Selittää perusteet ja prosessit vahingonkorvausvaatimuksille loukkaantuneista muotokuvaoikeuksista

Viime vuosina Instagramin, YouTuben, Facebookin ja muiden vastaavien palveluiden yleistyessä kuka tahansa voi helposti julkaista videoita ja valokuvia. Toisaalta, ongelmat, jotka liittyvät ‘muotokuvaoikeuteen’ eli oikeuteen, joka estää ihmisten kasvojen tai asenteen julkaisemisen ilman lupaa, ovat lisääntyneet.

Mutta mitä muotokuvaoikeus oikeastaan tarkoittaa? Entä mitä pitäisi tehdä, jos joku julkaisee sinun tai perheesi kuvia sosiaalisen median tai videopalveluiden kautta tietämättäsi, ja muotokuvaoikeuttasi loukataan?

Tässä artikkelissa selitämme muotokuvaoikeuden loukkaamisen perusteet ja miten tällaisissa tilanteissa tulisi toimia.

Mikä on muotokuvausoikeus

Muotokuvausoikeus on oikeus, joka antaa yksilölle mahdollisuuden vastustaa sitä, että häntä kuvataan tai hänen kuviaan julkaistaan ilman hänen suostumustaan.

Toisin kuin tekijänoikeus, muotokuvausoikeus ei ole nimenomaisesti säädetty laissa. Kuitenkin on olemassa oikeustapaus, jossa muotokuvausoikeudesta on mainittu.

Tämä tapaus liittyy julkisen vallan käytön estämiseen ja pahoinpitelyyn, jossa mielenosoittaja hyökkäsi poliisia vastaan, joka oli kuvaamassa mielenosoitusta.

Vastaajaa puolustaneen asianajajan väitteeseen, jonka mukaan poliisin kuvaaminen oli laitonta ja loukkasi vastaajan muotokuvausoikeutta, korkein oikeus vastasi seuraavasti ja mainitsi “muotokuvausoikeuden”.

Perustuslain 13 §:n mukaan “kaikkia kansalaisia on kunnioitettava yksilöinä. Kansalaisten oikeuksia elämään, vapauteen ja onnellisuuden tavoitteluun on kunnioitettava mahdollisimman paljon lainsäädännössä ja muussa valtion politiikassa, ellei se ole ristiriidassa yleisen hyvinvoinnin kanssa.” Tämä tarkoittaa, että kansalaisten yksityiselämän vapautta on suojeltava myös poliisivallan ja muiden valtion voimien käytöltä. Yksilön yksityiselämän vapauksiin kuuluu oikeus olla tulematta kuvatuksi ilman suostumustaan.

Riippumatta siitä, kutsutaanko tätä muotokuvausoikeudeksi vai ei, ainakin poliisin kuvaaminen yksilön ulkonäköä ilman perusteltua syytä on vastoin perustuslain 13 §:n tarkoitusta ja sitä ei voida hyväksyä.

Korkeimman oikeuden päätös 24.12.1969 (Showa 44) (Kyoton opiskelijaliiton mielenosoitustapaus)[ja]

Korkein oikeus totesi, että perustuslain 13 §:n mukaisesti “yksityiselämän vapaus” sisältää oikeuden olla tulematta kuvatuksi ilman suostumustaan.

Tosin oikeuskäytännössä puhutaan “vapaudesta olla tulematta kuvatuksi ilman suostumustaan”, eikä tätä vapautta nimenomaisesti kutsuta “muotokuvausoikeudeksi”, mutta käytännössä se tulkitaan “muotokuvausoikeuden” tunnustamiseksi.

“Muotokuvaoikeuden” kolme luokkaa

“Muotokuvaoikeudella” katsotaan olevan seuraavat kolme luokkaa:

① Oikeus olla tulematta kuvatuksi ilman lupaa
② Oikeus estää kuvattujen valokuvien tai luotujen muotokuvien käyttö
③ Oikeus suojata henkilön taloudelliset edut muotokuvan käytöstä

Yleisesti ottaen, ① ja ② katsotaan yksityisyyden suojan osaksi, kun taas ③ tunnetaan julkisuusoikeutena.

