Onko luvatta julkaistun kuvan uudelleenjulkaisu (retweettaus) tekijänoikeusrikkomus?

Sosiaalinen media on tullut tärkeäksi työkaluksi tiedon levittämiseen, ei ainoastaan yksilöille vaan myös yrityksille. Houkuttelevien kuvien käyttö tiedottamisessa voi olla tehokasta julkisuuden ja myynninedistämisen kannalta, mutta jos nämä kuvat ovat kolmannen osapuolen tekijänoikeudella suojattua materiaalia, jota käytetään luvatta, yritys voi tahattomasti kantaa tekijänoikeusrikkomuksen riskiä. Erityisesti työntekijöiden huolettomat uudelleentwiittaukset tai jakamiset voivat johtaa tilanteeseen, joka vahingoittaa koko yrityksen mainetta.

Tässä artikkelissa käsittelemme tärkeää kysymystä: “Voiko yritys joutua tekijänoikeusrikkomuksesta vastuuseen, jos se levittää luvatta julkaistuja kuvia?” Selitämme aihetta käyttäen esimerkkejä todellisista tapauksista ja niiden oikeudenkäyntipäätöksistä Japanissa.

Leviäminen sosiaalisessa mediassa ja tekijänoikeudet Japanissa

Sosiaalinen media on nykyaikana tärkeä viestintäväline niin yksilöille kuin yrityksillekin, sillä tieto leviää siellä silmänräpäyksessä. Kuitenkin sen nopean leviämisen vuoksi tekijänoikeuksiin liittyvät ongelmat ovat yleistyneet. Erityisesti kuvien ja videoiden kaltaiset teokset kopioidaan ja jaetaan helposti, mikä johtaa usein siihen, että ne leviävät tekijän tarkoittamattomalla tavalla.

Tekijänoikeuslaki myöntää teoksen luoneelle tekijälle erilaisia oikeuksia ja kieltää näiden oikeuksien loukkaamisen. On tärkeää ymmärtää, että tekijänoikeuden rikkominen voi tapahtua tahallisesti, mutta myös huolimattomuudesta tai tietämättömyydestä johtuen.

Mitä oikeudellisia näkökohtia liittyy sosiaalisen median “leviämiseen”? Tyypillisimpiä ovat “kopiointioikeus” ja “yleisölle välittämisoikeus”.

Kopiointioikeus tarkoittaa oikeutta kopioida tai tulostaa teos. Kun käytät retweet- tai share-toimintoa näyttääksesi kuvan omalla tililläsi, teos kopioidaan väliaikaisesti välimuistiin näytön näyttämistä varten, mikä voi loukata kopiointioikeutta.

Yleisölle välittämisoikeus on oikeus lähettää teos internetin kaltaisten viestintäkanavien kautta yleisölle tai mahdollistaa sen vastaanottaminen. Kun jaat kuvan retweetin tai share-toiminnon avulla, jolloin se tulee näkyväksi suurelle joukolle ihmisiä, kuten seuraajillesi, saatat koskettaa yleisölle välittämisoikeutta.

Liittyvä artikkeli: Suostumuksetta julkaistujen valokuvien ja tekijänoikeuden suhde Japanissa[ja]

Twitterin (nykyinen X) twiittien ja niiden uudelleentwiittausten oikeustapaus Japanissa

Internetissä ja sosiaalisen median alustoilla tekijänoikeuslain vastaisesti ilman lupaa tehty teosten lataaminen on kiellettyä. Entäpä, jos luvatta ladattuun kuvaan liitetty twiitti uudelleentwiitataan?

Japanin korkeimman oikeuden ennakkotapauksessa on katsottu, että Twitterin (nykyinen X) käyttöehdot huomioiden toisen henkilön kuvallisen twiitin uudelleentwiittaaminen voi rikkoa tekijänoikeuksia.

Tässä tapauksessa kantajana toimi ammattivalokuvaaja. Kantaja oli lisännyt kuvan nurkkaan tekijänoikeusmerkin “© (tekijän nimi)” ja julkaissut kuvan omilla verkkosivuillaan. Kun tämä kuvioitu kuva ladattiin luvatta, valokuvaaja teki ilmoituksen Twitterille (tuolloin toiminnassa oleva Twitter Japan Inc. ja pääkonttori Twitter Inc.) pyytäen paljastamaan lähettäjän tiedot.

