【Reiwa 8 (2026) voimaantulo】Mitä ovat 'Japanin hoitovakuutuslain' uudistukset? Taustat ja toimenpiteet, joita hoivapalveluntarjoajien tulisi toteuttaa

Japanin hoitovakuutuslaki (介護保険法) on säädös, joka on luotu tarjoamaan asianmukaisia terveys- ja sosiaalipalveluita Japanissa hoivaa tarvitseville henkilöille. Hoitovakuutuslakia tarkistetaan ja uudistetaan säännöllisesti, joten hoivapalveluiden tarjoajien on jatkuvasti mukautettava toimintaansa lain vaatimusten mukaisesti. Hoitovakuutuslakiin on tulossa kaksivaiheisia muutoksia Reiwa 6 (2024) vuoden huhtikuussa ja kesäkuussa, mutta jotkut saattavat olla epävarmoja siitä, mitä muutokset sisältävät tai millaisia toimenpiteitä niiden johdosta tulisi toteuttaa.

Tässä artikkelissa selitämme hoitovakuutuslain uudistuksen taustat, keskeiset kohdat ja annamme esimerkkejä. Jos johdat hoivapalveluyritystä, suosittelemme tutustumaan tähän tietoon.

Mikä on hoitovakuutuslaki?

Hoitovakuutuslaki on säädös, joka on luotu tarjoamaan asianmukaisia terveydenhuolto- ja hyvinvointipalveluita niille, jotka tarvitsevat hoivaa. Hoitovakuutuslaki astui voimaan vuonna 2000 (Heisei 12) ja sitä on uudistettu kolmen vuoden välein vastaamaan yhteiskunnan tarpeita.

Hoitovakuutuslain säätämisen taustalla on useita syitä, kuten:

• Japanin väestön ikääntymisen myötä hoivaa tarvitsevien ikäihmisten määrän kasvu ja hoivan tarpeen pitkittyminen
• Ydinperheiden yleistyminen ja perheen sisäisten hoivaongelmien lisääntyminen
• Vanhuspalveluiden ja vanhusten terveydenhuoltojärjestelmän aiempien ratkaisujen riittämättömyys

Japanin terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriön ‘Hoiva-alan viimeaikaisista suuntauksista[ja]‘ -raportin mukaan hoitovakuutuksen piiriin kuuluvien hoivaa tarvitsevien (tukea tarvitsevien) henkilöiden määrä oli huhtikuussa 2000 (Heisei 12) 2,18 miljoonaa, mutta maaliskuussa 2012 (Heisei 24) määrä oli noussut 6,9 miljoonaan, mikä on 3,2-kertainen kasvu.

Japanin sisäasiainministeriön ‘Väestödynamiikka ja yhteiskuntarakenteen muutokset perheiden muodossa jne.[ja]‘ -raportin mukaan ydinperheiden osuus kaikista kotitalouksista on kasvanut 77,6 prosentista vuonna 1990 (Heisei 2) 86,7 prosenttiin vuonna 2020 (Reiwa 2). Vaikka vanhempien hoiva on perinteisesti ollut lasten ja perheen vastuulla, ydinperheiden lisääntyminen on johtanut tilanteisiin, joissa hoiva ei ole mahdollista.

Näistä syistä, kun aiemmat vanhustenhuoltolaki ja vanhusten terveydenhuoltolaki eivät enää riittäneet tukemaan tarpeita, hoitovakuutuslaki säädettiin.

Hoivavakuutuslain (介護保険法) uudistuksen taustat vuodelle Reiwa 6 (2024)

Yksi hoivaan liittyvistä ongelmista on vuoden 2025 kysymys. Vuoden 2025 kysymys viittaa siihen, että suurten ikäluokkien saavuttaessa myöhäisen vanhuuden ja “super-vanhenemisen yhteiskunnan” kynnyksen, seurauksena on vaikutuksia monilla eri aloilla, kuten työllisyydessä, terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa.

Lisäksi ennustetaan, että vanhusväestön määrä saavuttaa huippunsa vuonna 2042, ja on selvää, että nykyinen hoivavakuutusjärjestelmä ei tule toimimaan. Näistä syistä järjestelmän tarkistuksia ja uudistuksia tehdään kolmen vuoden välein.