Yleisesti ottaen, kun tavallinen henkilö huomaa oman kasvonsa (muotokuvan) julkaistuna internetissä ilman lupaa, hän saattaa tuntea olonsa “epämukavaksi”. Tämä johtuu siitä, että hänen henkilökohtaiset tietonsa, kuten kasvokuvat, on julkaistu vastoin hänen tahtoaan.

Näin ollen, tavalliselle henkilölle “muotokuvaoikeus” tarkoittaa oikeutta kieltäytyä “valokuvaamisesta” ja “julkaisemisesta”.

Toisaalta, julkisuuden henkilöiden kohdalla, muotokuvaoikeuden suojaaminen yksityisyyden näkökulmasta saattaa olla lievempää kuin tavallisilla henkilöillä, mutta muotokuvaoikeuden loukkaus voi toteutua julkisuusoikeuden näkökulmasta.

Mikä on yksityisyyden suoja?

Yksityisyyden suojan määritelmästä keskustellaan, ja oikeuskäytännössä selkeää määritelmää on harvoin määritelty.

Kuitenkin, oikeuskäytännössä, laajasti ottaen “oikeus olla julkaisematta tietoja itsestään harkitsemattomasti” on käytännössä tunnustettu yksityisyyden suojaksi.

Huomautettakoon, että yksityisyyden suojaa myönnetään luonteensa vuoksi vain luonnollisille henkilöille, ja yleisesti ottaen sitä ei myönnetä oikeushenkilöille.

Liittyvä artikkeli: Yksityisyyden suojan perusteellinen selitys. Mitkä ovat kolme loukkausvaatimusta?[ja]

Mikä on julkisuusoikeus?

Tunnettujen henkilöiden, kuten viihdetaiteilijoiden tai urheilijoiden, kuvat ja nimet ovat erittäin tehokkaita mainosvälineitä.

Näiden henkilöiden kuvilla ja nimillä on taloudellista arvoa, koska niitä voidaan käyttää houkuttelemaan asiakkaita yritysten tarjoamille tuotteille ja palveluille.

Siksi, kun viihdetaiteilijoiden tai urheilijoiden kuvilla ja nimillä on taloudellista arvoa, heillä on oikeus hallita omaa taloudellista arvoaan. Tätä oikeutta kutsutaan ‘julkisuusoikeudeksi’.

Liittyvä artikkeli: Milloin julkisuusoikeus syntyy ja milloin ei[ja]

Oikeudet omakuvaan SNS:ssä

Elämme tietoyhteiskunnassa, jossa SNS on yleistynyt ja jokainen voi lähettää tietoa koko maailmalle.

Toisaalta, SNS:ssä, kuten Twitterissä, Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa, tapaukset, joissa omakuvan oikeuksia loukataan, ovat lisääntyneet.

Mitä pitäisi tehdä, jos sinun tai perheesi kasvokuvat tai nimet julkaistaan holtittomasti toisten toimesta? Käsittelemme tätä yksityiskohtaisesti alla.

Huomaa, että joissakin SNS-työkaluissa on mahdollista ilmoittaa sopimattomista julkaisuista ylläpidolle lomakkeen täyttämisen tai sähköpostin kautta.

Onko mahdollista vaatia korvauksia henkilökuvan oikeuksien loukkauksesta?

Henkilökuvan oikeuksien loukkaus, kuten yksityisyyden loukkaus, ei ole rangaistavaa rikoslain mukaan. Tämä johtuu siitä, että rikoslaissa ei ole pykälää, joka määrittelisi “henkilökuvan oikeuksien loukkauksen” rikokseksi.

Kuitenkin, vaikka rikosoikeudellista vastuuta ei synny, siviilioikeudellinen vastuu voi syntyä, ja on mahdollista vaatia korvauksia vahingosta, joka perustuu Japanin siviililain (japanilainen siviililaki) 709 §:n mukaiseen laittomaan toimintaan.

