【Kesäkuussa Reiwa 7 (2025)】Rikoslain uudistuksessa luotava uusi 'pidätysrangaistus' – Mitä se on? Uudistuksen merkitys ja neljä keskeistä kohtaa selitettynä

Reiwa 7:ssä vuodessa (2025) kesäkuussa, Japanissa pitkään jatkuneet rangaistusmuodot, elinkautinen vankeusrangaistus ja kuritushuonerangaistus, poistetaan käytöstä ja tilalle luodaan uusi ‘kotirangaistus’. Kesäkuusta lähtien elinkautinen vankeusrangaistus ja kuritushuonerangaistus yhdistetään yhdeksi kotirangaistukseksi.

Perinteiset rangaistussäännökset on määritelty yli sata vuotta sitten, ja vuosien varrella rangaistusten luonnetta ja niiden täyttämiä rooleja on tarkasteltu uudelleen. Tämä rikoslain uudistus merkitsee suurta käännekohtaa Japanin rikospolitiikassa.

Tässä artikkelissa emme ainoastaan esittele tulevaa uudistusta, vaan syvennymme myös sen taustoihin ja merkitykseen.

Mikä on koeaikarangaistus? Ero vankeusrangaistuksen ja kuritushuonerangaistuksen välillä Japanissa

“Koeaikarangaistus” on rangaistus, joka sisällytettiin Japanin oikeusministeriön maaliskuussa Reiwa 4 (2022) kansalliselle parlamentille esittämään rikoslain uudistusehdotukseen. Tämän myötä “vapaudenriistorangaistusten” järjestelmä muuttuu.

“Vapaudenriistorangaistus” on rangaistus, joka riistää henkilön vapauden, ja tällä hetkellä on olemassa kolme tyyppiä: vankeus, kuritushuone ja pidätys. Tämän uudistuksen myötä perinteinen vankeuden ja kuritushuoneen välinen ero poistuu, ja ne yhdistetään “koeaikarangaistukseksi”. Näin toteutuu niin sanottu “vapaudenriistorangaistusten yksinkertaistaminen”.

↓

Aiemmin vapaudenriistorangaistuksissa vankeusrangaistuksen yhteydessä oli pakollista suorittaa työtehtäviä, kun taas kuritushuonerangaistuksessa työ oli vapaaehtoista. Kuitenkin käytännössä “useimmat kuritushuonerangaistuksen suorittajat osallistuvat työhön pyynnöstä (rikosseuraamuslaitoksen ja vangittujen kohtelua koskevan lain 93. pykälä), joten työn olemassaolo ei tee vankeusrangaistuksesta ja kuritushuonerangaistuksesta merkittävästi erilaisia” (Kenji Takeuchi ja Takeshi Honjo, “Rikosseuraamuspolitiikan oppikirja”).

Toisaalta koeaikarangaistuksessa päätetään yksilöllisesti, suorittaako rangaistuksen saanut henkilö työtehtäviä vai ei. Työtehtävien pakollisuus poistuu, ja sen sijaan keskitytään parannusohjaukseen ja uusintarikollisuuden ehkäisyyn.

Uudistetussa rikoslaissa ennen uudistusta ollut 13. pykälä (kuritushuone) on poistettu, ja 12. pykälän 1. ja 2. momenttia on muutettu sekä 3. momentti on lisätty.

Ennen uudistusta rikoslain 12. pykälän 2. momentti
“Vankeusrangaistuksessa pidetään rikosseuraamuslaitoksessa ja suoritetaan määrättyjä töitä.”

Ennen uudistusta rikoslain 13. pykälän 2. momentti【Uudistuksessa poistettu】
“Kuritushuonerangaistuksessa pidetään rikosseuraamuslaitoksessa.”

↓

Uudistetun rikoslain 12. pykälän 2. momentti

“Koeaikarangaistuksessa pidetään rikosseuraamuslaitoksessa.”

Uudistetun rikoslain 12. pykälän 3. momentti【Uudistuksessa lisätty】

“Koeaikarangaistuksen saaneelle voidaan suorittaa tarvittavia töitä tai antaa tarvittavaa ohjausta parannuksen ja uudelleensosiaalistumisen edistämiseksi.”

Koeaikarangaistuksen käyttöönoton myötä työ ei ole enää keino aiheuttaa kärsimystä rangaistuksen saaneelle, vaan se on keino edistää hänen parannustaan ja sujuvaa yhteiskuntaan paluuta. Työ ja parannusohjaus sekä opetustoiminta on nyt asetettu samanarvoisiksi ja samanlaatuiseksi kohtelukeinoksi rikoslain mukaan.

Vapaudenmenetysrangaistusten yhdistämisen historia Japanissa

Japanissa keskustelu vankeus- ja kuritushuonerangaistusten erottelun poistamisesta ja vapaudenmenetysrangaistusten yhdistämisestä on ollut olemassa jo ennen sotaa. 1960-luvulla tehty kokonaisvaltainen rikoslain uudistustyö toi tämän kysymyksen suoraan esille, mutta yritys kariutui lopulta.

