Mikä on patenttioikeuden säilymisaika? Selitämme lain tarkoituksen ja jatkorekisteröinnin

Patenttilaki on laki, joka myöntää patenttioikeuden teknisille ideoille, kuten keksinnöille. Tämän lain avulla vain patenttioikeuden haltija voi hyödyntää keksintöä tietyn ajanjakson ajan ja varmistaa siten keksinnön hyödyntämisestä saatavan taloudellisen arvon.

Vaikka patenttioikeudella on vahva vaikutus, se ei ole pysyvä kuten maanomistusoikeus. Patenttioikeus päättyy tietyn ajan kuluttua, ja tätä oikeuden voimassaoloaikaa kutsutaan säilytysajaksi.

Tässä käsitellään patenttioikeuden säilytysaikaa ja poikkeuksena olevaa jatkorekisteröintijärjestelmää.

Patenttioikeuden voimassaoloaika

Patenttilaki on tarkoitettu kannustamaan keksintöjä ja edistämään teollisuuden kehitystä suojelemalla ja hyödyntämällä keksintöjä (Japanin patenttilaki, pykälä 1).

Patenttilain suojaama keksintö on uusi ja erinomainen tekninen idea, jota ei ole aiemmin ollut olemassa. Toisaalta, jos keksintöä ei saisi hyödyntää vapaasti muut kuin patenttioikeuden haltijat, se estäisi teollisuuden kehityksen, joka on lain alkuperäinen tarkoitus.

Toisaalta, riippumatta siitä kuinka erinomainen tekninen idea on kyseessä, ajan myötä se muuttuu vanhentuneeksi, joten ei ole tarpeen antaa liian pitkäaikaista suojaa patenttilain nojalla.

Siksi patenttioikeuden voimassaoloaika on asetettu siten, että se päättyy periaatteessa 20 vuotta patenttihakemuksen jättämisestä, jotta keksijän saama hyöty ja teollisuuden kehityksestä saatu hyöty olisivat tasapainossa (Japanin patenttilaki, pykälä 67, kohta 1).

https://monolith.law/corporate/patent-merit-lawyer-invention[ja]

Patenttioikeuden kestoajan vaihtelut

Patenttioikeus syntyy, kun se on rekisteröity patenttivirastossa (Japanin patenttilain 66 §). Todellinen patenttioikeuden kesto on 20 vuotta vähennettynä ajalla, joka kuluu patenttihakemuksen tekemisestä rekisteröintiin.

Patenttioikeus rekisteröidään huolellisen tarkastuksen jälkeen, joten tarkastukseen odotetaan kuluvan tietty aika. Käytännössä tarkastus päättyy yleensä tietyn ajan kuluessa.

Kuitenkin hakijan asiakirjojen toimittamisen tilanteesta ja patenttiviraston tarkastustilanteesta johtuen voi syntyä tilanteita, joissa patenttihakemuksesta patenttioikeuden rekisteröintiin kuluva aika on odotettua pidempi. Tämä voi johtaa vaihteluihin patenttioikeuden kestoajassa ja patenttioikeuden haltijan oikeuksien käyttöaika voi lyhentyä.

Tämä asetus, jonka mukaan patenttioikeus päättyy 20 vuotta patenttihakemuksen tekemisestä, johtaa tällaisiin tilanteisiin. Tämä johtuu siitä, että se noudattaa TRIPS-sopimusta, joka astui voimaan 1. tammikuuta 1995 (1995 Gregorian kalenterivuosi) ja jota muutettiin 23. tammikuuta 2017 (2017 Gregorian kalenterivuosi). Sopimuksen tarkoituksena on velvoittaa jäsenvaltiot tarjoamaan riittävää suojaa immateriaalioikeuksille ja järjestämään oikeuksien käyttömenettelyt kansainvälisen vapaakauppajärjestyksen ylläpitämiseksi.

Tässä yhteydessä, jos patenttioikeuden kestoajan pidennetään ajanjaksoa, jolloin patenttioikeuden haltija ei voi käyttää oikeuksiaan, se on patenttioikeuden haltijan etu.

Toisaalta, kolmansille osapuolille, jotka saattavat joutua patenttioikeuden käytön kohteeksi, patenttioikeuden kestoajan jatkuva pidentäminen voi vaikuttaa liiketoiminnan vakavuuteen.

Siksi Japanin patenttilaissa on säädetty järjestelmä patenttioikeuden kestoajan pidentämiseksi. Tämä järjestelmä ottaa huomioon patenttioikeuden haltijan oikeuksien käyttöajan sekä hakijoiden välisen oikeudenmukaisuuden ja kolmansien osapuolten vaikutukset.

