Mikä on 'Lähettäjän tietojen paljastamispyyntö'? Asianajaja selittää menetelmän ja huomioitavat seikat

Kun kohtaat verkkoväärinkäytöksiä, saatat haluta tunnistaa lähettäjän ja vaatia vahingonkorvausta. Mutta miten voit todella tunnistaa lähettäjän?

On olemassa järjestelmä, jossa voit pyytää laittomien viestien lähettäjän tietoja verkkokeskustelualueiden, sosiaalisen median jne. ylläpitäjiltä tai palveluntarjoajilta. Tätä järjestelmää kutsutaan lähettäjän tietojen julkistamispyynnöksi. Tässä artikkelissa selitämme, miten voit tehdä tällaisen pyynnön ja miten prosessi toimii.

Huomaa, että lakiuudistus lokakuussa 2022 (japanilaisen kalenterin mukaan) mahdollisti nopeamman julkistamispyynnön. Tätä uutta menettelyä selitetään myös tässä artikkelissa.

Mikä on lähettäjän tietojen paljastamispyyntö?

Lähettäjän tietojen paljastamispyyntö on järjestelmä, jossa voidaan pyytää paljastamaan tiedot, kuten osoite, nimi ja puhelinnumero, henkilöltä, joka on tehnyt laittomia kirjoituksia tai loukkaavia kommentteja toisia kohtaan internetissä. Tietoja voidaan pyytää esimerkiksi keskustelufoorumin tai blogin ylläpitäjältä tai palveluntarjoajalta (Japanin palveluntarjoajan vastuunrajoituslaki, pykälät 5-7).

Kun halutaan nostaa kanteen vahingonkorvauksesta kirjoittajaa vastaan, tarvitaan henkilön nimi ja osoite sekä muita henkilötietoja. Kuitenkin, useimmissa tapauksissa internetissä tapahtuva herjaus tapahtuu anonyymisti, ja kirjoittajan tunnistaminen on erittäin vaikeaa. Tämä on aiemmin ollut suuri ongelma vahingonkorvauksen saamiseksi.

Lähettäjän tietojen paljastamispyynnön kohteena olevat tiedot ovat seuraavat:

• Lähettäjän nimi
• Lähettäjän osoite
• Lähettäjän sähköpostiosoite ja IP-osoite
• Lähettäjän IP-osoite/IP-osoite yhdistettynä porttinumeroon
• Mobiililaitteen internetpalvelun käyttäjätunnus
• Käyttäjän tunnistuskoodi
• SIM-kortin tunnistenumero
• Lähetyspäivämäärä ja -aika (aikaleima)

Mikä on palveluntarjoajan vastuunrajoituslaki?

Palveluntarjoajan vastuunrajoituslaki on laki, joka rajoittaa sivustojen tai sähköisten ilmoitustaulujen ylläpitäjien ja palveluntarjoajien vahingonkorvausvastuuta, jos kunnianloukkaus, tekijänoikeusrikkomus tai yksityisyyden loukkaus tapahtuu Internetissä lähetettyjen tietojen tai keskustelujen seurauksena.

Sen virallinen nimi on “Laki tiettyjen sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajien vahingonkorvausvastuun rajoittamisesta ja lähettäjän tietojen paljastamisesta”, ja se tuli voimaan toukokuussa 2002 (Heisei 14). Lokakuussa 2022 (Reiwa 4) lakiin tehtiin merkittäviä muutoksia.

Viite: Toimenpiteet Internetissä olevia laittomia ja haitallisia tietoja vastaan (Japanin sisäasiain- ja viestintäministeriön verkkosivusto)[ja]

Muutosten tärkeimmät kohdat ovat seuraavat:

• Kirjautumismuotoisten viestien paljastamismenettelyn ja vaatimusten kehittäminen paljastamisalueen tarkistamiseksi
• Uuden oikeudenkäyntimenettelyn perustaminen lähettäjän tietojen paljastamiseksi

Uusien SNS-palvelujen ja älypuhelimien yleistymisen myötä, joita ei ollut ennakoitu palveluntarjoajan vastuunrajoituslain säätämisen aikaan vuonna 2001, kuka tahansa voi helposti lähettää viestejä Internetissä, ja palveluntarjoajan vastuunrajoituslain mukaisen paljastamispyynnön rajoitukset ovat tulleet esille.