Henkilö, joka tahallisesti tai huolimattomuuden vuoksi loukkaa toisen oikeuksia tai lain suojaamia etuja, on velvollinen korvaamaan tästä aiheutuneen vahingon.

Siviililaki 709 § (Vahingonkorvaus laittoman toiminnan perusteella)

Henkilökuvan oikeuksien loukkauksesta maksettavan hyvityksen määrää käsitellään yksityiskohtaisesti seuraavassa artikkelissa.

Liittyvä artikkeli: Kuinka paljon on henkilökuvan oikeuksien loukkauksen hyvityksen määrä? Selitys kahden oikeustapauksen perusteella[ja]

Lisäksi, jos kyseessä on henkilökuvan oikeuksien loukkaus internetissä, on mahdollista vaatia kyseisen artikkelin poistamista tai sen julkaisemisen lopettamista.

Standardit, jotka muodostavat henkilökuvaoikeuden loukkauksen

On erittäin tärkeää tietää, milloin henkilökuvaoikeuden loukkaus syntyy, esimerkiksi kun omia tai perheenjäsenten valokuvia käytetään luvatta internetissä, ja millä perusteilla henkilökuvaoikeuden loukkaus määritellään tietoyhteiskunnassa eläville ihmisille.

Henkilökuvaoikeuden loukkauksen määrittelyyn vaikuttavat monet eri tekijät. Vaikka selkeän arviointiperusteen määrittäminen on vaikeaa, seuraavat seikat kannattaa tarkistaa:

1. Onko kuvaaminen tai julkaiseminen tehty julkisen edun, kuten uutisoinnin, tarkoituksessa
2. Onko kuvaaminen tai julkaiseminen tehty rikosten estämiseksi
3. Onko kuvaaminen tai julkaiseminen tapahtunut yksityisessä elintilassa vai julkisessa paikassa, kuten puistossa tai julkisella tiellä
4. Onko kuvaaminen tai julkaiseminen sellaista, että henkilö voidaan tunnistaa, vai onko kuvattava kohde liian pieni tunnistettavaksi tai onko kuvaa muokattu esimerkiksi mosaiikkiefektillä niin, ettei henkilöä voida tunnistaa

Erityisesti internetissä tapahtuvissa henkilökuvaoikeuden loukkauksissa on tärkeää, missä kuvat on julkaistu ja miten ne on otettu.

Voit tunnistaa oman tai perheenjäsenten kasvot

Jos omat tai perheenjäsenten kasvot voidaan tunnistaa, henkilökuvaoikeuden loukkaus on todennäköisempi. Päinvastoin, jos kasvot ovat epäselvät tai niitä on muokattu mosaiikkiefektillä niin, ettei henkilöä voida tunnistaa, henkilökuvaoikeuden loukkausta ei ole tapahtunut.

Olet tai perheenjäsenesi on kuvan pääkohde

Jos sinä tai perheenjäsenesi olette kuvan pääkohde, henkilökuvaoikeuden loukkaus on todennäköisempi. Sen sijaan, jos maisema tai muu kohde on kuvan pääaihe, henkilökuvaoikeuden loukkaus on epätodennäköisempi.

Kuva on julkaistu paikassa, jossa sen leviäminen on todennäköistä

Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kuvan leviäminen on todennäköistä, ja se voidaan nähdä monien ihmisten toimesta, jolloin henkilökuvaoikeuden loukkaus on todennäköisempi.

Kuvan ottamiseen tai julkaisemiseen ei ole annettu suostumusta

Henkilökuvaoikeuden loukkaus tapahtuu, kun kuvattava kohde ei ole antanut suostumustaan kuvaamiseen tai julkaisemiseen. Jos kuvattava kohde, joka on oikeudenhaltija, on antanut luvan kuvaamiseen tai julkaisemiseen, henkilökuvaoikeuden loukkausta ei ole tapahtunut.

On kuitenkin huomattava, että kuvaamiseen ja julkaisemiseen tarvitaan erilliset suostumukset. Vaikka kuvaamiseen olisi annettu suostumus, jos julkaisemiseen ei ole annettu suostumusta, kuvan luvaton julkaiseminen muodostaa henkilökuvaoikeuden loukkauksen, joten varovaisuus on tarpeen.

