Mikä on tarvittava sijoitussopimus kun sijoitat startup-yritykseen? Selittää etuoikeutetun osingon lausekkeen

Japanissa on alkanut syntyä yhä enemmän startupeja ja kasvuyrityksiä. Yrityksen perustamiseen on monia tapoja, kuten oman pääoman käyttö tai rahoituksen kerääminen venture capital -sijoittajilta tai muilta sijoittajilta. Mutta millainen on sijoittajan ja yrityksen välinen sijoitussopimus?

Sijoittajalle on tärkeää minimoida sijoitukseen liittyvät riskit mahdollisimman paljon. Tässä yhteydessä sijoitussopimuksen ‘etuosto-oikeus’ -klausuuli on tärkeä riskienhallinnan väline.

Tässä artikkelissa selitämme selkeästi, mitä sijoitussopimuksen ‘etuosto-oikeus’ -klausuuli tarkoittaa.

Mikä on sijoitussopimus?

Sijoitussopimus on sopimus, jonka sijoittajat, kuten riskipääomayhtiöt, tekevät sijoittaessaan startup-yrityksiin tai kasvuyrityksiin. Sopimuksen sisältöä ei ole erityisesti määritelty laissa.

Kuitenkin, koska kasvuyritysten liiketoiminta on usein epävakaa ja sijoituksen jälkeen osakekurssit voivat laskea tai yritys voi jopa mennä konkurssiin, sijoittajat tekevät yleensä sijoitussopimuksen riskien minimoimiseksi.

Sijoitussopimuksessa sijoituksen sisältöä koskevat tärkeimmät kohdat ovat seuraavat neljä:

• Osakkeita koskevat asiat (tyyppi, määrä, osakekurssi, maksuehdot jne.)
• Sijoitusehtoja koskevat asiat
• Sijoituksen vetäytymistä koskevat asiat
• Exit (sijoitusvarojen takaisinmaksu ja voiton saaminen esimerkiksi IPO:n tai yrityskaupan kautta)

Osakkeet voidaan karkeasti jakaa “tavallisiin osakkeisiin” ja “erityyppisiin osakkeisiin”. Tämän artikkelin aiheena olevat etuoikeutetut osingot sisältävät osakkeet ovat yksi erityyppisten osakkeiden muoto.

Etuoikeutettu osinko-oikeus tarkoittaa oikeutta saada osinkoja ennen tavallisia osakkeenomistajia tai saada suurempia osinkoja. Etuoikeutettuja osinkoja sisältävien erityyppisten osakkeiden liikkeeseenlaskemiseksi on kuitenkin järjestettävä yhtiökokous ja päätettävä yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, mikä vie paljon aikaa ja vaatii monimutkaisia toimenpiteitä.

Siksi etuoikeutettujen osinkojen määrittämiseksi yksinkertaisemmin, ilman erityyppisten osakkeiden liikkeeseenlaskua, on yleistä määritellä etuoikeutettuja osinkoja koskeva lauseke (etuoikeutettu osinkolauseke) sijoitussopimuksessa.

Etuoikeutettua osinkolauseketta koskevan tavoitteen tarkoitus sijoitussopimuksessa

Startup-yritykset ja kasvuyritykset, jotka pyrkivät pörssilistaukseen, harvoin jakavat osinkoja osakkeenomistajilleen, vaikka ne tuottaisivatkin voittoa. Yleensä voitot käytetään yrityksen toiminnan rahoittamiseen.

Sijoittajat eivät yleensä odota osinkoja, vaan heidän tavoitteenaan on saada suuri tuotto esimerkiksi pörssilistauksen tai yrityskaupan kautta. Näistä syistä etuoikeutetun osinkolausekkeen tarve ei välttämättä ole suuri.

Mikä sitten on etuoikeutetun osinkolausekkeen tarkoitus sijoitussopimuksessa?

Tavoite vaihtelee sijoittajan ja rahoitusta saavan yrityksen välillä. Startup-yritysten ja kasvuyritysten pääasiallinen tavoite on yhdistää rahoituksen hankkiminen ja vakaa liikkeenjohto asettamalla seuraavat ehdot yhdessä etuoikeutetun osinko-oikeuden kanssa:

• Osakkeiden luovutusrajoitukset
  Osakkeita ei voida luovuttaa ilman yrityksen hyväksyntää, joten voidaan estää osakkeiden siirtyminen ei-toivotuille kolmansille osapuolille.
• Äänioikeuden rajoitukset
  Rajoittamalla äänioikeutta yhtiökokouksessa voidaan rajoittaa osakkeenomistajien osallistumista liikkeenjohtoon ja mahdollistaa itsenäinen liikkeenjohto.
• Korkeampi myyntihinta tavallisiin osakkeisiin verrattuna
  Osakkeiden määrä suhteessa sijoitettuun summaan on pienempi, mikä voi hillitä perustajien osakeomistuksen vähenemistä.