Viime aikoina yleistyneet herjaukset sisältävät kommentteja Twitterissä ja YouTubessa sekä viestejä Instagramissa ja muissa niin sanotuissa “kirjautumismuotoisissa” SNS-palveluissa. Kirjautumismuotoisissa palveluissa vain kirjautumishetken IP-osoite tallennetaan useimmiten, eikä viestin lähettämishetken IP-osoitetta tallenneta. On mahdollista kirjautua sisään useilla laitteilla, kuten älypuhelimilla ja tietokoneilla, samanaikaisesti. Vanhan lain mukaan oikeuksien loukkaamiseen syyllistyneen viestin lähettäjän käyttämän Internet-palveluntarjoajan (jäljempänä mainittu) sijaintia ei voitu määrittää, eikä paljastamispyyntöjä usein hyväksytty.

Muutetussa laissa tunnustetaan kirjautumismuotoisten viestien sisällyttäminen tietojen paljastamispyyntöjen kohteeksi. Oikeuksien loukkaamiseen syyllistyneen viestin lähettäjän käyttämän Internet-palveluntarjoajan lisäksi myös kirjautumishetkellä käytetty Internet-palveluntarjoaja on määritelty paljastamispyynnön kohteeksi (muutettu palveluntarjoajan vastuunrajoituslaki, artiklat 5.1 ja 5.2. Oikeus pyytää tiettyjen lähettäjien tietojen paljastamista).

Uuden oikeudenkäyntimenettelyn perustamisen osalta on lisätty uusi menettely nimeltä “lähettäjän tietojen paljastamiskäsky”, joka on ei-riita-asia. Tämän seurauksena “kahden vaiheen” lähettäjän tietojen paljastamismenettely on yhdistetty “yhtenäiseksi” menettelyksi, joka mahdollistaa nopeamman tietojen paljastamisen verrattuna aiempaan menettelyyn.

Viite: Japanin sisäasiain- ja viestintäministeriön yhteenveto laista, jolla muutetaan osaa palveluntarjoajan vastuunrajoituslaista[ja]

Lisätietoja lähettäjän tietojen paljastamiskäskyistä löydät seuraavasta artikkelista:

Liittyvä artikkeli: Selitys “lähettäjän tietojen paljastamiskäskystä”, joka alkoi 1. lokakuuta 2022 (Reiwa 4) – Viestin lähettäjän nopea tunnistaminen[ja]

Lähettäjän tietojen paljastamispyyntö ja palveluntarjoajat

Yleisesti ottaen, termi “palveluntarjoaja” viittaa internet-yhteyden tarjoajiin, kuten NTT:hen. Kuitenkin, “palveluntarjoajan vastuunrajoituslaki” (japanilainen ~ Provider Liability Limitation Act) määrittelee “palveluntarjoajan” laajemmin, sisältäen myös esimerkiksi sähköisten ilmoitustaulujen (BBS) ylläpitäjät. Palveluntarjoajia on kahta tyyppiä: “sisältöpalveluntarjoajat” ja “internetpalveluntarjoajat (ISP)”.

Sisältöpalveluntarjoaja

Sisältöpalveluntarjoaja viittaa ilmoitustaulujen tai blogien ylläpitäjiin. Esimerkkejä tästä ovat CyberAgent, joka ylläpitää “Ameblo”-blogia, ja Yahoo!, joka ylläpitää “Yahoo! Chiebukuro” -palvelua. On myös sivustoja, kuten 2channel ja 5channel, joissa ylläpitäjäyrityksen identiteetti ei ole heti selvä.

Liittyvä artikkeli: Mikä on ero “2channelin” ja “5channelin” välillä? Nykytilanteen selitys[ja]

Internetpalveluntarjoaja (ISP)

Internetpalveluntarjoaja (Internet Service Provider = ISP) viittaa internet-yhteyden tarjoajiin. Esimerkkejä tästä ovat NTT East Japan, NTT Docomo ja Softbank. Yleiskielessä tämä termi viittaa “palveluntarjoajaan” kiinteän linjan tapauksessa ja “matkapuhelinoperaattoriin” matkapuhelinlinjan tapauksessa.

