyneet tähän sopimukseen, saattavat tunnustaa tekijänoikeudet.

Lyhyempi suojaaika on käytössä

Japanin tekijänoikeuslaissa määritelty “tekijän kuoleman jälkeiset 70 vuotta” on tekijänoikeuden suojan kesto, mutta ulkomailla on maita, jotka ovat määritelleet eri suojan keston.

Esimerkiksi Euroopan unionin (EU) maat, Yhdysvallat ja Australia ovat määritelleet saman 70 vuoden suojan keston kuin Japani, mutta Arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia, Pakistan ja muut Lähi-idän maat sekä Taiwan ja Egypti ovat määritelleet lyhyemmän, 50 vuoden suojan keston, ja Meksikossa suojan kesto on pisimmillään, 100 vuotta kuoleman jälkeen.

Vaikka tekijänoikeudella ei ole rajoja, suojan kestossa on eri maissa erilaisia näkemyksiä.

Toisaalta, kussakin sopimuksessa on määritelty suojan vähimmäiskesto. Tekijänoikeuden vähimmäissuojan kestot eri sopimuksissa ovat seuraavat:

Bernin sopimuksessa on määritelty tekijän kuoleman jälkeen vähintään 50 vuoden suojan kesto.

Yleisessä tekijänoikeussopimuksessa tekijänoikeuden suojan kesto on tekijän kuoleman jälkeen 25 vuotta, mutta tämä on vain vähimmäissuoja. Maat voivat määritellä pidemmän suojan keston. Sopimuksen mukaan on periaatteessa annettava sama suoja kotimaisille teoksille myös muiden maiden teoksille.

Ulkomaisten teosten kohdalla, vaikka kotimaan laki määrittelisi suojan keston 25 vuodeksi kuoleman jälkeen, Japanissa on suojattava sama teos 70 vuoden ajan tekijänoikeudella.

Samoin, jos toisessa maassa on määritelty 25 vuoden suojan kesto Japanin teoksille, kyseisessä maassa sovelletaan 25 vuoden tekijänoikeussuojaa.

Esimerkiksi Japanissa suojataan egyptiläisen tekijän teos Japanin tekijänoikeuslain mukaisesti, ja Egyptissä suojataan japanilaisen tekijän teos Egyptin tekijänoikeuslain mukaisesti.

Tämä tarkoittaa, että maasta riippuen tekijänoikeuden suojan kesto voi olla lyhyempi, joten olkaa varovaisia julkaisessanne teoksia ulkomailla.

Maiden mukaan “teoksen” kriteerit vaihtelevat

Ulkomailla teosten käsittelyyn ja kriteereihin tulee suhtautua varoen. Vaikka teos olisi suojattu oikeuksin Japanissa, ei se automaattisesti tarkoita, että samat oikeudet olisivat suojattuja ulkomailla. Vaikka kyseessä olisi jokin sopimusvaltioista, eri maiden välillä on eroja siinä, miten teos määritellään.

Bernin sopimuksen omaksuma “muodollisuuden puuttumisen” periaate tarkoittaa, että “tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien nauttiminen ja käyttäminen ei edellytä rekisteröintiä, teoksen toimittamista, tekijänoikeuden merkintää tai muita muodollisuuksia”, ja tämä periaate on voimassa Japani mukaan lukien monissa maissa.

Kuitenkaan menneisyydessä Yhdysvalloissa tämä periaate ei pätenyt, ja oli aika, jolloin tekijänoikeutta ei tunnustettu ilman “©” (copyright-merkkiä).

Tämä johtui siitä, että Yhdysvalloissa oli käytössä järjestelmä, jossa “tekijänoikeus tunnustettiin vasta hallituksen laitokseen rekisteröinnin myötä” (muodollisuusperiaate), kunnes lopulta Heisei ensimmäisenä vuonna (1989) Yhdysvallat liittyi Bernin sopimukseen ja siirtyi muodollisuuden puuttumisen periaatteen piiriin.

Lähde: Japanin kulttuurivirasto | Ulkomaisten teosten suoja[ja]

Koska Bernin sopimuksen ja Maailman tekijänoikeussopimuksen jäsenyys sekä teoksen tunnustaminen vaihtelevat maittain, on hyvä tutustua kohdemaan tekijänoikeuksiin etukäteen.

Kaksi kansainvälistä sopimusta tekijänoikeuksista

Tekijänoikeuslainsäädännössä useat kansainväliset sopimukset edistävät johdonmukaista ja kohtuullista suojaa tekijänoikeuksille eri maissa. Sopimukset määrittelevät suojan vähimmäisstandardit, ja jäsenmaat valvovat näiden standardien noudattamista omalla alueellaan, mikä suojaa tekijänoikeuksia yli rajojen.

Tässä käsitellään kahta merkittävää sopimusta.

Bernin sopimus

Bernin sopimus (Berne Convention) on yksi vanhimmista ja tärkeimmistä kansainvälisistä tekijänoikeussopimuksista.

Se on Euroopan maiden kesken 1886 Sveitsin Bernissä hyväksytty sopimus, joka määrittelee kansainväliset säännöt tekijänoikeuksille. Sopimusta on muutettu useita kertoja, ja nykyään noin 180 maata on ratifioinut sen. Japani liittyi sopimukseen vuonna 1899 (Meiji 32), ja Yhdysvallat vuonna 1989 (Heisei 1).

Bernin sopimuksen erityispiirteitä ovat “kansallinen kohtelu” ja “muodollisuuksien puuttuminen”.

