Miten yrityksen tulisi toimia, kun se kohtaa herjausta ja panettelua verkossa? Mikä on 'japanilainen maineen vahingoittamisen rikos'?

Kun yritys joutuu nettikiusaamisen kohteeksi, seuraavat neljä rikosta voivat tulla kyseeseen:

• Luottamuksen vahingoittaminen
• Petollinen liiketoiminnan häirintä
• Uhkaava liiketoiminnan häirintä
• Maineen vahingoittaminen

Näihin lisätään vuonna 1987 (Showa 62) lisätty tietokoneen vahingoittamista koskeva liiketoiminnan häirintärikos, ja tarkastelemme näitä internet-rikoksia.

Yrityksen toimintatavat, kun se kohtaa herjausta tai panettelua

Ensimmäiseksi, yrityksen on tarpeen poistaa herjausta tai panettelua aiheuttaneet viestit tai artikkelit. Tämä voidaan tehdä ottamalla yhteyttä sivuston ylläpitäjään ja pyytämällä artikkelin poistamista tai ottamalla suoraan yhteyttä viestin lähettäjään esimerkiksi Twitterissä tai Facebookissa ja pyytämällä heitä poistamaan viestin. Lisäksi yritys voi tunnistaa tekijän ja vaatia korvauksia herjauksesta tai panettelusta johtuneista myynnin menetyksistä tai tehdä rikosilmoituksen tekijän pidättämiseksi. Tekijän sitouttaminen olemaan tekemättä uudelleen yrityksen mainetta vahingoittavia viestejä on erittäin tehokas tapa estää uusia tapauksia. Jos sivuston ylläpitäjä ei kuitenkaan suostu poistamaan viestiä, yritys voi hakea väliaikaista määräystä tuomioistuimelta, joka voi määrätä ylläpitäjän poistamaan artikkelin.

Lisätietoja herjauksesta tai panettelusta johtuvista väliaikaisista toimenpiteistä on selitetty yksityiskohtaisesti alla olevassa artikkelissa.

https://monolith.law/reputation/provisional-disposition[ja]

Rikokset, jotka toteutuvat, kun yritys joutuu herjaus- ja panetteluvahinkojen kohteeksi

Luottamuksen vahingoittaminen

Luottamuksen vahingoittaminen on laki, joka suojaa taloudellista ja omaisuudellista luottamusta. Tässä yhteydessä “luottamus” tarkoittaa laajasti kohteen taloudellista tilannetta ja maksukykyä koskevaa luottamusta sekä kohteen taloudellista arvostusta yhteiskunnassa.

Luottamuksen vahingoittaminen ja petollinen liiketoiminnan häirintä on määritelty Japanin rikoslain 233 §:ssä.

“Se, joka levittää vääriä huhuja tai käyttää petosta vahingoittaakseen toisen luottamusta tai häiritäkseen hänen liiketoimintaansa, tuomitaan enintään kolmen vuoden vankeuteen tai enintään 500 000 jenin sakkoon.”

Rikoslaki 233 §

Tämä rikoslain 233 §:n “väärien huhujen levittäminen” ja “toisen luottamuksen vahingoittaminen” koskee luottamuksen vahingoittamista.

Mitä “väärien huhujen” tarkoittaa

“Huhu” tarkoittaa juorua, joten jos levität valheellisia juoruja tai tietoja, se muuttuu “vääriksi huhuiksi” ja muuttuu herjaukseksi. Luottamuksen vahingoittamisen tapauksessa sisällön on oltava “väärä”, joten jos sisältö on totta, sitä ei voida syyttää luottamuksen vahingoittamisesta.

Mitä “levittäminen” tarkoittaa

“Levittäminen” tarkoittaa sitä, että se leviää julkisesti suurelle joukolle ihmisiä. Jos postitat sen Internetiin, suuri joukko ihmisiä näkee sen, joten se täyttää “levittämisen” kriteerit. Internetissä ilmaistut mielipiteet katsotaan periaatteessa “julkisiksi”. Kuten kunnianloukkauksen tapauksessa, vaikka olisit kertonut sen vain yhdelle henkilölle, jos sillä henkilöllä on mahdollisuus “levittää” sen suurelle joukolle ihmisiä, se voidaan rinnastaa herjaukseen.