Perinteisen lähettäjätiedon julkistamispyynnön menettely

Alla selitämme menettelyn, jota käytettiin lähettäjätiedon julkistamispyynnössä ennen ‘Japanese Provider Liability Limitation Law’ (Japanin palveluntarjoajan vastuunrajoituslaki) muutosta. Ennen muutosta, kuten seuraavassa selityksessä, useita oikeudenkäyntimenettelyjä oli tarpeen ennen tietojen julkistamista.

Lähettäjän tietojen paljastamisen pyytäminen sisällöntuottajalta (oikeuden ulkopuolella)

Lähettäjän tietojen paljastamispyyntö tehdään ensin “sisällöntuottajalle”, jolta pyydetään IP-osoitteen ja muiden tietojen paljastamista. Keskustelupalstoilla tai blogeissa sivuston ylläpitäjät eivät usein tiedä nimenomaan kuka on kirjoittanut herjaavia kommentteja, mutta heillä on yleensä tallessa IP-osoite (loki), josta viesti on lähetetty, ainakin jos se on suhteellisen tuore.

Kun IP-osoite on tiedossa, on mahdollista selvittää, kuka viestin on kirjoittanut ja tunnistaa lähettäjä (vaikka tämä ei aina ole mahdollista). Sisällöntuottajat säilyttävät yleensä tietyn ajanjakson ajan IP-osoitteita, joista viestit on lähetetty.

Lähettäjän tietojen paljastamispyynnön tekemiseksi sinun on toimitettava “lähettäjän tietojen paljastamispyyntölomake” sivuston ylläpitäjälle (ylläpitävälle yritykselle). Tämä lähettäjän tietojen paljastamispyyntölomake on saatavilla Japanin palveluntarjoajan vastuunrajoituslain[ja] liittyvällä verkkosivustolla, ja se täytetään mallipohjan (template)[ja] mukaan. Lomakkeen liitteeksi tulee liittää henkilöllisyystodistus ja se tulee lähettää kirjattuna kirjeenä sivuston ylläpitävälle yritykselle. Lähettäjän tietojen paljastamispyyntölomakkeeseen tulee kirjata herjaavien kommenttien sisältävän sivuston URL (osoite), pyynnön esittäjän nimi ja osoite sekä syy, miksi tietojen paljastamista pyydetään.

Liittyvä artikkeli: Mikä on “lähettäjän tietojen paljastamispyyntö”, jolla voidaan tunnistaa viestin kirjoittaja?[ja]

Kun lähettäjän tietojen paljastamispyyntö on tehty, sivuston ylläpitäjä tai palveluntarjoaja arvioi, täyttääkö pyynnön esittäjän väite lain vaatimukset, ja päättää lähettäjän tietojen paljastamisesta tai paljastamatta jättämisestä. Ylläpitäjä voi vapaaehtoisesti (ilman oikeudenkäyntiä) suostua IP-osoitteen paljastamispyyntöön, mutta jos ylläpitäjä päättää, ettei hän suostu paljastamispyyntöön ilman tuomioistuimen päätöstä, on tehtävä uusi pyyntö tuomioistuimelle lähettäjän tietojen väliaikaisesta paljastamisesta.

Palveluntarjoajan näkökulmasta viestin kirjoittaja on asiakas, ja henkilötietojen suojan näkökulmasta palveluntarjoajat harvoin suostuvat vapaaehtoisesti tietojen paljastamispyyntöihin. Tämä on nykyinen tilanne.