Reiwa 6 (2024) vuoden aikana uudistukset toteutetaan ottaen huomioon väestörakenteen ja sosioekonomisten olosuhteiden muutokset, ja keskittyen seuraaviin neljään perusnäkökohtaan:

Alueellisen kattavan hoivajärjestelmän syventäminen ja edistäminen
Itsenäisyyden tukeminen ja vakavien sairauksien ehkäisy
Laadukkaiden palveluiden tehokas tarjoaminen
Työpaikkojen luominen, jotka tukevat hyvää työympäristöä
Järjestelmän vakauden ja kestävyyden varmistaminen

Lähde: Japanin terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriö ‘Reiwa 6 (2024) vuoden hoivapalkkioiden tarkistamista koskevan neuvotteluraportin yhteenveto[ja]‘

Aiempien lakimuutosten yksityiskohdat ovat seuraavat:

Viite: Japanin terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriö ‘Hoivavakuutusjärjestelmän yleiskatsaus[ja]‘

Japanin terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriö aikoo jatkossa edistää toimenpiteitä, joiden avulla kaikki kansalaiset voivat olla pidempään aktiivisia ja terveitä, kehittämällä monipuolisia työ- ja yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuuksia, pidentämällä terveitä elinvuosia ja parantamalla terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottavuutta.

Kuusi keskeistä kohtaa Japanin hoivavakuutuslain (Reiwa 6 [2024]) uudistuksessa

Japanin hoivavakuutuslain uudistuksen kuusi keskeistä kohtaa vuonna Reiwa 6 (2024) ovat seuraavat:

• Hoivapalveluntarjoajien taloudellisten raporttien julkaiseminen muuttuu pakolliseksi
• Hoivatietojen sähköinen hallinta ja järjestelmän kehittäminen
• Kotikäyntejä ja pienimuotoisia monitoimipalveluita tarjoavien hoivapalveluiden yhdistelmän hyväksyminen
• Kotihoidon tukipalveluiden tarjoajien toiminnan laajentaminen
• Tieteellisen hoivatietojärjestelmän (LIFE) käyttöönoton edistäminen
• Hoivapalveluiden tuottavuuden parantaminen

Tässä selitämme kunkin kohdan yksityiskohtia.

Hoivapalveluyritysten tilinpäätösten julkaiseminen muuttuu pakolliseksi

Reiwa 6 (2024) vuoden lainmuutoksen myötä hoivapalveluyrityksille tulee velvollisuus julkaista tilinpäätöksensä. Hoivapalveluyritysten on raportoitava taloudellinen tilanteensa, kuten tulot ja menot, jokaiselta tilikaudelta prefektuurin kuvernöörille. (Japanin ~Sosiaalihuoltolain 115. pykälän 44:n 2 momentin 1 ja 2 kohta)

Taloudellisen tilanteen läpinäkyvyyden parantamisen tavoitteena on helpottaa hoivapalveluiden käyttäjien ymmärrystä nykytilasta ja todellisuudesta, sekä mahdollistaa tukitoimien suunnittelu tiedon analysoinnin ja tutkimuksen pohjalta. Aiemmin sosiaalihuoltoyhteisöille ja vammaispalveluiden tarjoajille tilinpäätösten julkaisu oli jo pakollista, mutta ongelmana oli alhainen toimitusprosentti. Reiwa 6 (2024) vuoden muutoksessa velvoite laajenee myös hoivapalveluyrityksiin, ja lisäksi säädetään rangaistuksista.

Jos tilinpäätöstä ei toimiteta tai annetaan väärä raportti, voidaan määrätä aikaraja raportin tai korjauksen toimittamiselle. (Japanin ~Sosiaalihuoltolain 115. pykälän 44:n 2 momentin 6 kohta) Lisäksi, mikäli määräyksiä ei noudateta, voidaan toimilupa peruuttaa tai liiketoiminta keskeyttää. (Japanin ~Sosiaalihuoltolain 115. pykälän 44:n 2 momentin 2 ja 8 kohta)

Hoitotiedon sähköinen hallinta ja järjestelmän kehittäminen

Kunnat, käyttäjät ja terveydenhuoltoinstituutiot voivat tarkastella hoitotietoja sähköisesti, mikä on yksi lainsäädännön uudistuksen toteutuksista. Japanin hoitovakuutuslaissa (介護保険法) todetaan seuraavaa:

Japanin terveys- ja työministeriön on kerättävä hoitopalveluyritysten johtamistietoja, järjesteltävä ne ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta voidaan nopeasti tarjota kansalaisille analysoitua tietoa käyttäen hyväksi internetiä tai muita edistyneitä tietoliikenneverkkoja. (Artikla 115, kohta 44-2, alakohta 3)

Lähde: e-Gov lainsäädännön haku ‘Hoitovakuutuslaki[ja]‘

Kun hoitotiedot ovat vapaasti saatavilla internetin kautta, käyttäjät voivat helpommin tarkistaa hoitotietoja ja saada itselleen sopivia hoitopalveluita. Lisäksi hoitotiedon sähköistäminen vähentää paperityötä ja mahdollistaa tiedon jakamisen digitaalisesti, mikä tehostaa työprosesseja.

