Osakevaihto ja osakejärjestely Japanin yhtiölaissa: Menettelytavat täyden emoyhtiö-tytäryhtiösuhteen luomiseksi

Kun yritykset tavoittelevat kasvustrategioitaan, yritysostot (M&A) ja konsernin sisäiset uudelleenjärjestelyt ovat tärkeitä vaihtoehtoja. Erityisesti, kun yritys haluaa tehdä toisesta yrityksestä 100-prosenttisesti omistetun tytäryhtiön, syntyy tarve rakentaa täydellinen emoyhtiö-tytäryhtiösuhde, jotta voidaan nopeuttaa päätöksentekoa ja maksimoida synergiaedut koko konsernissa. Japanin yhtiölaki tarjoaa kaksi pääasiallista menetelmää tällaisen täydellisen emoyhtiö-tytäryhtiösuhteen luomiseksi: “osakevaihto” ja “osakekannan siirto”. Osakevaihtoa käytetään usein, kun olemassa oleva yritys haluaa tehdä toisesta yrityksestä täysin omistetun tytäryhtiön, ja se on yleinen käytäntö yritysostojen yhteydessä. Toisaalta, osakekannan siirto on tyypillinen menetelmä, kun perustetaan uusi holdingyhtiö ja sen alaisuuteen sijoitetaan yksi tai useampi liiketoimintayhtiö täysin omistettuina tytäryhtiöinä. Näiden järjestelmien merkittävä piirre on, että ne mahdollistavat 100-prosenttisen hallintasuhteen laillisen toteuttamisen ilman, että tarvitaan yksittäisten osakkeenomistajien suostumusta osakkeiden siirtoon, vaan se tapahtuu yhtiökokouksen erityisellä päätöksellä, joka perustuu enemmistöperiaatteeseen, mukaan lukien vastustavat vähemmistöosakkeenomistajat. Tämän voimakkaan vaikutuksen vuoksi menettelyt on määritelty tarkasti Japanin yhtiölaissa, ja on välttämätöntä, että johtajat ja lakimiehet ymmärtävät niiden yksityiskohdat tarkasti. Tässä artikkelissa selitetään yksityiskohtaisesti Japanin yhtiölain mukaiset osakevaihdon ja osakekannan siirron määritelmät, näiden kahden järjestelmän erot sekä konkreettinen menettelytapa oikeudellisten perusteiden pohjalta.

Yhteenveto Japanin Osakevaihdosta ja Osakejärjestelystä

Osakevaihto ja osakejärjestely ovat molemmat organisaatiouudistuksia, jotka luovat täydellisen emoyhtiö-tytäryhtiösuhteen. Keskeinen ero näiden kahden välillä on, onko täydellinen emoyhtiö “olemassa oleva yhtiö” vai “uusi perustettava yhtiö”. Tämä perusero määrittää kummankin järjestelmän tarkoituksen ja menettelyjen rakenteen.

Mitä on Osakevaihto Japanissa

Japanin yhtiölain (Heisei 17, 2005) 2. luvun 31. pykälässä osakevaihto määritellään “osakeyhtiön kaikkien liikkeeseen laskettujen osakkeiden siirtämiseksi toiselle osakeyhtiölle tai yhtiölle”. Tässä menettelyssä osakkeet hankkiva ja täydelliseksi emoyhtiöksi tuleva yhtiö on jo olemassa oleva yhtiö. Täydelliseksi tytäryhtiöksi tulevan yhtiön osakkeenomistajat siirtävät kaikki osakkeensa täydelliselle emoyhtiölle ja saavat vastineeksi emoyhtiön osakkeita tai rahaa. Osakevaihdon jälkeen tytäryhtiö säilyttää oikeushenkilöllisyytensä, mikä mahdollistaa liiketoiminnan jatkamisen tarvittavien lupien, työntekijöiden työsopimusten ja liikekumppanuuksien säilyttämisen kautta. Tämän ominaisuuden vuoksi osakevaihtoa käytetään pääasiassa yritysostojen (M&A) välineenä, kun halutaan ottaa yritys täysin tytäryhtiöksi.