Väliaikaisten toimenpiteiden hakeminen tuomioistuimelta lähettäjän tietojen paljastamiseksi

Jos sisällöntarjoaja ei suostu vapaaehtoiseen tietojen paljastamispyyntöön, käytämme tuomioistuimen kautta nopeaa “väliaikaista toimenpidettä”, joka ei ole “oikeudenkäynti”, vaan siviilioikeudellinen suojamenettely. Tämä johtuu siitä, että lähettäjän tietojen paljastamisen tapauksessa “ellei IP-osoitetta paljasteta nopeasti, postittajan henkilöllisyyden selvittäminen muuttuu mahdottomaksi”. Lähettäjän IP-osoitteen sisältävät lokit voidaan hävittää lyhyessä ajassa, ja normaali oikeudenkäyntimenettely, joka vie aikaa, voi johtaa siihen, että olemme myöhässä.

“IP-osoite” on kuin osoite Internetissä. Kaikilla Internetiin kytketyillä koneilla, kuten kotitietokoneilla ja älypuhelimilla, on oma “IP-osoite”, joka on osoitetieto. Internetin rakenteen vuoksi postittaja ei voi kommunikoida ilman IP-osoitetta. Kun yhdistät tiettyyn sivustoon tai teet postauksen, palvelimelle tallennetaan postittajan “IP-osoite” ja “aikaleima”, joka on yhteyden aika.

Normaali palvelimen ylläpitäjä tallentaa IP-osoitteen ja aikaleiman, joten “paljasta tämän laittoman postauksen tekijän IP-osoite ja aikaleima” väliaikaisissa toimenpiteissä tai oikeudenkäynnissä.

On kuitenkin kysymys siitä, missä tuomioistuimessa voit hakea yllä mainittuja väliaikaisia toimenpiteitä. Tätä asiaa käsitellään yksityiskohtaisesti toisessa artikkelissa.

Liittyvä artikkeli: Mitä ovat mainehaittaan liittyvät oikeudenkäynnit ja väliaikaisten toimenpiteiden toimivaltaiset tuomioistuimet[ja]

Voit myös pyytää artikkelin poistamista samanaikaisesti.

Liittyvä artikkeli: Mitä on “poistamisen väliaikainen toimenpide”, joka on tärkeä herjaustorjunnassa[ja]

Internet-palveluntarjoajan (ISP) tunnistaminen

Kun julkaisijan IP-osoite on selvillä, seuraavaksi tunnistetaan internet-yhteyden tarjoaja eli internet-palveluntarjoaja. IP-osoite on konkreettisesti seuraavanlainen tieto:

126.212.170.222

IP-osoitteissa on “kuka hallinnoi tätä aluetta” -tyyppinen “jaettu” käsite. Yllä oleva IP-osoite on SoftBankin hallinnoima. Joten voimme päätellä, että “julkaisija on SoftBankin käyttäjä”.

Seuraavaksi haastamme SoftBankin oikeuteen.

Vaatimus on “paljasta henkilön nimi ja osoite, joka oli yhteydessä tähän IP-osoitteeseen tällä hetkellä”. Matkapuhelinoperaattorit kuten SoftBank ja kiinteän verkon internet-palveluntarjoajat kuten Nifty keräävät käyttäjien nimet ja osoitteet sopimuksen tekohetkellä ja pitävät kirjaa siitä, “kenelle tiettynä ajankohtana tietty IP-osoite on jaettu”. Siksi, jos haastamme SoftBankin oikeuteen ja voitamme, julkaisijan nimi ja osoite paljastetaan. Ongelmana on kuitenkin aikarajoitus.

Yhteyslokit ovat erittäin laajoja. Matkapuhelinoperaattorit pitävät kirjaa kymmenistä miljoonista käyttäjistä ja välityspalveluntarjoajat miljoonista käyttäjistä. Siksi internet-palveluntarjoajat poistavat lokit tietyn ajan kuluttua. Matkapuhelinoperaattorit säilyttävät lokit noin kolme kuukautta ja kiinteän verkon internet-palveluntarjoajat korkeintaan noin vuoden. Jos siis vie liikaa aikaa julkaisun ja oikeudenkäynnin aloittamisen välillä, lokit saattavat kadota sillä välin.