Nimettömäksi jäänyt henkilö A oli ladannut kuvan ilman valokuvaajan lupaa käyttäen sitä omana profiilikuvanaan. Tämän seurauksena kuva tallentui automaattisesti Twitterin profiilikuvatiedostojen tallennus-URL:ään ja näkyi A:n aikajanalla.

Nimettömäksi jäänyt henkilö B oli twiitannut kuvan ilman valokuvaajan lupaa omalta tililtään. Tämän seurauksena kuva tallentui automaattisesti Twitterin twiittikuvatiedostojen tallennus-URL:ään ja näkyi sekä kyseisen twiitin URL:ssa että B:n aikajanalla.

Nimettömät henkilöt C, D ja E olivat uudelleentwiitanneet B:n twiitin, minkä seurauksena kuva näkyi heidän kunkin aikajanoillaan.

Kantaja väitti, että A:n ja B:n toiminta, jossa kuva näkyi heidän tileillään, loukkasi julkisen lähetysoikeuden (tekijänoikeuslain 23. pykälän 1. momentti). Twitterin käyttöehtojen mukaan profiilikuvaksi asettaminen ja kuvan luvaton twiittaaminen rikkovat julkisen lähetysoikeuden. Tässä tapauksessa kiistakysymykseksi nousi C:n, D:n ja E:n uudelleentwiittaustoiminta. Kiisteltiin siitä, loukkasiko uudelleentwiittaus valokuvaajan tekijänoikeuksia.

Aiheeseen liittyvä artikkeli: Valokuvien julkaiseminen ja tekijänoikeudet[ja]

Kantajan ja vastaajan väitteet Japanissa

Kantaja väitti, että seuraavat oikeudet olivat loukatut:

• julkinen esittäminen
• teoksen eheyden suoja
• tekijän nimen ilmoittamisoikeus
• maineen ja kunnian suoja

Käydään läpi jokainen näistä erikseen.

Kantaja väitti, että paitsi kuvallisen twiitin julkaisija, myös sen uudelleentwiittaaja loukkasivat tekijänoikeuksia, koska “uudelleentwiittaus näyttää luvatta kopioitua kuvallista twiittiä aikajanalla ja loukkaa julkista esittämisoikeutta ja muita oikeuksia”.

Lisäksi kantaja väitti, että Twitterin käyttöliittymän mukaisesti kuvallisen twiitin uudelleentwiittaus näyttää sen aikajanalla automaattisesti rajattuna (ns. “inline-linkki”), ja tämä rajaus toiminta loukkaa teoksen eheyden suojaa (tekijänoikeuslaki, 20. pykälän 1. momentti). Teoksen eheyden suoja tarkoittaa oikeutta, joka estää tekijän teoksen sisällön tai otsikon muuttamisen hänen tahtoaan vastaan.

Kantaja väitti myös, että rajauksen vuoksi hänen nimensä ei ollut enää tunnistettavissa, mikä loukkasi tekijän nimen ilmoittamisoikeutta.

Kantaja väitti lisäksi, että uudelleentwiittaus antoi katsojille väärän vaikutelman, että kantajan valokuva oli “lupaa kysymättä käytettävissä oleva, vähäarvoinen teos”, mikä loukkasi maineen ja kunnian suojaa (tekijänoikeuslaki, 113. pykälän 6. momentti).

Siihen Twitter-yhtiö vastasi, että “uudelleentwiittaajat eivät itse lähetä kuvadataa (valokuvia), vaan lähettävät vain valokuvaan liittymätöntä dataa, joten julkisen esittämisoikeuden loukkausta ei ole tapahtunut”.