Mitä on Osakejärjestely Japanissa

Japanin yhtiölain (Heisei 17, 2005) 2. luvun 32. pykälässä osakejärjestely määritellään “yhden tai useamman osakeyhtiön kaikkien liikkeeseen laskettujen osakkeiden siirtämiseksi uudelle perustettavalle osakeyhtiölle”. Tämän menettelyn merkittävin piirre on, että täydelliseksi emoyhtiöksi tuleva yhtiö “perustetaan uudelleen” osakejärjestelyn prosessin kautta. Yksi tai useampi olemassa oleva yhtiö siirtää kaikki osakkeensa tälle uudelle yhtiölle ja tulee itse sen täydelliseksi tytäryhtiöksi. Tämän seurauksena uusi yhtiö toimii holdingyhtiönä, joka koordinoi tytäryhtiöidensä liiketoimintastrategioita. Osakejärjestelyä käytetään, kun yksittäinen yhtiö siirtyy holdingyhtiöjärjestelmään (yksittäinen osakejärjestely) tai kun useat yhtiöt perustavat yhteisen emoyhtiön tasavertaisessa yritysintegraatiossa (yhteinen osakejärjestely).

Tämä emoyhtiön luonteen ero heijastuu myös menettelyjen perustana olevien asiakirjojen nimissä. Osakevaihto on kahden tai useamman olemassa olevan oikeushenkilön välinen sopimus, ja sen sisältö määritellään “osakevaihtosopimuksella”. Toisaalta osakejärjestely on olemassa olevien yhtiöiden itse toteuttama organisaatiouudistus ja uuden yhtiön perustaminen, ja sen sisältö määritellään “osakejärjestelysuunnitelmalla”.

Kahden Järjestelmän Vertailu

Japanissa on erittäin tärkeää ymmärtää osakevaihdon ja osakekannan siirron oikeudelliset puitteet sekä käytännön sovellukset, kun valitaan sopivaa organisaation uudelleenjärjestelymenetelmää. Näiden kahden järjestelmän perustavanlaatuinen ero on siinä, onko täysin omistava emoyhtiö olemassa oleva vai uusi yhtiö, ja tästä erosta johtuu useita merkittäviä eroja.

Ensinnäkin, menettelyn perustana olevat asiakirjat eroavat toisistaan. Kuten aiemmin mainittiin, osakevaihto etenee osapuolten väliseen sopimukseen perustuvan “osakevaihtosopimuksen” mukaisesti, kun taas osakekannan siirto etenee “osakekannan siirtosuunnitelman” mukaisesti, joka toimii uuden yhtiön perustamisen suunnitelmana.

Seuraavaksi, organisaation uudelleenjärjestelyn voimaantulon ajankohta eroaa. Osakevaihdon voimaantulo tapahtuu “voimaantulopäivänä”, jonka osapuolet ovat määrittäneet osakevaihtosopimuksessa. Toisaalta, osakekannan siirron voimaantulo tapahtuu sinä päivänä, kun uuden täysin omistavan emoyhtiön perustamisrekisteröinti on saatu päätökseen. Tämän vuoksi osakekannan siirrossa ei voida etukäteen sopia voimaantulopäivästä tiettynä päivämääränä sopimuksessa.

Näistä eroista johtuen molempien järjestelmien pääasialliset käyttötarkoitukset eroavat selvästi. Osakevaihtoa käytetään yleisesti, kun olemassa oleva yhtiö hankkii toisen yhtiön M&A:ssa tai kun jo olemassa olevan yritysryhmän sisällä halutaan saattaa tytäryhtiö 100%:n omistukseen. Toisaalta, osakekannan siirto soveltuu, kun halutaan perustaa uusi holdingyhtiö, joka vastaa koko ryhmän liiketoimintastrategiasta, tai kun useat yritykset yhdistyvät tasavertaisina.

Alla olevaan taulukkoon on koottu näiden pääasiallisten erojen yhteenveto.