Erityisesti matkapuhelinoperaattoreiden kohdalla tämä aikarajoitus on erittäin tärkeä, koska aikaa on jäljellä vain kolme kuukautta. Esimerkiksi, jos “sain pyynnön väliaikaisesta toimenpiteestä kuukausi sitten, valmistelin asiakirjat ja todisteet kahdessa viikossa, haastoin sivuston väliaikaisella toimenpiteellä, vastapuoli vastasi, joten se vei kaksi viikkoa, ja sain IP-osoitteen paljastuksen viikossa”, jäljellä oleva aika on vain noin kaksi viikkoa. Jos olet käyttänyt ylimääräistä aikaa jossain vaiheessa, et ehkä ehdi tunnistaa julkaisijaa. Siksi yleensä haetaan myös väliaikaista toimenpidettä poistamisen estämiseksi, kuten seuraavassa selitetään.

Liittyvä artikkeli: Kuinka kauan lähettäjän tietojen paljastamisvaatimus on voimassa? Kolme tärkeää aikarajaa huomioon ottaen nettipostauksia[ja]

Hakemus väliaikaisesta määräyksestä lähettäjän tietojen poistamisen kieltämiseksi internetpalveluntarjoajalle

Sivuston ylläpitäjiltä tai muilta sisällöntuottajilta saadun lähettäjän tiedon, kuten IP-osoitteen tai aikaleiman, julkistamisen jälkeen on tarpeen pyytää lähettäjän nimen ja muiden tietojen julkistamista internetpalveluntarjoajalta. Tämä menettely internetpalveluntarjoajaa kohtaan edellyttää periaatteessa normaalia siviilikanteen nostamista (※perinteisen järjestelmän mukaan).

Koska normaalin siviilikanteen käsittely kestää usein useita kuukausia, on tarpeen tehdä väliaikainen määräys lähettäjän tietojen poistamisen kieltämiseksi, jotta internetpalveluntarjoaja ei poista säilyttämiään käyttölokeja ja todisteita ei häviä.

Huomaa, että joissakin internetpalveluntarjoajissa on mahdollista pyytää käyttölokin säilyttämistä oikeuden ulkopuolisilla vapaaehtoisilla neuvotteluilla ilman väliaikaista määräystä lähettäjän tietojen poistamisen kieltämiseksi.

Kanteen lähettäjän tietojen paljastamista koskeva oikeudenkäynti

Periaatteessa palveluntarjoajat eivät suostu paljastamaan lähettäjän tietoja ilman lähettäjän suostumusta, joten lähettäjän tietojen paljastamista koskeva pyyntö on tehtävä oikeudenkäynnin kautta. Oikeudenkäynnin pääasiallinen kiista on, onko selvää, että kohdejulkaisun jne. sisältö loukkaa kantajan (tietojen paljastamista pyytävän) oikeuksia.

Liittyvä artikkeli: Mitkä ovat ehdot syyttää kunnianloukkauksesta? Selitämme hyväksyttävät vaatimukset ja korvausten keskimääräiset hinnat[ja]

Liittyvä artikkeli: Mitä on kunnioituksen loukkaaminen? Menneiden oikeustapausten ja kirjoitusten käsittelymenetelmät[ja]

Kun pääsyloki on säilytetty, nostetaan kanteen lähettäjän tietojen paljastamista koskeva oikeudenkäynti palveluntarjoajaa vastaan ja vaaditaan lähettäjän “osoitteen, nimen ja sähköpostiosoitteen” jne. tietojen paljastamista.

Lähettäjän tunnistaminen oikeuden päätöksellä

Jos kanne hyväksytään, tuomioistuin antaa päätöksen, jossa se määrää internetpalveluntarjoajan paljastamaan artikkelin lähettäjän nimen, osoitteen, sähköpostiosoitteen ja muut tiedot, jotka on käytetty artikkelin lähettämiseen.

Kun lähettäjän tiedot on paljastettu ja lähettäjä on tunnistettu, voit esimerkiksi

• vaatia lähettäjää vannomaan, ettei hän enää levitä herjaavia kommentteja
• vaatia korvauksia vahingoista
• tehdä rikosilmoituksen

Näin ollen, jos olet kohdannut herjaavia kommentteja internetissä, on tärkeää toimia nopeasti. Asianajaja, joka on erikoistunut herjausten torjuntaan, voi auttaa sinua tunnistamaan lähettäjän nopeasti. Lisätietoja asianajajan palkkioista löydät alla olevasta linkistä.