Kuitenkin, kun rikoslakiin tehtiin muutoksia, jotka loivat uuden pidätysrangaistuksen, nämä muutokset etenivät ilman suurta vastustusta. Miksi näin kävi? Katsotaanpa uudistuksen taustoja tarkemmin.

Neljä keskeistä seikkaa Japanin rikoslain uudistuksen taustalla

Japanin oikeusministeriö perustelee uudistusta tarpeella “edistää entisestään vankien kohtelua rikosseuraamuslaitoksissa”. (Lähde: Oikeusministeriö “Rikoslain ja muiden lakien osittaisen muutoksen perusteet”[ja])

Tähän liittyy useita taustatekijöitä.

Vankila- ja kuritushuonorangaistusten erottelun merkityksen väheneminen Japanissa

Japanin rikosvalkoisen kirjan (Reiwa 6 (2024)) mukaan tuomituista oli 14,033 henkilöä (99.6 %) saanut vankeusrangaistuksen, 49 henkilöä (0.3 %) kuritushuonorangaistuksen ja 3 henkilöä (0.0 %) pidätysrangaistuksen. Lisäksi kuritushuonorangaistuksen saaneista 81.8 % osallistui työtoimintaan (tilanne maaliskuun lopussa Reiwa 6 (2024), “Reiwa 6 vuoden rikosvalkoinen kirja”[ja]).

Kuten näistä tiedoista käy ilmi, vankeus- ja kuritushuonorangaistusten välisen erottelun merkitys on Japanissa heikentynyt.

Pyyntöjä rangaistuslaitoksesta

Kun asiaa harkitsee, on selvää, että joukossa on vanhuksia ja vammaisia, joille työskentely voi olla vaikeaa. Japanin rikoslain mukaan vankeusrangaistuksen suorittaville on kuitenkin määrätty työvelvoite, mikä on johtanut tilanteeseen, jossa heitä pakotetaan tekemään töitä, vaikka se olisi heille vaikeaa.

Lisäksi vangeilla, joilla on puutteelliset koulutustaidot ja jotka sen vuoksi kohtaavat vaikeuksia yhteiskunnallisessa elämässä, saattaisi olla enemmän hyötyä koulutuksen parantamisesta kuin työnteosta. Kuitenkin työvelvoitteen vuoksi heille ei ole mahdollista tarjota riittävästi aikaa koulutuksen parantamiseen.

Työvelvoitteen asettaminen vankeusrangaistuksen suorittaville on herättänyt huolta, sillä se voi olla esteenä vankien kuntoutumiselle ja yhteiskuntaan sopeutumiselle.

Japanin hallituksen toimenpiteet uusintarikollisuuden ehkäisemiseksi

Perinteisesti rangaistuksilla on ollut vahva ‘kurittamisen’ merkitys, ja kritiikkiä on esitetty siitä, että tuomittujen henkilöiden kuntoutus ja yhteiskuntaan paluun tukeminen on ollut riittämätöntä. Lisäksi aiemmin tuomittuja henkilöitä on jaoteltu ryhmiin rikollisen taipumuksen perusteella, eikä tehdyn rikoksen laatu tai henkilön ikä ole välttämättä ollut keskeisessä asemassa.

Tämän vuoksi hallitus on asettanut tavoitteeksi vähentää vapautuneiden tuomittujen henkilöiden uudelleen vangitsemisen määrää 20 prosentilla kymmenen vuoden aikana, perustuen yksilöllisiin ominaisuuksiin ja näyttöön perustuvaan tehokkaaseen kohteluun (Heisei 24 (2012) “Uusintarikollisuuden ehkäisyn kokonaisvaltaiset toimenpiteet”).

Osana näitä toimenpiteitä ensimmäiseen uusintarikollisuuden ehkäisyn edistämissuunnitelmaan sisällytettiin ohjeistusta ja koulutusta, joiden tarkoituksena on kehittää viestintätaitoja ja liiketoimintatapoja korjauslaitoksissa.

Nuorten rikoksentekijöiden kohtelu Japanissa

Taustalla oli suoraan vaikuttava tekijä, joka johti vankeusrangaistuksen luomiseen. Se oli keskustelu nuorisolain soveltamisikärajan alentamisesta.