Osakevaihdon Menettelytavat

Osakevaihdon menettelytavat etenevät useiden vaiheiden kautta, jotka on määritelty Japanin yhtiölaissa. Tiukat vaatimukset on asetettu suojelemaan osakkeenomistajia, velkojia ja muita sidosryhmiä.

Osakevaihtosopimuksen Solmiminen Japanissa

Osakevaihdon prosessi alkaa, kun täysin omistava emoyhtiö ja täysin omistettu tytäryhtiö solmivat “osakevaihtosopimuksen”. Tämä sopimuksen solmiminen vaatii yleensä kummankin yhtiön hallituksen hyväksynnän. Japanin yhtiölain (Japanin yhtiölaki) 768 artiklan 1 momentti määrittelee osakevaihtosopimuksessa mainittavat asiat (lakisääteiset maininnat), ja sopimus on mitätön, jos nämä asiat puuttuvat. Tärkeimmät lakisääteiset maininnat ovat seuraavat:

• Täysin omistavan emoyhtiön ja täysin omistetun tytäryhtiön toiminimi ja osoite
• Seikat, jotka koskevat vastiketta, joka annetaan täysin omistetun tytäryhtiön osakkeenomistajille (esimerkiksi emoyhtiön osakkeiden lukumäärä ja niiden laskentatapa, käteinen, joukkovelkakirjat, uudet osakeoptiot jne.)
• Vastikkeen jakamiseen liittyvät seikat
• Ehdot, joiden mukaan emoyhtiön uusia osakeoptioita annetaan, jos täysin omistettu tytäryhtiö on liikkeeseenlaskenut uusia osakeoptioita
• Päivä, jolloin osakevaihdon vaikutukset astuvat voimaan (voimaantulopäivä)

Ennakkotiedon Antaminen ja Yhtiökokouksen Hyväksyntä Japanissa

Kun osakevaihtosopimus on solmittu, molempien yhtiöiden on tarjottava osakkeenomistajille ja velkojille tarvittavat tiedot osakevaihdon sisällön tarkastelua varten. Japanin yhtiölain 782 §:n (täysin tytäryhtiö) ja 794 §:n (täysin emoyhtiö) mukaisesti, lain vaatimat asiat sisältävä “ennakkotiedonantodokumentti” on asetettava saataville pääkonttorissa vähintään kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta tai muuna määrättyä päivänä.

Tämän ennakkotiedonantodokumentin tarkka sisältö on yksityiskohtaisesti määritelty Japanin yhtiölain täytäntöönpanosäännöissä (esimerkiksi 184 §), ja se sisältää osakevaihtosopimuksen sisällön ja vastikkeen kohtuullisuuteen liittyviä asioita.

Lisäksi osakevaihto on saatava hyväksytyksi “erityisellä päätöksellä” sekä täysin emoyhtiön että täysin tytäryhtiön yhtiökokouksissa ennen osakevaihdon voimaantulopäivää. Erityinen päätös edellyttää, että kokouksessa on läsnä osakkeenomistajia, joilla on yli puolet äänioikeuksista, ja että vähintään kaksi kolmasosaa läsnä olevista osakkeenomistajista äänestää sen puolesta (Japanin yhtiölain 309 §:n 2 momentin 12 kohta).

Vastustavien osakkeenomistajien osakkeiden osto-oikeus Japanissa

Osakevaihto päätetään enemmistöpäätöksellä, mutta vastustavien osakkeenomistajien etujen suojelemiseksi Japanin yhtiölaki tunnustaa “osakkeiden osto-oikeuden”. Tämä oikeus antaa osakkeenomistajille, jotka vastustavat osakevaihtoa, mahdollisuuden vaatia yhtiötä ostamaan heidän osakkeensa “kohtuulliseen hintaan” (Japanin yhtiölaki, 785 §). Tämän oikeuden käyttämiseksi osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle aikomuksestaan vastustaa osakevaihtoa ennen yhtiökokousta ja äänestettävä kokouksessa vastaan. Tämän jälkeen osakkeenomistajan on virallisesti vaadittava osakkeiden ostoa 20 päivää ennen voimaantulopäivää ja viimeistään päivää ennen sitä.