Tämän ansiosta voidaan käyttää enemmän aikaa käyttäjien hoitoon ja tarvittavien palveluiden kehittämiseen, mikä puolestaan mahdollistaa hoitopalveluiden laadun parantamisen.

Kotisairaanhoitoa ja pienimuotoista monitoimikotipalvelua yhdistävien palveluiden hyväksyntä

Reiwa 6 (2024) vuoden lainmuutoksessa selkeytettiin, että kotisairaanhoitoa ja pienimuotoista monitoimikotipalvelua yhdistävissä palvelupisteissä tarjottaviin “käynti- ja yöpymispalveluihin” sisältyy nyt hoitopalveluja, jotka kattavat sairaanhoidollista huolenpitoa tai tarvittavaa lääkärin hoitoa tukevia toimenpiteitä. (Japanilaisen ~standardin 8. artiklan 23. kohta)

Lisäksi Reiwa 6 (2024) vuoden lainmuutoksessa suunniteltu kotihoitoa ja päivähoitoa yhdistävien monimuotoisten palveluiden (palveluita, joissa yhdistetään kaksi tai useampia hoivapalveluita) uudistus on päätetty toistaiseksi lykätä.

Kotihoidon tukipalveluiden laajentaminen

Aiemmin alueellisilta kattavilta tukikeskuksilta saadun toimeksiannon pohjalta suoritetut hoivan ennaltaehkäisyyn liittyvät tukitoimet (kuten hoivan ennaltaehkäisyyn liittyvien palveluiden suunnittelu) ovat nyt mahdollisia myös kotihoidon tukipalveluyrityksissä. (Japanin ~Hoitoa tukevan asumispalvelun järjestämistä koskeva laki, 115. pykälän 22. momentin 1. kohta) Tämän seurauksena kaupungin tai kunnan nimeämät kotihoidon tukipalveluyritykset voivat nyt solmia suoria sopimuksia asiakkaiden kanssa ja tarjota palveluita heille.

Tavoitteena on vähentää alueellisten kattavien tukikeskusten työtaakkaa, ja nyt myös yleisiin neuvonta- ja tukitehtäviin liittyviä osia voidaan ulkoistaa kotihoidon tukipalveluyrityksille. (Japanin ~Hoitoa tukevan asumispalvelun järjestämistä koskeva laki, 115. pykälän 47. momentin 4. kohta)

Tieteellisen hoivainformaatiojärjestelmän (LIFE) käyttöönoton edistäminen

Tässä lainsäädännön uudistuksessa edistämme tieteellisen hoivainformaatiojärjestelmän (LIFE) käyttöönottoa. Tieteellisellä hoivalla tarkoitetaan tieteelliseen näyttöön (evidenssiin) perustuvaa hoivaa. LIFE-järjestelmän avulla on mahdollista jakaa tietoja hoivapalveluiden käyttäjien tilasta ja hoivalaitoksissa tehtävistä hoitosuunnitelmista ja -toimenpiteistä internetin kautta Japanin terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriön kanssa. LIFE-järjestelmän hyödyntäminen mahdollistaa sen, että LIFE-järjestelmään kerättyjä tietoja analysoidaan ja palautetaan ministeriössä, mikä mahdollistaa tieteelliseen näyttöön perustuvan hoivan. Lisäksi, koska tiedot lisätään laskutettavaan korvaukseen, on siitä hyötyä myös hoivapalveluiden tarjoajille.

Tässä lainsäädännön uudistuksessa tarkastellut asiat sisältävät seuraavat kolme kohtaa:

• LIFE-järjestelmän raportointitiheyden muuttaminen kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen
• Syötettävän tiedon määrän vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten syötettävien kohtien määritelmien selkeyttäminen ja yhteisten lisäkorvausten kohtien valintavaihtoehtojen yhdenmukaistaminen
• Mahdollisuus yhdenmukaistaa tietojen toimittamisen ajankohtaa, kun lasketaan useita lisäkorvauksia tietyin ehdoin (tietojen toimittamiselle annetaan joustoaika)

Kun otat käyttöön LIFE-järjestelmän, on tärkeää huomioida, että sinun on toimitettava tietoja säännöllisesti ja tiedon syöttämisen vaatima työmäärä kasvaa.