Mitä “ihminen” tarkoittaa

Luottamuksen vahingoittamisen tapauksessa suojelun kohteena on “ihmisen” luottamus, mutta tässä yhteydessä “ihminen” tarkoittaa paitsi luonnollisia henkilöitä myös yrityksiä ja muita oikeushenkilöitä sekä oikeushenkilöitä, joilla ei ole oikeushenkilöllisyyttä. Siksi, jos lähetät viestin Internetissä, joka saa ihmisen tai yrityksen tai ryhmän menettämään luottamuksensa, se täyttää luottamuksen vahingoittamisen kriteerit.

Mitä “luottamuksen vahingoittaminen” tarkoittaa

Luottamuksen vahingoittamisen tapauksessa luottamus on, kuten aiemmin mainittiin, erilainen kuin yleinen luottamus ja rajoittuu “taloudelliseen luottamukseen”. Tämä luottamus ei rajoitu “yhteiskunnalliseen luottamukseen ihmisen maksukykyä tai maksuhalukkuutta kohtaan, vaan sisältää myös yhteiskunnallisen luottamuksen myytävien tuotteiden laatuun” (Japanin korkeimman oikeuden päätös 11. maaliskuuta 2003 (Heisei 15)).

Lisäksi “vahingoittaminen” tarkoittaa toimintaa, joka alentaa taloudellista arvostusta yhteiskunnassa, mutta ei vaadita, että arvostus on todellisuudessa laskenut. Jos luodaan tilanne, jossa on olemassa vaara, luottamuksen vahingoittamista koskeva laki sovelletaan.

Petoksen kautta tapahtuva liiketoiminnan häirintä

Rikoslain 233 §:n mukaan henkilö, joka käyttää petosta ja häiritsee toisen liiketoimintaa, syyllistyy petoksen kautta tapahtuvaan liiketoiminnan häirintään. Tämä on rikos, jonka soveltamisala on erittäin laaja.

Mitä petoksella tarkoitetaan

Petoksella tarkoitetaan toisen ihmisen harhauttamista tai hyödyntämistä hänen väärinkäsityksensä tai huolimattomuutensa vuoksi. Esimerkiksi yrityksen työntekijä, joka twiittasi valheellisen tiedon, että “leijona on karannut” heti Kumamoton maanjäristyksen jälkeen, pidätettiin epäiltynä petoksen kautta tapahtuvasta liiketoiminnan häirinnästä, koska hänen väitettiin häirinneen Kumamoton eläin- ja kasvitieteellisen puutarhan toimintaa. Tämä on tyypillinen esimerkki, mutta petosta tulkitaan laajasti ja se käsittää käytännössä “kaikki laittomat keinot, jotka eivät sisällä väkivaltaa”.

Mitä liiketoiminnalla tarkoitetaan

Liiketoiminnalla tarkoitetaan ammatillista tai muuta yhteiskunnallista toimintaa, jota henkilö suorittaa jatkuvasti perustuen hänen yhteiskunnalliseen asemaansa, ja se ei ole rajoitettu samalla tavalla kuin liiketoiminnan laiminlyönnistä johtuva kuolemantuottamus. Koska se viittaa yhteiskunnalliseen toimintaan, se ei sisällä henkilökohtaista toimintaa, harrastuksia tai kotitöitä.

Mitä häirinnällä tarkoitetaan

Kuten luottamuksen vahingoittamisrikoksessa, ei vaadita, että häirintä olisi todellisuudessa tapahtunut. Jos on tehty toimia, jotka riittävät aiheuttamaan häirintää, petoksen kautta tapahtuvaa liiketoiminnan häirintää voidaan soveltaa.