Patenttioikeuden voimassaolon pidentämisen rekisteröinti

Patenttioikeuden voimassaolon pidentämisen rekisteröinti on järjestelmä, joka mahdollistaa patenttioikeuden säilyttämisen poikkeuksellisesti myös 20 vuoden voimassaoloajan päättymisen jälkeen. Tämä järjestelmä otettiin käyttöön joulukuussa 2018 (Gregoriaanisen kalenterin mukaan), ja se sisältää kaksi erilaista rekisteröintimenettelyä, jotka perustuvat Japanin patenttilain (japanilainen ~) 67 §:n 2 momenttiin ja 67 §:n 4 momenttiin.

Patenttilain 67 §:n 2 momentin mukainen rekisteröinti

Patenttilain 67 §:n 2 momentin mukainen rekisteröinti tarkoittaa “rekisteröintiä, joka perustuu patenttiviraston viivästyneeseen tarkastukseen”.

Koska patenttioikeuden voimassaoloaika lasketaan patenttihakemuksen päivämäärästä, oikeuksien voimassaoloaika lyhenee, jos tarkastusprosessi vie aikaa. Tämän rekisteröinnin viivästyminen ei ole oikeudenmukaista, jos se johtuu patenttiviraston epäasianmukaisesta tarkastuksesta.

Siksi patenttilain 67 §:n 2 momentissa säädetään, että jos patenttioikeuden rekisteröinti tapahtuu viisi vuotta patenttihakemuksen päivämäärästä tai kolme vuotta hakemuksen tarkastuspyynnöstä, kumpi tahansa myöhempi päivä, patenttioikeuden voimassaoloaika voidaan pidentää hakemuksen perusteella, mutta vain siihen asti, kuinka kauan viivästys johtui patenttiviraston epäasianmukaisesta tarkastuksesta. Huomaa kuitenkin, että aika, joka johtuu muista syistä kuin patenttiviraston tarkastuksesta, ei ole pidennyksen kohteena.

Patenttilain 67 §:n 4 momentin mukainen rekisteröinti

Patenttilain 67 §:n 4 momentin mukainen rekisteröinti tarkoittaa “rekisteröintiä, joka perustuu tarpeeseen saada hallinnollinen päätös”.

Patenttioikeus koostuu yleisesti ottaen “oikeudesta toteuttaa patenttikeksintö itse (toteuttamisoikeus tai positiivinen vaikutus)” ja “oikeudesta estää muiden toteuttaminen (kieltämisoikeus tai negatiivinen vaikutus)”. Kuitenkin lääke- ja torjunta-aineiden keksinnöt eivät voi olla myynnissä tai tuotannossa, vaikka ne olisivat saaneet patentin, ennen kuin valvontaviranomainen on suorittanut turvallisuuden varmistamiseen liittyvät menettelyt.

Tässä tapauksessa patenttioikeuden haltija voi käyttää kieltämisoikeuttaan, vaikka hän ei olisi saanut lupaa, mutta hän ei voi käyttää toteuttamisoikeuttaan, joten hän voi käyttää patenttioikeuttaan vain epätäydellisessä muodossa.

Siksi patenttilain 67 §:n 4 momentissa sallitaan rekisteröinnin pidentäminen enintään viidellä vuodella 20 vuoden voimassaoloajan päättymisen jälkeen (tai jos voimassaoloaikaa on pidennetty 67 §:n 2 momentin perusteella, pidennetyn ajanjakson päättymisen jälkeen) tarkoituksena palauttaa aika, jolloin patenttikeksinnön toteuttaminen ei ollut mahdollista, koska hallinnollisen päätöksen saaminen oli tarpeen.

Huomaa, että patenttilain 67 §:n 4 momentissa määritellään “lupa tai muu päätös” valvontaviranomaiselta, joka on rekisteröinnin pidentämisen kohteena, vain “lakina, jonka tarkoituksena on varmistaa turvallisuus jne. patenttikeksinnön toteuttamisessa”. Patenttilain täytäntöönpanosäännöksen 2 §:ssä rekisteröinnin tai hyväksynnän kohteena ovat kuitenkin “torjunta-aineiden valvontalaki” ja “laki lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden jne. laadun, tehokkuuden ja turvallisuuden varmistamisesta”.

Yhteenveto

Olemme selittäneet patenttioikeuden lakkauttamisen yhtenä syynä olevan voimassaoloajan päättymisen. Voimassaoloajan päättymisen lisäksi patenttioikeus voi lakata myös seuraavista syistä:

• Patenttimaksun maksamatta jättäminen (Japanin patenttilaki, 112 §:n 4 momentti)
• Perillisen puuttuminen (Japanin patenttilaki, 76 §)
• Patenttioikeuden luopuminen (Japanin patenttilaki, 97 §)
• Pätemättömyyspäätöksen vahvistaminen (Japanin patenttilaki, 125 §)
• Patentin kumoaminen (Japanin kilpailulaki, 100 §)

Patenttioikeus siis lakkaa näistä syistä.

Jos epäillään, että patenttioikeutta on loukattu tai sitä on loukattu, on ensin tarkistettava, onko patenttioikeus lakannut olemasta.