Viite: Japanin terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriö ‘Hoivapalkkioiden uudistus vuodelle Reiwa 6 (2024)[ja]‘

Hoivapalveluyritysten tuottavuuden parantaminen

Japanin hoitovakuutuslain (介護保険法) 5. artiklan 2. momentin mukaan on prefektuurien velvollisuus tukea hoivapalveluyritysten tuottavuuden parantamista. Prefektuureja velvoitetaan pyrkimään siihen, että hoivapalveluita tarjoavissa yrityksissä ja laitoksissa tehostetaan toimintaa ja edistetään hoivapalveluiden laatua parantavia toimenpiteitä. (5. artiklan 3. momentti sekä 118. artiklan 3. momentti)

Lisäksi kaupungeilta, kuilta ja kunnalta vaaditaan, että ne sisällyttävät hoitovakuutussuunnitelmaansa toimenpiteitä ja strategioita tuottavuuden parantamiseksi yhteistyössä prefektuurien kanssa. (117. artiklan 3. momentin 5. kohta)

Viime aikoina hoivan tarve on kasvanut, vaikka hoiva-alan työvoima on vähäistä, mikä on noussut esiin haasteena. Lainmuutoksen tavoitteena on parantaa tuottavuutta esimerkiksi hoivarobotiikan ja teknologian käyttöönoton kautta, jotta työtä voitaisiin tehdä pienemmälläkin henkilöstömäärällä.

Tämän lainmuutoksen myötä voidaan odottaa, että prefektuurien ja kaupunkien, kuilta ja kuntien tuki tuottavuuden parantamiseen vahvistuu.

Odotukset ja haasteet Reiwa 6 (2024) vuoden hoivavakuutuslain uudistuksessa

Reiwa 6 (2024) vuoden lainuudistuksessa on myös asioita, jotka on päätetty jättää toistaiseksi toteuttamatta. Tässä käsittelemme kahta tällaista seikkaa ja tulevaisuuden haasteita.

Odotukset: Reiwa 6 (2024) vuoden uudistuksessa toistaiseksi toteuttamatta jätetyt kohdat

Tällä kertaa päätettiin jättää toteuttamatta siirto, jossa hoitoa tarvitsevien ikäihmisten (hoitoasteet 1 ja 2) kotihoito ja päivähoito siirrettäisiin ‘kattavaan palveluun’. Hoitoaste tarkoittaa hoitoa tarvitsevan henkilön tilan luokitusta, joka määrittää tarvittavan hoidon määrän. Hoitoasteita on viisi, ja niiden mukaan määräytyy palveluiden saamisen yläraja. ‘Kattava palvelu’ viittaa ennaltaehkäisevään hoitoon ja päivittäisen elämän tukipalveluihin.

Kun hoitoasteiden 1 ja 2 koti- ja päivähoito siirtyisi kattavan palvelun piiriin, kunnat voisivat itse määrittää palveluiden korvaukset, mikä olisi voinut johtaa kustannusten alenemiseen. Kuitenkin samalla oli huoli siitä, että palveluiden laatu vaihtelisi kunnittain ja että palveluntarjoajat saattaisivat vetäytyä markkinoilta, minkä vuoksi tämä muutos jätettiin tässä uudistuksessa toteuttamatta.

Myös hoitosuunnitelman maksullisuuden käyttöönottoa lykättiin. Hoitosuunnitelma on asiakirja, jossa kuvataan asiakkaan ja hänen perheensä tilanteen ja toiveiden pohjalta palveluiden tavoitteet ja sisältö. Hoitosuunnitelman laatiminen on kotipalveluissa täysin vakuutuksen piirissä, kun taas laitoshoitopalveluissa asiakas maksaa itse. Tämän epäkohdan korjaamiseksi ehdotettiin maksullisuutta, mutta asiakkaiden ja heidän perheidensä vastustuksen sekä työmäärän kasvun vuoksi asia siirrettiin Reiwa 9 (2027) vuoden uudistukseen.

Haasteet: Palveluntarjoajien työmäärän kasvu

Reiwa 6 (2024) vuoden lainuudistuksen haasteena on palveluntarjoajien työmäärän kasvu. Tämä johtuu muun muassa velvoitteesta toimittaa taloudellisia raportteja, LIFE-järjestelmän käyttöönotosta sekä sähköisen hallinnan ja järjestelmien kehittämisestä, mikä lisää uusien asiakirjojen laatimista ja tietojen syöttämistä.