Toisaalta sijoittajien pääasiallinen tavoite on vähentää riskiä sijoittaa epävakaaseen startup-yritykseen tai kasvuyritykseen ja saada mahdollisimman paljon osinkoja pörssilistauksen tai yrityskaupan yhteydessä.

Erityisesti riskipääomayhtiöt, jotka harjoittavat sijoitustoimintaa keräämällä varoja rahoituslaitoksilta ja yrityksiltä, pyrkivät saamaan mahdollisimman edulliset ehdot sijoitussopimuksessa.

Jos haluat tietää lisää osakkeiden osto-optioista sijoitussopimuksessa, katso alla oleva artikkeli, jossa käsitellään aihetta yksityiskohtaisesti yhdessä tämän artikkelin kanssa.

https://monolith.law/corporate/investment-stock-purchase-clause[ja]

Etuoikeutetun osingonjako-oikeuden tyypit sijoitussopimuksissa

Etuoikeutetun osingonjako-oikeuden määrittelyssä ei ole vakiintunutta muotoa, mutta se voidaan järjestää neljään päätyyppiin.

Mikä on osallistuva ja ei-osallistuva?

Etuoikeutetun osingonjako-oikeuden haltijat (etuoikeutetut osakkeenomistajat) voivat saada osinkoa tavallisen osingonjaon jälkeen. Tämä jakautuu osallistuviin ja ei-osallistuviin tyyppeihin.

Osallistuva

Kun etuoikeutetulle osakkeenomistajalle on maksettu määrätty etuoikeutettu osinko, ja jos on vielä jaettavissa olevaa voittoa, osakkeenomistaja voi saada osinkoa uudelleen yhdessä tavallisten osakkeenomistajien kanssa. Tämä on etu sijoittajille, joten osallistuvaa tyyppiä valitaan usein.

Ei-osallistuva

Kun etuoikeutetulle osakkeenomistajalle on maksettu määrätty etuoikeutettu osinko, hän ei saa osinkoa, vaikka olisi vielä jaettavissa olevaa voittoa.

Mikä on kumulatiivinen ja ei-kumulatiivinen?

Etuoikeutetulle osakkeenomistajalle maksetaan etuoikeutettu osinko, ja jos koko summaa ei makseta, puuttuva osa voidaan siirtää seuraavaan vuoteen. Tämä jakautuu kumulatiivisiin ja ei-kumulatiivisiin tyyppeihin.

Kumulatiivinen

Jos etuoikeutetulle osakkeenomistajalle maksettava osinko ei täytä määrättyä summaa tietyssä liiketoimintavuodessa, puuttuva määrä lisätään seuraavan vuoden osinkoon. Tämä voi olla taakka start-upeille ja venture-yrityksille, jotka eivät jaa osinkoa, mutta se on etu sijoittajille.

Ei-kumulatiivinen

Jos etuoikeutetulle osakkeenomistajalle maksettava osinko ei täytä määrättyä summaa tietyssä liiketoimintavuodessa, puuttuvaa määrää ei siirretä seuraavaan vuoteen.

“Jäännösomaisuuden etuoikeutetun jakamisen oikeus” ja “oletettu selvitystilaehdon” yhdistelmä

Etuoikeutetun osingonjako-oikeuden lisäksi on olemassa “jäännösomaisuuden etuoikeutetun jakamisen oikeus”. Tätä käytetään usein sijoitussopimuksissa Yhdysvalloissa ja muissa maissa, mutta se ei saa sekoittua etuoikeutettuun jakamisoikeuteen. Selitän sen lyhyesti.

Etuoikeutetun jäännösomaisuuden jakamisen oikeus tarkoittaa oikeutta, joka etuoikeutetulla osakkeenomistajalla on saada tietty osinko ennen tavallisia osakkeenomistajia, kun yrityksen jäännösomaisuus jaetaan yrityksen selvitystilassa.

Kuitenkin, jos sijoitettu yritys siirtyy toiselle yritykselle M&A:n kautta eikä selvitystilassa, etuoikeutetulle osakkeenomistajalle maksettava summa määräytyy osakkeiden määrän mukaan riippumatta osakkeiden tyypistä, ja sijoittaja, joka on ostanut suuren määrän etuoikeutettuja osakkeita, menettää rahaa.

Tästä syystä, jos sijoituskohteen yritys siirtyy toiselle yritykselle osakkeenomistajien sopimuksen mukaan, “oletettu selvitystilaehdon” avulla etuoikeutetulle osakkeenomistajalle sovelletaan edellä mainittua “etuoikeutetun jäännösomaisuuden jakamisen oikeutta”, ja siirtosumma jaetaan jäännösomaisuutena, jolloin voidaan saada suurempi summa.