Tärkeää on “kohtuullisen hinnan” tulkinta. Laki ei määrittele tätä hintaa tarkasti, ja jos osapuolet eivät pääse sopimukseen, tuomioistuin tekee lopullisen päätöksen. Japanilaiset oikeustapaukset tarjoavat tärkeitä ohjeita tämän “kohtuullisen hinnan” laskemisessa. Erityisesti Tokion käräjäoikeuden päätöksessä 14. maaliskuuta 2008 (entinen Kanebo-tapaus) todettiin, että “kohtuullinen hinta” on se hinta, joka osakkeella olisi ollut, jos organisaatiouudistusta ei olisi hyväksytty, eli niin sanottu “nakariseba-hinta”. Tämä ajattelutapa pyrkii estämään osakekurssin epäoikeudenmukaisen vaikutuksen osakevaihdon julkistamisen vuoksi ja suojelemaan vähemmistöosakkeenomistajia. Lisäksi samassa päätöksessä todettiin, että vähemmistöosakkeenomistajat ovat asemassa, jossa heidät pakotetaan poistumaan yhtiöstä enemmistön päätöksellä, joten hintaan ei tulisi soveltaa alennusta likviditeetin puutteen (vaikeus myydä markkinoilla) tai hallitsemattomuuden (vähemmistöasema) vuoksi. Tämä oikeudellinen päätös vaikuttaa merkittävästi siihen, miten yhtiöiden tulisi varmistaa vastikkeen oikeudenmukaisuus osakevaihtoa suorittaessaan.

Jos hintaa koskevat neuvottelut eivät saavuta ratkaisua 30 päivän kuluessa voimaantulopäivästä, osakkeenomistaja tai yhtiö voi tehdä hintapäätöksen hakemuksen tuomioistuimelle seuraavan 30 päivän aikana.

Velkojan Vastalausemenettelyt Japanissa

Osakevaihdossa tytäryhtiön oikeushenkilöllisyys säilyy, ja sen varat ja velat siirtyvät sellaisenaan, joten periaatteessa velkojan asemaan ei tule suoria vaikutuksia. Tästä syystä, toisin kuin fuusioissa, velkojan suojamenettelyt (velkojan vastalausemenettelyt) eivät ole aina vaadittuja. Tämä menettely on tarpeen vain poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa on riski, että velkojan etuja saatetaan vahingoittaa.

Japanin yhtiölain (Kaisha-hō) 789 §:n ja 799 §:n mukaan velkojan vastalausemenettelyt ovat tarpeen pääasiassa seuraavissa tapauksissa:

• Tytäryhtiön velkojien osalta: Kun emoyhtiö ottaa osakevaihdon yhteydessä vastatakseen tytäryhtiön liikkeeseen laskemien vaihtovelkakirjojen velvoitteista.
• Emoyhtiön velkojien osalta: Kun tytäryhtiön osakkeenomistajille annetaan vastikkeena muuta omaisuutta kuin emoyhtiön osakkeita (esimerkiksi rahaa). Tämä johtuu siitä, että emoyhtiön varat siirtyvät yhtiön ulkopuolelle.

Jos menettely on tarpeen, yhtiön on julkaistava ilmoitus virallisessa lehdessä ja lisäksi tiedotettava tunnetuille velkojille erikseen, antaen heille vähintään kuukauden aikaa esittää vastalauseensa. Jos velkoja esittää vastalauseen, yhtiön on periaatteessa suoritettava maksu kyseiselle velkojalle, tarjottava asianmukainen vakuus tai uskottava asianmukainen omaisuus luottamusyhtiölle tai vastaavalle.