Liittyvä artikkeli: Mitä maineenhallinnan asianajajan palkkiot ja korvausprosessi ovat?[ja]

Uuden ei-tuomioistuimen menettelyn käyttöönotto lähettäjän tietojen paljastamispyynnöissä

Yllä on selitetty perinteisen järjestelmän toimintaa, mutta seuraavaksi käsittelemme ei-tuomioistuimen menettelyä lähettäjän tietojen paljastamispyynnöissä, joka on otettu käyttöön Japanin palveluntarjoajien vastuunrajoituslain (Provider Liability Limitation Act) muutoksessa Reiwa 4 (2023).

Ei-tuomioistuimen menettely on yksinkertaisempi kuin tavallinen oikeudenkäyntimenettely ja tuomioistuimella on laaja harkintavalta. Sen ominaisuuksia ovat:

• Toisin kuin oikeudenkäyntimenettelyssä, pääsääntöisesti käytetään tutkintamenettelyä, joka eroaa suullisesta väittelyistä oikeudenkäynnissä, ja väitteet ovat mahdollisia myös julkisen oikeussalin ulkopuolella.
• Menettely ei pääsääntöisesti ole julkinen.
• Tosiseikkojen tunnustaminen on tuomioistuimen toimivalta, ja se tapahtuu yksinkertaisen päätösmenettelyn kautta.
• Vain yksi valitus on sallittu pääsääntöisesti.

Nämä ovat sen pääpiirteet.

Miten ei-tuomioistuimen menettelyn käyttöönotto on vaikuttanut lähettäjän tietojen paljastamisprosessiin? Käymme ensin läpi menettelyn kulun yksinkertaisesti.

Lähettäjän tietojen paljastamisen prosessi ei-riita-asioissa

Uuden ei-riita-asioissa käytettävän lähettäjän tietojen paljastamisen prosessin kulku on seuraava:

Pelkästään katsomalla ei välttämättä ymmärrä, mikä on suurin ero aiempaan verrattuna. Jatkossa tarkastelemme tarkemmin, millaisia erityispiirteitä on ja miksi se on tehokas SNS- ja muissa kirjautumista vaativissa julkaisuissa.

① Teemme hakemuksen lähettäjän tietojen paljastamiskäskystä sisällöntarjoajalle tuomioistuimessa

Uudessa menettelyssä on ensin tehtävä hakemus sisällöntarjoajalle perustuen ‘Japanilaiseen palveluntarjoajan vastuunrajoituslakiin’ (Provider Liability Limitation Act) pykälään 8. Tämä ei ole suuri muutos verrattuna aiempaan menettelyyn ennen lainsäädännön muutosta.

② Teemme ①:n mukaisen toimitusmääräyksen hakemuksen ja pyydämme sisällöntarjoajalta pääsyn tarjoajan nimen toimittamista.

Tämän tarkistuksen myötä on mahdollista pyytää pääsyn tarjoajan tietojen toimittamista sisällöntarjoajan kautta samassa oikeudenkäyntimenettelyssä (Japanin palveluntarjoajan vastuunrajoituslain 15 §:n 1 momentin 1 kohta). Tätä pyyntöä voidaan tehdä samanaikaisesti ①:n hakemuksen kanssa, ja hakija voi odottaa nopeaa tietojen toimittamista.

③ Teemme lähettäjän tietojen julkistamismääräyksen hakemuksen saadun internetpalveluntarjoajan tiedon perusteella ja ilmoitamme tästä sisällöntarjoajalle.

Aiemmassa menettelyssä oli tarpeen tehdä uusi lähettäjän tietojen julkistamispyyntö internetpalveluntarjoajalle erillisenä hakemuksena sisällöntarjoajalle tehdyn julkistamispyynnön jälkeen. Tämän muutoksen myötä uudessa menettelyssä molemmat hakemukset voidaan tehdä samanaikaisesti, mikä vähentää hakijan taakkaa.

