Rahoitusratkaisulain soveltaminen ja käytännön toimet mobiilipeleissä

Yritysten oikeudelliset velvollisuudet ja konkreettiset menettelyt

Mikäli pelin sisäinen valuutta tai esineet katsotaan Japanin maksupalvelulain (資金決済法) mukaisiksi ennakkomaksuvälineiksi, yrityksille syntyy merkittäviä oikeudellisia velvollisuuksia.
Jos liikkeeseen laskettujen ennakkomaksuvälineiden käyttämätön saldo ylittää kynnysarvon (tällä hetkellä 10 miljoonaa jeniä), on tämä ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun tämä tosiasia on havaittu kynnysarvopäivänä (joka vuosi maaliskuun ja syyskuun viimeinen päivä). Ilmoitus on tehtävä määrätyllä lomakkeella ja liitteillä, ja se on toimitettava toimivaltaiselle talousviranomaiselle (資金決済法5条1項・2項).
Tämä ilmoitusvelvollisuus on luonteeltaan raportointi valvontaviranomaisille, kun liiketoiminnan laajuus ylittää tietyn tason.

Lisäksi, jos käyttämätön saldo ylittää kynnysarvon kynnysarvopäivänä, on vähintään puolet käyttämättömästä saldosta suojattava tallettamalla se päätoimipaikan tai toimiston toimivaltaiseen talletusvirastoon tai muulla vastaavalla tavalla (資金決済法14条1項, 同法施行令6条).
Tämä talletusvelvollisuus on perustettu käyttäjien suojelun näkökulmasta, jotta käyttämättömän osan arvo säilyy.

Ennakkomaksujärjestelmät pelialalla

Tällaisten oikeudellisten säädösten merkitys korostuu erityisesti mobiilipelialan ainutlaatuisen liiketoimintamallin vuoksi.
Viime vuosina alalla on yleistynyt malli, jossa pelin perusversio tarjotaan ilmaiseksi ja tulonlähteenä käytetään pelin sisäisiä maksujärjestelmiä.
Tässä mallissa pelaajat ostavat oikealla rahalla pelin sisäistä valuuttaa, kuten kristalleja, jalokiviä tai orbeja, ja käyttävät sitä saadakseen hahmoja tai esineitä gacha-järjestelmän kautta tai ostaakseen erilaisia pelin sisäisiä esineitä.

Kun tällaisia pelin sisäisiä maksujärjestelmiä otetaan käyttöön, on tärkeää harkita tarkasti, voivatko tarjottavat pelin sisäiset valuutat ja niillä ostettavat esineet kuulua Japanin rahoitusratkaisulain (資金決済法) mukaisiin “ennakkomaksujärjestelmiin”.
Mikäli ne kuuluvat tähän kategoriaan, on tarpeen luoda asianmukaiset menettelyt ja hallintajärjestelmät lain vaatimusten mukaisesti.

Ennakkosuoritusmaksuvälineiden merkityksen arviointi

Japanin maksupalvelulain (資金決済法) mukaiset ennakkosuoritusmaksuvälineet määritellään selkeiden vaatimusten perusteella.
Ensinnäkin, vaaditaan, että rahamäärä tai tavaroiden ja palveluiden määrä on kirjattu tai tallennettu.
Tämä osoittaa arvon säilyvyyden vaatimuksen.
Toiseksi, on tarpeen, että kirjattu tai tallennettu rahamäärä tai määrä on annettu vastikkeena.
Tämä muodostaa vastikkeellisuuden vaatimuksen.
Kolmanneksi, vaaditaan, että tallennettua arvoa voidaan käyttää maksujen suorittamiseen tai palveluiden käyttämiseen.
Tämä on oikeuden käyttämisen vaatimus.

Yleisesti ottaen pelien sisäiset valuutat täyttävät kaikki ennakkosuoritusmaksuvälineiden vaatimukset, koska niiden määrä tallennetaan sähköisesti, ne annetaan vastikkeena rahasta ja niitä voidaan käyttää erilaisten palveluiden tai esineiden ostamiseen pelin sisällä.
Tämän vuoksi monet pelien sisäiset valuutat katsotaan ennakkosuoritusmaksuvälineiksi.

Toisaalta, jos pelin sisäisiä esineitä myydään suoraan rahalla, niitä ei yleensä pidetä ennakkosuoritusmaksuvälineinä, elleivät ne täytä edellä mainittuja kolmea vaatimusta.
Lisäksi, tärkeänä poikkeuksena lain mukaan, jos käyttöaika on rajoitettu enintään kuuteen kuukauteen, ne suljetaan ennakkosuoritusmaksuvälineiden ulkopuolelle, vaikka ne täyttäisivätkin edellä mainitut vaatimukset (Japanin maksupalvelulain 4 artikla 1 kohta, saman lain täytäntöönpanoasetus 4 artikla 2 kohta).
Tämä poikkeussääntö on luotu keventämään sääntelyn aiheuttamaa taakkaa lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitetuille ennakkosuoritusmaksuvälineille.

Näin ollen, pelien sisäisten maksujärjestelmien suunnittelussa on tärkeää harkita huolellisesti, tulevatko tarjotut toiminnot ja järjestelmät Japanin maksupalvelulain sääntelyn piiriin, ja jos ne kuuluvat, suorittaa tarvittavat oikeudelliset toimenpiteet asianmukaisesti.
Tällä tavoin voidaan saavuttaa vakaa palveluntarjonta ja käyttäjien suojelu, mikä mahdollistaa kestävän liiketoimintamallin rakentamisen.