Lisäksi Twitter-yhtiö vastusti kantajan väitettä, että automaattinen rajaus loukkaisi tekijän moraalisia oikeuksia, seuraavasti:

• Twitterin käyttöliittymän mukaan rajaus tapahtuu internetkäyttäjän tietokoneella, joten rajauksen tekijä ei ole uudelleentwiittaaja vaan internetkäyttäjä, eikä teoksen eheyden suojan tai tekijän nimen ilmoittamisoikeuden loukkaus siten toteudu.
• Rajaus tapahtuu Twitterin järjestelmässä automaattisesti ja mekaanisesti, jotta useita valokuvia voidaan näyttää rajoitetulla näytöllä luontevasti, joten se on “välttämätön” (tekijänoikeuslaki, 20. pykälän 2. momentin 4. kohta) muutos, eikä teoksen eheyden suojan loukkaus toteudu.
• Alkuperäisen postauksen uudelleentwiittaus ei voi kohtuudella alentaa kantajan objektiivista mainetta ja kunniaa, joten maineen ja kunnian suojaa ei ole loukattu.

Liittyvä artikkeli: Tekijän moraalisten oikeuksien ja maineen tai kunnian suojelu[ja]

Tokion alueellisen tuomioistuimen päätös: Kanteen hylkääminen

Tokion alueellinen tuomioistuin arvioi ensimmäisessä oikeusasteessa CDE:n tekemän uudelleentwiittauksen seuraavasti:

• Uudelleentwiittauksen myötä kyseisen aikajanan URL linkittyy automaattisesti alkuperäiseen URL-osoitteeseen, ja tästä URL-osoitteesta lähetetään suoraan käyttäjän tietokoneelle tai muulle laitteelle kuvatiedoston dataa.
• Koska kummankaan URL-osoitteen kautta ei lähetetä mitään tiedonkulun dataa käyttäjän laitteelle, ja koska uudelleentwiittaus itsessään ei lähetä eikä mahdollista kyseisen datan lähettämistä, tuomioistuin katsoi, ettei kyse ole yleisölle suuntautuvasta lähettämisestä.

Näistä syistä tuomioistuin päätteli, ettei kyse ole yleisölle suuntautuvasta lähettämisestä. Lisäksi, koska uudelleentwiittauksen mekanismi ei mahdollista kuvatiedoston muokkausta, ei identiteetin säilyttämisoikeuden loukkaus toteudu. Samoin ei voida katsoa, että uudelleentwiittauksen tekijät tarjoaisivat tai esittäisivät kyseistä kuvaa yleisölle, joten myöskään nimen ilmoittamisoikeuden loukkaus ei toteudu.

Kantaja oli väittänyt, että uudelleentwiittauksen myötä tiedonkulun URL-osoitteesta asiakkaan tietokoneelle lähetetty kuvatiedosto on automaattista yleisölle suuntautuvaa lähettämistä ja että uudelleentwiittauksen tekijät tulisi nähdä tämän toiminnan tekijöinä, joten uudelleentwiittaus loukkaa yleisölle suuntautuvan lähettämisen oikeutta.

Kuitenkin, koska kuvatiedosto oli ladattu Twitterin palvelimelle B:n toimesta, joka loi mahdollisuuden tiedoston yleisölle suuntautuvalle lähettämiselle, tuomioistuin katsoi, että lähettämisen tekijä on B. Tuomioistuin määräsi A:n ja B:n paljastamaan lähettäjän tiedot, mutta ei hyväksynyt CDE:n vastaavan sähköpostiosoitteen paljastamista (Tokion alueellinen tuomioistuin, Heisei 28 (2016) vuoden syyskuun 15. päivän päätös).

Kantaja valitti päätöksestä.

Japanin immateriaalioikeuksien ylioikeuden päätös: Myöntää kantajan vaatimuksista osan

Toisessa oikeusasteessa Japanin immateriaalioikeuksien ylioikeus totesi, ettei CDE:n julkisen lähetysoikeuden loukkausta voida katsoa tapahtuneen, koska automaattisen julkisen lähetyksen tekijöinä ei voida pitää kyseisiä retwiittaajia, eikä retwiittaus itsessään helpottanut automaattista julkista lähetystä. Näin ollen retwiittaajia ei voitu pitää avunantajina.