Lisäksi näiden menettelyjen mukaisesti on mahdollista tehdä poistamiskiellon hakemus (saman lain 16 artiklan 1 kohta) julkistamismääräyksen hakemuksen yhteydessä sekä sisällöntarjoajalle että internetpalveluntarjoajalle. Tämän seurauksena on mahdollista saada määräys, joka kieltää lähettäjän tiedot poistamasta, mikä mahdollistaa loukkaavien viestien lokitietojen säilyttämisen ja tekee julkistamispyynnöstä vakautetumman ja tehokkaamman.

④ Sisällöntarjoajan on toimitettava omistamansa lähettäjätiedot palveluntarjoajalle.

Aiemmissa menettelyissä tällaisen tiedon toimittamisvelvollisuus oli vaatimuksen esittäjällä. Kuitenkin, koska tämä on nyt mahdollista samassa menettelyssä, vaatimuksen esittäjä voi ilmoittaa sisällöntarjoajalle, joka voi suoraan toimittaa tiedot palveluntarjoajalle (Japanin palveluntarjoajan vastuunrajoituslaki, 15 §:n 1 momentin 2 kohta).

⑤ Kun paljastusmääräyksen hakemus hyväksytään, tietoja (IP-osoite, lähettäjän nimi ja osoite jne.) paljastetaan sisällöntarjoajalta ja pääsyntarjoajalta.

Kun menettely suoritetaan edellä kuvatun prosessin mukaisesti ja paljastusmääräyksen hakemus hyväksytään oikeudessa, tiedot paljastetaan. Miten näiden tietojen perusteella toimitaan, on kuvattu artikkelin ensimmäisessä osassa “Lähettäjän tunnistaminen oikeuden päätöksellä”.

Kuitenkin, uuden järjestelmän myötä kirjautumistyyppisiin viesteihin, jotka ovat uusia kohteita, on lisätty lisävaatimuksia normaalien paljastusvaatimusten lisäksi. Tämä on tehty yksinkertaistamisen kautta tapahtuvan väärinkäytön estämiseksi ja viestinnän salassapidon sekä yksityisyyden loukkaamisen estämiseksi (ns. täydentävät vaatimukset).

Liittyvä artikkeli: Mikä on “lähettäjän tietojen paljastuspyyntö” kirjoittajan tunnistamiseksi?[ja]

Yhteenveto: Konsultoi lakimiestä lähettäjän tietojen julkistamispyynnöissä

Kuten herjausartikkelien poistaminen, lähettäjän tietojen julkistamispyyntö vaatii monimutkaisia ja erikoistuneita toimenpiteitä, ja se on korkean erikoistumisen alue. Jos on tarpeen tunnistaa lähettäjä, voit ratkaista asian sujuvasti ja nopeasti konsultoimalla nettiongelmiin perehtynyttä lakimiestä.

Lisäksi kirjoittajan tunnistamisessa on aina aikaraja. Tämä johtuu siitä, että lokitiedot rikoksentekijästä häviävät tietyn ajan kuluttua. Suosittelemme konsultoimaan lakimiestä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Liittyvä artikkeli: Mitä ovat mainehaittojen lakimieskulut ja korvausprosessi?[ja]

Liittyvä artikkeli: Mikä on “lähettäjän tietojen julkistamispyyntö” kirjoittajan tunnistamiseksi?[ja]

Toimenpiteet, joita tarjoamme toimistossamme

Monolith-oikeusasiamiestoimisto on lakitoimisto, jolla on laaja kokemus IT:stä, erityisesti Internetistä ja laista. Viime vuosina, jos sivuutetaan tiedot, jotka liittyvät mainehaittoihin ja herjauksiin, jotka on levinnyt verkossa, se voi aiheuttaa vakavia vahinkoja. Toimistossamme tarjoamme ratkaisuja mainehaittojen ja tulipalojen torjumiseksi. Yksityiskohdat on esitetty alla olevassa artikkelissa.

Monolith-oikeusasiamiestoimiston käsittelemät alueet: Herjausten ja muiden lähettäjien tunnistaminen[ja]