Kuva on otettu paikassa, jossa kuvaamista ei voida ennakoida

Kuvan ottamispaikka vaikuttaa myös arviointiin.

Turistikohteissa, tapahtumapaikoilla ja muissa paikoissa, joissa voidaan ennakoida kuvauksia esimerkiksi televisiokameralla, on vaikea väittää henkilökuvaoikeuden loukkausta, vaikka olisitkin kuvassa.

Tapauksia, joissa on haettu korvauksia henkilökuvan käytön loukkauksesta

Katsotaan konkreettisesti, missä tilanteissa henkilökuvan käytön loukkaus on tunnustettu, tarkastelemalla kahta esimerkkiä.

Esimerkki kadulla kävelevän naisen kuvan julkaisemisesta verkkosivustolla

Esittelemme tapauksen, jossa kuvattiin luvatta naisen, joka käveli Ginza-alueella Tokiossa, tarkoituksenaan esitellä kaupungin viimeisimpiä katumuotitrendejä.

Tässä tapauksessa kuvan julkaiseminen syytetyn hallinnoimalla verkkosivustolla katsottiin henkilön kuvan käyttöoikeuden loukkaukseksi, ja vahingonkorvausvaatimus hyväksyttiin.

Nainen oli pukeutunut Dolce & Gabbana -merkin vaatteeseen, joka oli esitelty Pariisin muotiviikolla, ja rinnuksessa oli suurilla punaisilla kirjaimilla teksti “SEX”.

Kun kuva julkaistiin, useista 2channel-keskusteluketjuista linkitettiin kuvaan, ja naiseen kohdistettiin alatyylistä herjausta, kuten “Älä yritä olla jotain, mitä et ole, älä näytä rintaliivejäsi, se on inhottavaa” ja “Löysin seksikkään naisen, jolla on suuri ‘SEX’-teksti rinnuksessaan!”

Kuvaa ei levitetty vain tässä, vaan se kopioitiin ja julkaistiin yksityisillä verkkosivustoilla, joilta se levisi edelleen.

Nainen, joka ei tiennyt tulleensa kuvatuksi, sai tietää kuvan julkaisusta ja herjauksista ystävältään. Hän protestoi välittömästi, minkä seurauksena kuva poistettiin sivustolta.

Kuitenkin, linkkejä sivuille, joille kuva oli kopioitu ja ladattu, jatkettiin ja naiseen kohdistuvat herjaukset jatkuivat.

Nainen vaati vahingonkorvausta oikeudessa, ja tuomioistuin totesi seuraavasti hyväksyen naisen vahingonkorvausvaatimuksen:

Jokaisella on oikeus yksityiselämän vapauteen, joka sisältää oikeuden olla tulematta kuvatuksi tai olla julkaisematta otettua kuvaa. Tätä oikeutta suojellaan laillisesti henkilön kuvan käyttöoikeutena.

Tarkasteltaessa, loukkaako tässä tapauksessa otettu kuva ja sen julkaiseminen verkkosivustolla naisen henkilön kuvan käyttöoikeutta, on huomioitava, että kuva on otettu naisen koko vartalosta, kasvot ovat selvästi näkyvissä, ja lisäksi rinnuksessa on suuri ‘SEX’-teksti. Yleisesti ottaen, jos henkilö tietää tällaisen kuvan ottamisesta, hän kokee psyykkistä rasitusta, eikä halua tällaista kuvaa otettavan tai julkaistavan verkkosivustolla.

Tokion alioikeuden päätös 27. syyskuuta 2005 (Heisei 17)

Liittyvä artikkeli: Miksi YouTube-videolla on tarpeen lisätä mosaiikki ‘kasvoille’ ja ‘auton rekisterinumerolle'[ja]

Tapaus, jossa syytetyn valokuva otettiin oikeudessa ja julkaistiin viikkolehdessä

“Wakayaman myrkyllisen curryn tapauksessa” oikeudessa, kun syytetyn pidätysperusteet paljastettiin, lehden “Focus” valokuvaaja toi salaa kameran mukanaan.