Jos haluat tietää lisää oletetusta selvitystilaehdosta sijoitussopimuksissa, katso alla oleva artikkeli yhdessä tämän artikkelin kanssa.

https://monolith.law/corporate/investment-contract-liquidation-provision[ja]

Esimerkkejä etuoikeutetun osingon ehdoista sijoitussopimuksissa

Esittelemme konkreettisen esimerkin etuoikeutetun osingon ehdoista, jotka Japanin pienyritysvirasto (Japanese Small and Medium Enterprise Agency) on julkistanut osakesijoitussopimuksen ehtoina.

Pykälä 5.7 (Etuoikeutettu osinko)

1. Liikkeeseenlaskija sitoutuu, kolmen vuoden kuluttua tästä maksupäivästä, jakamaan etuoikeutetun osingon A-luokan etuoikeutetuille osakkeille kerran joka liiketoimintavuosi, lain ja tämän osakeannin ehtojen mukaisesti, sijoittajille, jakokelpoisen summan rajoissa.

2. Liikkeeseenlaskija sitoutuu, kolmen vuoden kuluttua tästä maksupäivästä, tekemään kaupallisesti järkeviä toimenpiteitä varmistaakseen jakokelpoisen summan, jotta se voi jakaa sijoittajille 5% osingon lain ja tämän osakeannin ehtojen mukaisesti.
(Lähde: Japanin pienyritysvirasto – Osakesijoitussopimuksen mallipohja, Liite 5: Osakeanti[ja])

Tämän ehtokohdan keskeiset seikat ovat seuraavat:

• Yhtiölain mukaan liikkeeseenlaskijalla ei ole velvollisuutta jakaa ylimääräistä osinkoa, mutta tämä ehto velvoittaa liikkeeseenlaskijan jakamaan etuoikeutetun osingon sijoittajille.
• Yhtiölain mukaan ylimääräisen osingon jakaminen on mahdollista vain jakokelpoisen summan rajoissa, mutta tämä ehto velvoittaa liikkeeseenlaskijan tekemään toimenpiteitä jakokelpoisen summan varmistamiseksi.

Huomaa, että liikkeeseenlaskijan taakkaa voidaan keventää määrittelemällä, että etuoikeutettu osinko jaetaan vain, jos jakokelpoinen summa ylittää tietyn määrän.

Lisäksi, jos liikkeeseenlaskijalle asetetaan velvollisuus jakaa etuoikeutettu osinko toisen kohdan mukaisesti, on tarpeen määritellä osallistuvien ja ei-osallistuvien sekä kumulatiivisten ja ei-kumulatiivisten ero.

Esimerkki ehdosta, kun ei osallistuta

A-luokan etuoikeutetuille osakkeenomistajille ei jaeta ylimääräistä osinkoa etuoikeutetun osingon ylittävältä osalta.

Esimerkki ehdosta, kun ei kumuloida

Jos A-luokan etuoikeutetulle osakkeenomistajalle maksettava etuoikeutettu osinko ei saavuta 5% vuodessa tietyllä liiketoimintavuodella, puuttuvaa määrää ei kerrytä seuraaville liiketoimintavuosille.

Yleensä tämä ehto asetetaan yhdessä aiemmin mainittujen “Etuoikeutettujen osakkeenomistajien osakkeiden luovutusrajoitukset” ja “Etuoikeutettujen osakkeenomistajien äänioikeuden rajoitukset” kanssa.

Yhteenveto

Esimerkkiehdotuksessamme määrätään vain A-luokan etuoikeutetuista osakkeista, mutta startup-yritysten ja kasvuyritysten tapauksessa useiden rahoituskierrosten järjestäminen ei ole harvinaista, jolloin uusia etuoikeutettuja osakkeita voidaan myös laskea liikkeelle. Tässä tapauksessa on tarpeen määrittää etuoikeutettujen osinkojen etusijajärjestys osakkeenomistajien välisessä sopimuksessa.

Kun etuoikeutettuja osakkeita lasketaan liikkeelle, on otettava huomioon useita seikkoja sijoitussopimusten ja osakkeenomistajien välisen sopimuksen laadinnassa. Sen sijaan, että tekisit päätöksiä yksin, suosittelemme konsultoimaan etukäteen asianajajaa, jolla on laaja asiantuntemus ja kokemus.

Esittely toimistomme toimenpiteistä

Monolis Lakitoimisto on erikoistunut IT- ja erityisesti internet-oikeuteen. Sijoitettaessa startup- tai kasvuyrityksiin on yleistä luoda sijoitussopimuksia. Toimistossamme laadimme ja tarkistamme sopimuksia monenlaisissa tapauksissa, aina Tōkyōn pörssin prime-listattujen yritysten ja kasvuyritysten välillä. Jos tarvitset apua sopimusten kanssa, tutustu alla olevaan artikkeliin.