Lisäksi, koska kyseessä oleva valokuva on teos, joka on lähetetty vain datana, retwiittauksen kautta ei voida katsoa tapahtuneen teoksen datan kopiointia, eikä näin ollen kopiointioikeuden loukkausta voitu myöskään tunnustaa. Koska julkisen välittämisoikeuden loukkausta ei tunnustettu, ei myöskään avunantoon ollut mahdollisuutta, ja ylioikeus päätyi samaan päätökseen kuin ensimmäisessä oikeusasteessa.

Toisaalta ylioikeus tarkasteli tekijänoikeudellista persoonallisuusoikeuden loukkausta. Identiteetin säilyttämisoikeuden osalta todettiin, että kyseinen kuva on luova ilmaisu ajatuksista tai tunteista ja kuuluu tekijänoikeuslain suojaaman kirjallisuuden, tieteen, taiteen tai musiikin piiriin. Kuitenkin, koska retwiittauksen seurauksena kuvan sijainti ja koko määriteltiin uudelleen CDE:n tilillä, katsottiin, että retwiittaajat olivat muokanneet kuvaa, ja tämä katsottiin identiteetin säilyttämisoikeuden loukkaukseksi. Lisäksi, koska ammattivalokuvaajan nimi ei näkynyt esityksessä, todettiin, että retwiittaajat olivat loukanneet tekijän nimen näyttämisoikeutta julkisessa esittämisessä tai tarjoamisessa.

Ylioikeus hylkäsi myös väitteen, että retwiittauksen mukanaan tuoma muutos olisi ollut tekijänoikeuslain 20 artiklan 4 kohdan mukainen “välttämätön” muutos, koska retwiittaus oli tapahtunut ilman valokuvaajan lupaa ja koski kuvatiedostoa sisältävää twiittiä tilillä 2. Näin ollen tällaista muutosta ei voitu pitää “välttämättömänä” muutoksena.

Kunnian ja maineen suojaamisoikeuden osalta loukkausta ei tunnustettu. Perusteluna oli, että vaikka valokuva näkyi yhdessä Sanrion ja Disneyn hahmojen kanssa, ei siitä välittynyt väärää vaikutelmaa, että kyseessä olisi “lupaa kysymättä käytettävissä oleva, arvoton teos” tai “halpa teos”.

Seurauksena Twitter-yhtiön oli paljastettava sähköpostiosoitteet paitsi A- ja B-tilien omistajille, myös CDE-tilin omistajille (Japanin immateriaalioikeuksien ylioikeus, Heisei 30 (2018) huhtikuun 25. päivä).

Twitter-yhtiö ei hyväksynyt tätä päätöstä ja valitti korkeimpaan oikeuteen, jossa valitus hyväksyttiin käsiteltäväksi, joten asia siirtyy Japanin korkeimman oikeuden ratkaistavaksi.

Japanin korkeimman oikeuden päätös: tunnustaa nimen esittämisoikeuden loukkauksen

Japanin korkein oikeus on tehnyt päätöksen, jossa se on jättänyt identiteetin säilyttämisoikeuden loukkauksen pois valitusperusteista ja keskittynyt ainoastaan nimen esittämisoikeuden loukkaukseen.

Twitter-yhtiö esitti valituksensa perusteena, että kunkin retweetin tekijä ei ole käyttänyt tekijänoikeuden alaista teosta retweetin yhteydessä, eikä siten ole tarjonnut tai esittänyt teosta yleisölle tekijänoikeuslain 19 § 1 momentin mukaisesti. Lisäksi he väittivät, että kunkin verkkosivun käyttäjä voi nähdä alkuperäisen kuvan, jossa nimen esittämisoikeus on olemassa, klikkaamalla kuvaa retweetin sisällä. Tämän perusteella retweetin tekijät ovat esittäneet tekijän nimen “tekijän jo esittämällä tavalla” (saman pykälän 2 momentti). Näin ollen he väittivät, että alemman oikeusasteen päätös, joka tunnusti nimen esittämisoikeuden loukkauksen retweeteissä, sisälsi virheitä tekijänoikeuslain tulkinnassa ja soveltamisessa.