Mikäli nuorisolain soveltamisikäraja alennettaisiin alle 18-vuotiaisiin, 18–19-vuotiaat eivät enää kuuluisi nuorisolain piiriin, ja heihin sovellettaisiin rangaistuksia. Kuitenkin perinteisen nuorisolain mukaiset menettelyt mahdollistavat joustavan toiminnan nuoren ominaispiirteiden mukaan, ja ne ovat tunnettuja nuorten parantavaan koulutukseen ja uusintarikollisuuden ehkäisyyn liittyvistä näkökulmista. Siksi, jos 18–19-vuotiaille määrättäisiin rangaistuksia, olisi tarpeen tarkastella rangaistusten sisältöä ja täytäntöönpanoa, ja laajemmin koko vankipopulaation kohtelua. Esimerkiksi 18–19-vuotiaat ovat yleensä lukio- tai yliopistoikäisiä, mutta rangaistuksen alaisina he eivät voi omistautua täysin opiskelun edistämiseen, koska työnteon on oltava pakollista.

Tässä kontekstissa oikeusjärjestelmän uudistamista käsittelevä neuvosto, nuorisolain ja rikoslain alakomitea, antoi oikeusministerille suosituksen, joka sisälsi ehdotuksen vankeus- ja kuritushuone-rangaistusten yhdistämisestä uudeksi vapaudenmenetysrangaistukseksi.

Vastaus Japanin vankeusrangaistuksen käyttöönottoon

Japanissa on otettu käyttöön vankeusrangaistus, jonka sisältö on alkanut hahmottua. Raporttien mukaan vangit jaetaan 24 erilaiseen korjaavaan hoito-ohjelmaan, jotka keskittyvät muun muassa nuorten käsittelyyn, nuorten aikuisten käsittelyyn ja vanhusten hyvinvointiin, sekä mielenterveysongelmista kärsivien “hyvinvointitukeen”. Näin ollen vangeille tarjotaan yksilöllistä hoitoa heidän ominaispiirteidensä mukaisesti.

Viite: 21. tammikuuta 2025 Mainichi Shimbun | “Vankeusrangaistuksen” yksityiskohdat paljastuvat: Vangit jaetaan 24 ohjelmaan uudelleenkoulutusta ja uusintarikollisuuden ehkäisyä varten[ja]

Japanin vankeusrangaistuksen käyttöönottoon valmistautumiseksi vankiloissa ja muissa rikosseuraamuslaitoksissa valmistelut etenevät kiireellisesti, mutta käytännön haasteita on myös ilmennyt. Esimerkiksi eri rangaistuslajeja suorittavat henkilöt on periaatteessa pidettävä erillään. Vankeusrangaistuksen käyttöönoton myötä vankiloissa vankeusrangaistusta suorittavat vangit ja vankeusrangaistusta suorittavat vangit sekoittuvat, mutta heidän asuintilojensa erottaminen on tarpeen. Tämä edellyttää lisähenkilöstön palkkaamista ja fyysisen tilan puutteen aiheuttamaa huolta.

Yhteenveto: Konsultoi asianajajaa rikosasioissa

Japanin rikosoikeudellisen järjestelmän suuri käännekohta on pidätysrangaistuksen käyttöönotto 1. kesäkuuta 2025 (Reiwa 7) alkaen. Tämä uudistus pyrkii korostamaan vankien kuntoutusta ja yhteiskuntaan paluuta sekä turvaamaan yhteiskunnan turvallisuutta uusintarikollisuuden ehkäisyn kautta.

Kuitenkin, jos joudut osalliseksi rikosasiaan, on parasta palkata asianajaja, joka on asiantuntija tällä alueella. Jos esimerkiksi pidätetään rikoksesta epäiltynä, on mahdollista olla palkkaamatta asianajajaa ennen syytteen nostamista tai sen jälkeen vapaaehtoisessa puolustuksessa. Kuitenkin asianajajaa ei palkkaamatta jättäminen voi olla suuri haitta epäillylle tai syytetylle, joten asianajajan palkkaaminen on suositeltavaa.

Vaikka taloudellinen tilanne olisi tiukka, on olemassa järjestelmiä, kuten “rikosepäiltyjen oikeusapujärjestelmä” ja “valtion määräämä puolustusasianajaja”, joita voi käyttää. Jos joudut rikosepäillyksi tai syytetyksi, harkitse ehdottomasti näiden järjestelmien käyttöä.

Esittelyssä toimistomme tarjoamat ratkaisut

Monolith Lakitoimisto yhdistää IT-alan ja erityisesti internetin sekä oikeudellisen asiantuntemuksen tarjotakseen ainutlaatuisia ja tehokkaita oikeudellisia palveluita. Toimistomme palvelee asiakkaita laajalla skaalalla, aina Tokion pörssin Prime-markkinalla listatuista yrityksistä aina alkuvaiheen startupeihin asti. Syvällisen ymmärryksemme avulla liiketoimintamalleista ja toimialoista tunnistamme potentiaaliset oikeudelliset riskit ja tarjoamme tukea liiketoiminnan laillisuuden varmistamiseksi. Alla olevassa artikkelissa kerromme yksityiskohtaisemmin palveluistamme.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: IT- ja startup-yritysten yritysoikeudelliset palvelut[ja]