Tämän rikosjutun käsittelyn aikana, ilman oikeuden lupaa ja syytetyn suostumusta, valokuvaaja otti kuvan syytetyn ulkonäöstä ja käytöksestä uutisointitarkoituksessa, ja tämä kuva julkaistiin mainitussa lehdessä.

Tästä syystä, nainen, joka oli tuolloin syytetty, haastoi oikeuteen vaatien korvauksia henkilökuvaoikeuden loukkaamisesta.

Tässä oikeudenkäynnissä, ensimmäisessä oikeusasteessa syytetty voitti, toisessa oikeusasteessa hävisi, ja asiaa käsiteltiin aina korkeimmassa oikeudessa asti. Korkein oikeus esitti seuraavat perusteet henkilökuvaoikeuden loukkaamiselle:

Ihmisellä on oikeus olla tulematta kuvatuksi ilman lupaa, ja tämä oikeus on suojattu lailla (viittaus: Korkeimman oikeuden päätös vuodelta 1965 (a) nro 1187, 24. joulukuuta 1969, suuri oikeussali, rikoskokoelma 23, nro 12, sivu 1625). Kuitenkin, on olemassa tilanteita, joissa ihmisen kuvaaminen on hyväksyttävää, kuten uutisraportoinnissa. Se, onko ihmisen kuvaaminen ilman hänen suostumustaan laitonta vai ei, tulee arvioida ottamalla huomioon seuraavat seikat: kuvatun henkilön sosiaalinen asema, kuvatun henkilön toiminnan luonne, kuvauspaikka, kuvaustarkoitus, kuvaustapa ja kuvaamisen tarpeellisuus. Tämän jälkeen tulee arvioida, ylittääkö kuvatun henkilön oikeuksien loukkaus yhteiskunnallisesti hyväksyttävän rajan.
Lisäksi, on kohtuullista olettaa, että ihmisellä on oikeus olla julkaisematta kuviaan ilman lupaa. Jos ihmisen kuvaaminen arvioidaan laittomaksi, kuvan julkaiseminen loukkaa kuvatun henkilön oikeuksia ja on siten laitonta.

Korkeimman oikeuden päätös 10. marraskuuta 2005, Minshū 59, nro 9, sivu 2428[ja]

Liittyvä artikkeli: Mitkä ovat ehdot haastaa oikeuteen kunnianloukkauksesta? Selitämme hyväksyttävät vaatimukset ja korvausten keskimääräisen määrän[ja]

Miten toimia, jos olet joutunut henkilökuvan käyttöoikeuden loukkauksen uhriksi ja haluat hakea vahingonkorvausta

Instagramin, Facebookin ja muiden sosiaalisen median palveluiden yleistyessä erilaiset kuvat ja videot ovat yhä useammin julkisesti nähtävillä internetissä. Tämä on johtanut myös ongelmatilanteiden lisääntymiseen.

Mitä siis tehdä, jos olet joutunut henkilökuvan käyttöoikeuden loukkauksen uhriksi? Esittelemme kolme toimintatapaa.

Pyydä sisällön poistamista palvelun ylläpitäjältä

Jos kuviasi tai videoitasi on julkaistu internetissä luvatta, on tärkeää pyytää niiden poistamista mahdollisimman nopeasti ennen kuin vahinko leviää. Jos et tiedä, kuka sisällön on julkaissut, voit pyytää sen poistamista sivuston ylläpitäjältä tai palvelun tarjoajalta.

Poistopyyntö tarkoittaa sitä, että pyydät sisällön julkaisijaa lopettamaan laittoman toiminnan ja poistamaan kyseisen sisällön. Ennen kuin sisältö leviää, sinun tulee ottaa yhteyttä sivustoa ylläpitävään tahoon ja pyytää sisällön poistamista.

Joillakin verkkosivustoilla on erityinen lomake poistopyynnön tekemiseen. Jos tällaista lomaketta ei ole, voit lähettää pyynnön sivustolla olevaan sähköpostiosoitteeseen tai yhteydenottolomakkeen kautta.