Kansallinen kohtelu

Bernin sopimuksessa korostetaan, että ulkomaisille tekijöille ja teoksille tulee antaa samat oikeudet ja suojat kuin kotimaassa luoduille teoksille.

Muodollisuuksien puuttuminen

Bernin sopimuksessa määritellään periaate, jonka mukaan tekijänoikeuksien syntymiseen ei vaadita erityisiä toimenpiteitä tai ehtoja. Tekijänoikeudet syntyvät automaattisesti, ja teokset ovat tekijänoikeuden alaisia heti niiden luomishetkestä lähtien.

Maailman tekijänoikeussopimus

Maailman tekijänoikeussopimus luotiin vuonna 1952 Sveitsin Genevessä ja tuli voimaan vuonna 1955. Se alkoi UNESCO:n aloitteesta, minkä vuoksi sitä kutsutaan myös UNESCO-sopimukseksi. Japani allekirjoitti sopimuksen vuonna 1977 (Showa 52).

Kun Bernin sopimus perustettiin, monet maat, kuten Yhdysvallat ja Latinalaisen Amerikan maat, jotka jo olivat laatineet omat tekijänoikeussopimuksensa, noudattivat “muodollisuusperiaatetta” (tekijänoikeuksien syntyminen edellyttää rekisteröintiä) Bernin sopimuksen “muodollisuuksien puuttumisen” sijaan. Tämän vuoksi Maailman tekijänoikeussopimus toimi siltaa rakentavana roolina Bernin sopimuksen jäsenmaiden välillä.

Tämän ansiosta Maailman tekijänoikeussopimuksen jäsenmaiden teokset voivat saada suojan ilman rekisteröintiä, kunhan teoksissa on mainittu “tekijän nimi, julkaisuvuosi ja ©-symboli”, myös maissa, jotka noudattavat muodollisuusperiaatetta.

Tekijänoikeuksien suojaamisen edistäminen ulkomailla

Lopuksi esittelemme Japanin kulttuuriviraston ulkomailla tekijänoikeuksien suojaamisen edistämiseen liittyvää toimintaa.

Tekijänoikeusjärjestelmän kehittäminen

Kulttuurivirasto toteuttaa Aasian ja Tyynenmeren alueella tekijänoikeuslainsäädännön kehittämistä ja tukea (Aasian alueen tekijänoikeusjärjestelmän levittämisen ja edistämisen hanke).

Tarkemmin sanottuna

• Paikallisten seminaarien järjestäminen tekijänoikeusjärjestelmästä
• Kansainvälisten tekijänoikeuskonferenssien järjestäminen
• Järjestelmän kehittämistä tukevien vierailujen järjestäminen Japaniin

kuuluvat toimenpiteisiin.

Lisäksi virasto osoittaa aktiivista asennetta kansainvälisten sääntöjen luomiseen ja kansainvälisiin tekijänoikeuskysymyksiin vastaamiseen. Se osallistuu taloudellisten kumppanuussopimusten neuvotteluihin ja WIPO:n lähetystöjen sopimusta koskeviin keskusteluihin, ja tekee päivittäin työtä kotimaisten teosten suojelemiseksi.

Viite: Japanin kulttuurivirasto | Tekijänoikeuksien suojaamisen edistäminen ulkomailla[ja]

Oikeuksien käytön vahvistamisen tuki

Kulttuurivirasto pyytää hallitustenvälistä toimintaa tekijänoikeusrikkomusten valvonnan tehostamiseksi, kun rikkomuksia ilmenee, ja toteuttaa säännöllisesti hallitustenvälisiä neuvotteluja erityisesti niiden maiden kanssa, joissa oman maan sisältöjen loukkaukset ovat yleisiä, varmistaakseen lain asianmukaisen soveltamisen.

Lisäksi se edistää ympäristön kehittämistä muun muassa järjestämällä koulutusseminaareja valvontaviranomaisten henkilöstölle, laatimalla käsikirjoja tekijänoikeusrikkomusten torjumiseksi ulkomailla ja perustamalla neuvontapalveluita.

Katso lisätietoja linkistä “Tekijänoikeusrikkomusten (piraattiversioiden) torjuntakäsikirjan luettelo”.

Se kattaa menetelmät tekijänoikeusrikkomusten torjumiseksi eri maissa ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon tilannetta koskevat tutkimusraportit.

Viite: Tekijänoikeusrikkomukset (piraattiversiot) | Torjuntakäsikirjan luettelo[ja]

Yhteenveto: Kansainväliset tekijänoikeuskysymykset – konsultoi asiantuntijaa

Tekijänoikeuksien käsittelyssä on tosiasia, että eri maissa on eroavaisuuksia. On tarpeellista etukäteen tutustua kohdemaan tekijänoikeustilanteeseen, kuten erilaisiin sopimuksiin liittymisen tilanteeseen ja maakohtaisiin sääntöihin. Lisäksi, kun kohdemaita on useita, on otettava huomioon, että käsittely voi muuttua monimutkaiseksi.

Suosittelemme konsultoimaan asiantuntijaa tekijänoikeuksien käsittelyssä ulkomailla.

Toimenpiteemme esittely

Monolith Lakitoimisto on IT-alan, erityisesti internetin ja oikeudellisten kysymysten, rikkaan kokemuksen omaava lakitoimisto. Globalisaation myötä kansainvälinen liiketoiminta on laajentunut merkittävästi viime vuosina, ja ammattilaisten suorittaman oikeudellisen tarkastuksen tarve on kasvanut entisestään. Tarjoamme ratkaisuja kansainvälisiin oikeudellisiin asioihin.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: Kansainväliset oikeudelliset palvelut ja ulkomaanliiketoiminta[ja]