Petoksen kautta tapahtuva liiketoiminnan häirintä on rikos, jonka soveltamisala on suhteellisen vaikea ymmärtää. Esimerkiksi niin sanottu “identiteettivarkaus” voi joissakin tapauksissa olla petoksen kautta tapahtuvaa liiketoiminnan häirintää.

https://monolith.law/reputation/spoofing-portrait-infringement-on-twitter[ja]

Väkivallan käyttö liiketoiminnan häirinnässä (Japanese 威力業務妨害罪)

Väkivallan käyttö liiketoiminnan häirinnässä on määritelty rikoslain pykälässä 234, joka seuraa luottamuksen vahingoittamista ja petollista liiketoiminnan häirintää koskevaa rikoslain pykälää 233.

“Väkivallan käyttö liiketoiminnan häirinnässä on sama kuin edellisessä pykälässä mainittu.”

Rikoslaki, pykälä 234

Toisin sanoen, se on rikos, joka koostuu kolmesta osatekijästä: “väkivallan käyttö”, “liiketoiminta” ja “häirintä”. Tähän liittyen on olemassa korkeimman oikeuden päätös vuodelta 1953 (Showa 28) tammikuun 30. päivältä.

“Rikoslain pykälässä 234 tarkoitettu liiketoiminnan ‘häirintä’ ei edellytä liiketoiminnan häirinnän seurauksen toteutumista, vaan riittää, että on olemassa toiminta, joka riittää häiritsemään liiketoimintaa. Lisäksi ‘liiketoiminta’ ei viittaa vain konkreettisiin, yksittäisiin tosiasiallisesti suoritettaviin tehtäviin, vaan laajemmin tehtäviin, jotka uhri on velvollinen suorittamaan asemansa perusteella kyseisessä liiketoiminnassa. (Ote) Pykälän ‘väkivalta’ tarkoittaa tekijän voimaa, joka riittää hallitsemaan uhrin vapaata tahtoa tekijän aseman, henkilömäärän ja ympäröivän tilanteen perusteella, ja tämä voima on riittävä, jos se objektiivisesti tarkasteltuna riittää hallitsemaan uhrin vapaata tahtoa, riippumatta siitä, onko uhri todellisuudessa menettänyt vapaan tahtonsa.”

Korkeimman oikeuden päätös, 30. tammikuuta 1953 (Showa 28)

Mitä ‘väkivalta’ tarkoittaa

‘Väkivalta’ tarkoittaa ‘tekijän voimaa, joka riittää hallitsemaan uhrin vapaata tahtoa tekijän aseman, henkilömäärän ja ympäröivän tilanteen perusteella’, ja se sisältää myös lievempiä tekoja kuin pahoinpitely tai uhkailu. Esimerkiksi, jos levität kymmeniä torakoita supermarketissa tai kehotat ihmisiä olemaan nousematta seisomaan kansallislaulun aikana valmistujaisissa, nämä teot katsotaan ‘väkivallaksi’.

Mitä ‘liiketoiminta’ tarkoittaa

‘Liiketoiminta’ tarkoittaa ‘konkreettisia, yksittäisiä tosiasiallisesti suoritettavia tehtäviä’, mutta myös ‘laajemmin tehtäviä, jotka uhri on velvollinen suorittamaan asemansa perusteella kyseisessä liiketoiminnassa’.

Mitä ‘häirintä’ tarkoittaa

‘Häirintä’ tarkoittaa, kuten petollisen liiketoiminnan häirinnän selityksessä mainittiin, että ‘ei tarvita liiketoiminnan häirinnän seurauksen toteutumista, vaan riittää, että on olemassa toiminta, joka riittää häiritsemään liiketoimintaa’.

Internetin yleistymisen myötä on lisääntynyt tapauksia, joissa henkilöitä on syytetty liiketoiminnan häirinnästä verkkokirjoittelun perusteella. On vaikea arvioida, täyttääkö teko väkivallan vai petoksen kriteerit. Edellinen viittaa suoraan, konkreettisesti liiketoiminnan häiritsemiseen, jälkimmäinen epäsuoraan, aineettomasti liiketoiminnan häiritsemiseen. Kuitenkin, todellinen raja on epäselvä.