Jos et saa sisältöä poistettua neuvottelemalla, voit hakea sen poistamista oikeusteitse väliaikaisen määräyksen avulla.

Liittyvä artikkeli: Mitä tarkoittaa “väliaikainen määräys” maineenhallinnassa[ja]

Siviilikanteen nostaminen

Henkilökuvan käyttöoikeuden loukkausta ei voida rangaista rikosoikeudellisesti, mutta siviilioikeudellinen vastuu on mahdollista.

Tällöin loukkaus voi olla rikkomus Japanin siviililain (japanilainen siviililaki) 709 §:n mukaisesti, ja voit hakea oikeudelta sisällön poistamista, julkaisemisen lopettamista ja vahingonkorvausta kivusta ja kärsimyksestä.

Neuvonta asianajajalta

Jos olet joutunut henkilökuvan käyttöoikeuden loukkauksen uhriksi, on tärkeää ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin, kuten väliaikaiseen määräykseen oikeudessa, estääksesi lisävahingot. Jos et tiedä, kuka on julkaissut kuvan, sinun on myös ryhdyttävä toimenpiteisiin henkilön tunnistamiseksi.

Kuitenkin usein palvelun tarjoajat tai ylläpitäjät eivät reagoi yksityishenkilöiden poistopyyntöihin, ja jos sisällön julkaisija on ystävä tai tuttava, se voi vaikuttaa haitallisesti myös henkilösuhteisiin.

Jos poistopyyntöösi ei reagoida, sinun on haettava sisällön poistamista oikeudessa väliaikaisen määräyksen avulla. Vaikka tekisit itse vaatimuksen julkaisemisen lopettamisesta tai vahingonkorvauksesta, sinua ei välttämättä oteta vakavasti, ja vaadittu summa voidaan alentaa huomattavasti.

Näiden toimenpiteiden nopea toteuttaminen edellyttää neuvontaa asianajajalta, joka on erikoistunut internetin aiheuttamiin ongelmiin. Suosittelemme, että otat yhteyttä asianajajaan mahdollisimman pian ja toimit hänen ohjeidensa mukaan. Nopea ja asianmukainen toiminta auttaa suojaamaan sinun ja perheesi yksityisyyttä.

Liittyvä artikkeli: Mitä tarkoittaa “väliaikainen määräys” maineenhallinnassa[ja]

Yhteenveto: Konsultoi asianajajaa jos sinulla on vaatimuksia henkilökuvan oikeuksien loukkaamisesta

Henkilökuvan oikeudet ovat sellaisia oikeuksia, joita kuka tahansa voi loukata tai joiden loukkaamisen uhriksi voi joutua sosiaalisen median kehityksen myötä. Siksi, jos huomaat henkilökuvan oikeuksiasi loukattavan, ota heti yhteyttä asianajajaan.

Kokeneella asianajajalla, jolla on tiettyä asiantuntemusta, on mahdollista käyttää kaikkia keinoja ottaen huomioon yksilölliset olosuhteet. Jopa vapaaehtoisissa neuvotteluissa, asianajajan palkkaaminen edustajaksi lisää mahdollisuuksiasi saada vaatimuksesi hyväksytyksi.

Ota yhteyttä asianajajaan mahdollisimman pian ja ratkaise asia ennen kuin se leviää. Tämä suojaa sinun ja perheesi yksityisyyttä.

Esittely toimenpiteistämme toimistossamme

Monolith Lakitoimisto on lakitoimisto, jolla on korkea asiantuntemus IT:stä, erityisesti internetistä ja laista. Viime vuosina, jos sivuutetaan internetissä leviävät mainehaitat tai herjaavat tiedot, se voi aiheuttaa vakavia vahinkoja. Toimistossamme tarjoamme ratkaisuja mainehaittojen ja nettikiusaamisen torjumiseksi. Yksityiskohdat on esitetty alla olevassa artikkelissa.

Monolith Lakitoimiston käsittelemät alueet: Mainehaittojen torjunta[ja]