Uusien työtehtävien sujuvaan hoitamiseen tarvitaan aikaa, ja lisäksi sähköisen hallinnan ja järjestelmien kehittämiseen tarvittavien työkalujen hankintaan liittyy kustannuksia.

Esimerkkejä onnistuneesta hyödyntämisestä Japanin hoitovakuutuslain uudistuksessa

Japanin hoitovakuutuslain uudistuksen hyödyntämisen esimerkkeinä käsittelemme seuraavia kahta tapausta:

• Vapaaehtoistyön pisteytysjärjestelmä
• Alueellinen kattava hoitojärjestelmä

Katsotaanpa tarkemmin.

Vapaaehtoistyön pisteytysjärjestelmä

Vapaaehtoistyön pisteytysjärjestelmä on järjestelmä, jossa vapaaehtoisille hoitotyön tukitehtävissä toimiville henkilöille myönnetään suoritusten mukaan pisteitä. Kertyneitä pisteitä voi vaihtaa lahjakortteihin tai käteiseen.

Vapaaehtoistyön pisteytysjärjestelmä otettiin käyttöön osana Japanin hoitovakuutusjärjestelmää vuonna 2006 (Heisei 19). Japanin hoitovakuutuslain uudistuksen myötä vuonna 2014 (Heisei 26) perustettiin yleinen hoitoehkäisyhanke, mikä lisäsi pisteytystä tarjoavien kuntien määrää.

Machidan kaupungissa on käytössä “Ikiiki-pisteytysjärjestelmä”, jossa yli 65-vuotiaat kaupunkilaiset saavat pisteitä hoitovakuutuslaitoksissa tehdystä vapaaehtoistyöstä. Kertyneet pisteet voi seuraavana vuonna vaihtaa kirjastokortteihin tai QUO-kortteihin.

Viite: Machidan kaupunki “Haluatko osallistua Ikiiki-pisteytysjärjestelmään?[ja]“

Alueellinen kattava hoitojärjestelmä

Alueellinen kattava hoitojärjestelmä on järjestelmä, joka mahdollistaa myös hoivaa tarvitsevien ihmisten itsenäisen ja omannäköisen elämän jatkamisen tarjoamalla asumista, lääkintähuoltoa ja hoivapalveluita yhtenäisesti.

Niigatan prefektuurin Nagaokan kaupungissa on perustettu 13 tukikeskusta Nagaokan aseman ympärille, ja ne tarjoavat asumista, lääkintähuoltoa ja hoivapalveluita yhtenäisesti. Lisäksi kaupunki pyrkii rakentamaan yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä edistävää ilmapiiriä tarjoamalla pienimuotoisia monitoimisia kotihoitopalveluita lepopaikkoina kaupungin festivaalien aikana.

Viite: Niigatan prefektuurin Nagaokan kaupunki “Alueellisen kattavan hoitojärjestelmän rakentamiseen tähtäävät toimenpiteet – Niigatan prefektuurin Nagaokan kaupungin esimerkki[ja]“

Yhteenveto: Oikea ymmärrys Japanin hoitovakuutuslain (介護保険法) uudistuksesta

Reiwa 6 (2024) vuoden Japanin hoitovakuutuslaissa on tehty uudistuksia, jotka vaativat hoitopalveluiden tarjoajilta monenlaisia toimenpiteitä, kuten taloudellisten raporttien julkaisuvelvollisuuden ja sähköisen hallinnan sekä järjestelmien kehittämisen. Nämä ovat tärkeitä toimia hoitopalveluiden laadun parantamiseksi ja hoivan tarpeisiin vastaamiseksi.

Reiwa 6 (2024) vuoden hoitovakuutuslain uudistusten myötä jotkin toimijat saattavat kohdata haasteita niiden toteuttamisessa. Tällaisissa tilanteissa on suositeltavaa kääntyä asianajajan puoleen.

Toimistomme toimenpiteet

Hoiva-alan yritystoiminta on ala, joka on säädelty monilla eri laeilla, kuten Japanin ~Hoivavakuutuslailla, ~Vanhuspalvelulailla ja ~Yhtiölailla. Monolith Lakitoimisto toimii neuvonantajana Japanin ~Kansallisen Hoiva-alan Yritysten Liitolle sekä hoiva-alan yrityksille ympäri maata, ja meillä on laaja-alainen asiantuntemus hoiva-alan lainsäädäntöön liittyvissä asioissa.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: IT- ja startup-yritysten yritysjuridiikka[ja]