Voimaantulo ja Jälkikäteinen Ilmoitus

Osakevaihtosopimuksessa määritettynä voimaantulopäivänä osakevaihdon oikeudellinen voimaantulo tapahtuu, jolloin täysin omistava emoyhtiö hankkii täysin omistetun tytäryhtiön kaikki osakkeet, ja tytäryhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeen. Voimaantulon jälkeen molempien yhtiöiden on viipymättä laadittava “jälkikäteinen ilmoitusasiakirja”, joka sisältää osakevaihdon tulokset ja muut tiedot, ja säilytettävä se kuuden kuukauden ajan voimaantulopäivästä lähtien kummankin yhtiön pääkonttorissa (Japanin yhtiölaki, pykälä 791). Jälkikäteisen ilmoitusasiakirjan sisältö on määritelty Japanin yhtiölain täytäntöönpanosäännöissä, pykälä 190, ja siihen sisältyy muun muassa osakkeiden lunastusvaatimuksen käsittelyn kulku.

Osakevaihdon Menettelytavat Japanissa

Osakevaihdon menettelytavat muistuttavat monin tavoin osakevaihtoa, mutta koska kyseessä on täysin uuden emoyhtiön perustaminen, on olemassa muutamia merkittäviä eroja.

Osakevaihtosuunnitelman Laadinta

Osakevaihdon prosessi alkaa, kun tytäryhtiö laatii “osakevaihtosuunnitelman”. Tämän suunnitelman tulee sisältää Japanin yhtiölain 773 §:n mukaiset lakisääteiset asiat. Osakevaihtosopimuksen sisältöön lisätään tietoja uudesta perustettavasta emoyhtiöstä. Tärkeimmät lakisääteiset asiat ovat seuraavat:

• Uuden emoyhtiön tarkoitus, toiminimi, pääkonttorin sijainti ja liikkeeseen laskettavien osakkeiden enimmäismäärä
• Uuden emoyhtiön yhtiöjärjestyksessä määritellyt muut asiat
• Uuden emoyhtiön perustamishetken hallituksen jäsenten nimet
• Tytäryhtiön osakkeenomistajille annettavien uuden emoyhtiön osakkeiden määrä ja niiden laskentatapa
• Uuden emoyhtiön osakepääoman ja vararahaston määrä

Liittyvät Menettelyt ja Voimaantulo

Osakevaihtosuunnitelman laatimisen jälkeen etenee sarja menettelyjä, kuten ennakkotiedonanto (Japanin yhtiölain 803 §), osakkeenomistajien kokouksessa tehtävä erityispäätös, vastustavien osakkeenomistajien osakkeiden lunastusvaatimus (Japanin yhtiölain 806 §) ja tarvittaessa velkojien vastustamismenettely (Japanin yhtiölain 810 §). Nämä menettelyt ovat lähes samat kuin osakevaihdossa.

Kuitenkin voimaantulon ajankohta eroaa ratkaisevasti. Osakevaihto tulee voimaan, kun osakevaihtosuunnitelmassa määritellyn uuden emoyhtiön “perustamisen rekisteröinti” haetaan oikeusministeriöltä ja rekisteröinti on valmis. Vasta tämän rekisteröinnin myötä uusi emoyhtiö syntyy oikeushenkilönä ja samalla se hankkii kaikki tytäryhtiön osakkeet.

Voimaantulon jälkeen uusi emoyhtiö ja tytäryhtiö laativat yhdessä jälkikäteistiedonantodokumentit, jotka on säilytettävä kummankin pääkonttorissa kuuden kuukauden ajan voimaantulopäivästä (Japanin yhtiölain 811 §, yhtiölain täytäntöönpanosäännöt 210 §).

Yksinkertaistetut ja lyhennetyt menettelytavat Japanissa

Japanin yhtiölaki sallii yksinkertaistetut menettelytavat, joissa voidaan jättää osakkeenomistajien kokouksen hyväksyntäpäätös väliin, kun osakkeenomistajiin kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä tai kun jo olemassa on vahva hallintasuhde. Tämä on järkevä järjestelmän suunnittelu, joka tasapainottaa osakkeenomistajien oikeuksien suojelun ja dynaamisen yritysjohtamisen vaatimukset. Näiden menettelytapojen ymmärtäminen on käytännöllisesti tärkeää, kun organisaatiouudistuksia halutaan edistää nopeasti ja tehokkaasti.