Esimerkiksi, henkilö, joka kirjoitti anonyymisti keskustelupalstalle ‘Olen asettanut pommin asemaan X’, ja aiheutti näin tarpeettoman valvonnan ja varotoimet, on pidätetty väkivallan käyttö liiketoiminnan häirinnässä -rikoksesta. Toisaalta, henkilö, joka kirjoitti ‘Teen joukkomurhan Amerikan kylässä 16. kesäkuuta klo 3’, ja sai poliisin toteuttamaan varotoimia, häiriten näin normaalia toimintaa, on todettu syylliseksi petolliseen liiketoiminnan häirintään. (Osakan korkeimman oikeuden päätös, 22. lokakuuta 2009 (Heisei 21))

Tämä aihe on selitetty yksityiskohtaisemmin alla olevassa artikkelissa.

https://monolith.law/reputation/charge-of-forcible-obstruction-of-business[ja]

Kunnianloukkaus

Kunnianloukkaus on rikos, joka alentaa toisen ihmisen sosiaalista arvostusta tosiasioita esittämällä.

“Jos joku julkisesti esittää tosiasioita ja loukkaa toisen kunniaa, hänet voidaan tuomita jopa kolmen vuoden vankeuteen tai sakkojen maksamiseen, riippumatta siitä, ovatko esitetyt tosiasiat totta vai eivät.”

Rikoslaki, pykälä 230, kohta 1

Kunnianloukkauksen ja luottamuksen loukkauksen tai liiketoiminnan häirinnän suurin ero on se, että kunnianloukkaus voi tapahtua myös silloin, kun esitetty sisältö on totta. Esimerkiksi, jos kirjoitat, että “sairaalan johtaja on pettänyt puolisoaan”, se voi olla kunnianloukkaus, vaikka se olisi totta. Tämä johtuu siitä, että ongelmana on, onko uhrin moraali, maine tai luottamus alentunut kirjoituksen seurauksena.

Kuitenkin, vaikka kyseessä oleva ilmaisu alentaisi tietyn henkilön sosiaalista arvostusta, kunnianloukkaus ei ole voimassa, jos ilmaisu liittyy julkiseen etuun (julkisuus), sen tarkoituksena on yksinomaan edistää yleistä etua (yleinen etu), esitetyt tosiasiat ovat totta (totuus) tai on olemassa hyvä syy uskoa, että ne ovat totta (totuudenmukaisuus).

Lisäksi kunnianloukkaus on “uhri-ilmoitusrikos”, joten rikoksentekijää ei voida syyttää, ellei uhri tee rikosilmoitusta. Tämä eroaa merkittävästi muista kolmesta rikoksesta.

On myös huomattava, että “levittämällä vääriä huhuja” ja “loukkaamalla toisen luottamusta”, saatat samanaikaisesti alentaa kohteen sosiaalista arvostusta. Tässä tapauksessa sekä luottamuksen loukkaus että kunnianloukkaus ovat voimassa.

Tätä, että yksi teko voi johtaa kahteen rikokseen, kutsutaan “käsitteelliseksi kilpailuksi”, ja siinä sovelletaan ankarampaa rangaistusta.

Luottamuksen loukkauksen rangaistus on “enintään kolme vuotta vankeutta tai sakkoja”, kun taas kunnianloukkauksen rangaistus on “enintään kolme vuotta vankeutta tai sakkoja”, joten käsitteellisessä kilpailussa sovelletaan luottamuksen loukkauksen rangaistusta. Kuitenkin, käytännössä tämä ei juurikaan muuta tilannetta.

https://monolith.law/reputation/defamation[ja]

Mitä “kunnian loukkaaminen” tarkoittaa siviilioikeudellisesti

Tämä artikkeli käsittelee rikosoikeudellista menettelyä, mutta siviilioikeudellisessa menettelyssä, kun pyritään poistamaan tai tunnistamaan lähettäjä, useimmiten vedotaan kunnian loukkaamiseen (≒kunnianloukkaus). Esimerkiksi, jos yritystä syytetään “mustasta yrityksestä”, voit väittää kunnian loukkaamista, jos tietyt ehdot täyttyvät. Tätä käsitellään yksityiskohtaisemmin toisessa artikkelissa.