Vastauksena tähän Japanin korkein oikeus tunnusti nimen esittämisoikeuden loukkauksen ja hylkäsi valituksen.

Päätöksen perusteet olivat seuraavat:

• Vaikka käyttäjä voisi nähdä alkuperäisen kuvan, jossa nimen esittämisoikeus on olemassa, klikkaamalla kuvaa, se ei muuta sitä tosiasiaa, että nimen esittämisoikeus on erillisellä verkkosivulla kuin missä kuva itse näkyy.
• Käyttäjät eivät näe tekijän nimeä, elleivät he klikkaa kuvaa, eikä ole syytä olettaa, että käyttäjät yleensä klikkaisivat kuvaa.

Näin ollen pelkkä mahdollisuus nähdä alkuperäinen kuva, jossa tekijän nimi on esitetty, klikkaamalla retweetin sisältämää kuvaa, ei tarkoita, että retweetin tekijä olisi esittänyt tekijän nimen.

Näin ollen alemman oikeusasteen, eli immateriaalioikeuksien korkeimman oikeuden, päätös vahvistui, ja retweet voi loukata tekijän persoonallisuusoikeuksia. Tämä tarkoittaa myös, että Twitterin käyttöehdot huomioon ottaen, toisen henkilön kuvallisen tweetin retweettaaminen voi johtaa tekijän tietojen paljastumiseen (Japanin korkeimman oikeuden päätös Reiwa 2 (2020) heinäkuun 21. päivä[ja]).

Lisäksi Japanin korkein oikeus ei ottanut identiteetin säilyttämisoikeuden loukkausta valitusperusteisiin, mutta nimen esittämisoikeuden loukkauksen tunnustaminen riittää oikeuden loukkauksen tunnustamiseen, mikä saattaa viitata siihen, että identiteetin säilyttämisoikeuden kysymys ei ollut merkittävä. Kuitenkin immateriaalioikeuksien korkein oikeus oli päätynyt siihen, että kuvan käsittely voi loukata identiteetin säilyttämisoikeutta, eikä korkein oikeus ole kumonnut tätä päätöstä. On mahdollista, että korkeimman oikeuden esittämät perusteet nimen esittämisoikeuden osalta pätevät myös identiteetin säilyttämisoikeuteen.

Yhteenveto: Sosiaalisen median tekijänoikeusrikkomuksista kannattaa keskustella asianajajan kanssa

Tässä artikkelissa olemme käsitelleet luvatonta kuvien levittämistä sosiaalisessa mediassa ja tekijänoikeusrikkomusten riskejä. Erityisesti Japanin korkeimman oikeuden (Reiwa 2 (2020)) heinäkuun 21. päivän päätös on tehnyt selväksi, että jopa uudelleentwiittaaminen voi olla tekijänoikeusrikkomus, mikä korostaa varovaisuuden tarvetta tiedon levittämisessä.

Tekijänoikeuslaki on monimutkainen, ja päätökset voivat vaihdella tapauskohtaisesti. “En tiennyt” -väite ei välttämättä vapauta vastuusta. Jos olet epävarma, rikkooko yrityksesi sosiaalisen median käyttö tekijänoikeuksia, tai jos olet joutunut tekijänoikeusrikkomuksen vuoksi ongelmiin, suosittelemme ottamaan nopeasti yhteyttä asianajajaan.

Liittyvä artikkeli: Onko Twitterin kuvakaappauksen käyttö tekijänoikeusrikkomus? Reiwa 5 (2023) vuoden päätöksen selitys[ja]

Esittelyssä toimistomme tarjoamat ratkaisut

Monolith Lakitoimisto yhdistää IT-alan ja oikeudellisen asiantuntemuksen tarjotakseen ainutlaatuisia ja tehokkaita oikeudellisia palveluita. Viime aikoina internetissä tapahtuva tekijänoikeusrikkomus on herättänyt paljon huomiota. Monolith Lakitoimistossa kokeneista lakimiehistä koostuva asiantuntijatiimimme käsittelee näitä kysymyksiä. Lisätietoja löydät alla olevasta artikkelista.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: Erilaisten yritysten IT- ja immateriaalioikeudelliset palvelut[ja]