Yksinkertaistettu osakevaihto

“Yksinkertaistettu osakevaihto” on järjestelmä, jossa voidaan jättää väliin täysin emoyhtiön osakkeenomistajien kokouksen päätös, kun osakevaihdon vaikutus emoyhtiön taloudelliseen tilanteeseen on vähäinen (Japanin yhtiölaki, 796 artikla, 2 kohta). Tämän menettelyn soveltamisedellytyksenä on, että täysin tytäryhtiön osakkeenomistajille annettavan vastikkeen (kuten emoyhtiön osakkeet tai raha) kokonaisarvo ei ylitä viidesosaa (20 %) emoyhtiön nettovarallisuudesta. Kuitenkin, vaikka tämä edellytys täyttyisi, jos osakkeenomistaja, jolla on yli kuudesosa emoyhtiön kaikista äänioikeuksista, ilmoittaa vastustavansa osakevaihtoa kahden viikon kuluessa yhtiön ilmoituksesta tai julkistuksesta, tarvitaan periaatteessa osakkeenomistajien kokouksen hyväksyntä.

Lyhennetty osakevaihto

“Lyhennetty osakevaihto” on järjestelmä, jossa voidaan jättää väliin tytäryhtiön osakkeenomistajien kokouksen päätös, kun osapuolten välillä on jo vahva hallintasuhde. Tämä menettely soveltuu, kun täysin emoyhtiö omistaa yli 90 % tytäryhtiön äänioikeuksista, mikä luo “erityisen hallintasuhteen” (Japanin yhtiölaki, 784 artikla, 1 kohta, 796 artikla, 1 kohta). Tässä tilanteessa, vaikka tytäryhtiön osakkeenomistajien kokous pidettäisiin, päätöksen tulos on selvä, joten menettelyn rasitusta vähennetään, eikä hyväksyntää tarvita. Kuitenkin, jos vastike on siirtorajoitettu osake ja tytäryhtiö ei ole julkinen yhtiö, on olemassa muutamia poikkeustapauksia, joissa lyhennettyä menettelyä ei voida käyttää.

Yhteenveto

Osakevaihto ja osakekannan siirto ovat voimakkaita ja joustavia oikeudellisia keinoja, joita Japanin yhtiölaki tarjoaa 100%:n emoyhtiö-tytäryhtiösuhteen luomiseksi. Osakevaihto sopii yritysostoihin, joissa olemassa oleva yhtiö toimii emoyhtiönä, kun taas osakekannan siirto on sopiva uuden emoyhtiön perustamiseen, holdingyhtiörakenteen luomiseen tai tasavertaiseen liiketoimintojen yhdistämiseen. Molemmat menetelmät voivat sitoa vähemmistöosakkeenomistajia yhtiökokouksen erityisellä päätöksellä, mutta niihin sisältyy myös tiukat säännökset, jotka suojaavat sidosryhmiä, kuten vastustavien osakkeenomistajien osakkeiden osto-oikeus ja velkojien vastalausemenettely tietyissä tilanteissa. Nämä menettelyt ovat monimutkaisia, ja niiden toteuttaminen vaatii tarkkaa suunnittelua ja oikeudellista asiantuntemusta, sillä lakisääteisten määräaikojen ja tiedonantovelvollisuuksien noudattaminen on tiukkaa.

Monolith Law Office omaa laajan kokemuksen ja asiantuntemuksen osakevaihdoista, osakekannan siirroista ja muista monimutkaisista organisaatiouudistuksista Japanin yhtiölain mukaisesti, edustaen lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaita. Toimistossamme työskentelee useita kaksikielisiä asianajajia, mukaan lukien englanninkielisiä asianajajia, joilla on ulkomainen asianajajatutkinto. Voimme tarjota sujuvaa ja kattavaa tukea kansainvälisille asiakkaille strategian suunnittelusta sopimusten laatimiseen, yhtiökokousten ohjaukseen ja erilaisten oikeudellisten menettelyjen noudattamiseen. Jos tarvitsette asiantuntevaa apua tässä artikkelissa käsitellyissä asioissa, älkää epäröikö ottaa meihin yhteyttä.