https://monolith.law/reputation/black-companies-dafamation[ja]

Kun kunniaa loukkaava teko on tehty, ja uhri on yritys tai organisaatio, seuraavassa artikkelissa selitetään yksityiskohtaisesti, voidaanko myöntää korvausta henkisestä kärsimyksestä, jota kutsutaan vahingonkorvaukseksi.

https://monolith.law/reputation/honor-infringement-and-intangible-damage-to-company[ja]

Tietokoneiden vahingoittaminen ja liiketoiminnan häirintä

Vuonna 1987 (Showa 62), kun tietokoneiden käyttö alkoi korvata ihmisten työtä, tietokoneiden vahingoittamista ja liiketoiminnan häirintää koskeva rikos lisättiin Japanin rikoslain 234 §:ään.

“Henkilö, joka vahingoittaa tietokonetta tai sähkömagneettista tallennusta, jota käytetään ihmisten työssä, tai antaa väärää tietoa tai epäasiallisen ohjeen tietokoneelle, jota käytetään ihmisten työssä, tai estää tietokoneen toiminnan muulla tavoin, tai saa sen toimimaan vastoin sen käyttötarkoitusta ja siten häiritsee ihmisten työtä, tuomitaan enintään viiden vuoden vankeuteen tai enintään miljoonan jenin sakkoon.”

Rikoslaki 234 § 2

Tietokoneiden tai datan vahingoittaminen, jota käytetään liiketoiminnassa, tai tietokoneen saaminen toimimaan väärin tai vastoin sen tarkoitusta esimerkiksi antamalla sille väärää tietoa tai epäasiallisen ohjeen, on rikos, joka kuuluu tietokoneiden vahingoittamisen ja liiketoiminnan häirinnän rikoksen piiriin.

DoS-hyökkäykset, jotka häiritsevät tietokonepohjaista palveluntarjoamista, tai toimet, joilla manipuloidaan ohjelmia tai dataa laittomasti online-pelien palvelimilla esimerkiksi RMT:n tarkoituksessa, kuuluvat myös tämän rikoksen piiriin.

Mitä vaikutuksia yrityksille on herjaamisesta?

Yritykset voivat kärsiä vahinkoa, kuten yhteiskunnallisen arvostuksen tai luottamuksen heikkenemistä tai tuotteidensa myynnin vaikeutumista, jos niitä herjataan perusteettomasti. Lisäksi yrityksessä työskentelevät työntekijät saattavat kokea työskentelyn hankalaksi ja lopettaa työnsä, mikä voi johtaa yrityksen olemassaolon uhatuksi. Lisäksi herjaamisen seurauksena yrityksen yhteiskunnallinen arvostus saattaa laskea, mikä voi johtaa siihen, että yritys ei enää houkuttele tulevaisuudessa yritykselle erittäin tärkeitä työntekijöitä, mikä aiheuttaa yritykselle haittaa.

Yhteenveto

Tässä artikkelissa esitellyn lisäksi, internetissä tapahtuva herjaus voi vastata monenlaisia rikoksia. Kuitenkin, esimerkiksi uhkailurikos ei yleensä päde yrityksiin, joten jokaisella rikoksella on omat ainutlaatuiset keskustelunsa, ja niiden hyväksymisen tai hylkäämisen arvioimiseksi tarvitaan erikoistunutta tietämystä.

Myös herjaukset, jotka on tehty ilman selkeää kohdetta, voivat mahdollisesti johtaa syytteisiin kunnianloukkauksesta, solvauksesta tai yksityisyyden loukkauksesta.

https://monolith.law/reputation/defamation-privacy-infringement-identifiability[ja]

Kun yritys kohtaa herjausta internetissä, miten siihen tulisi reagoida, ja miten nettorikollisia voidaan syyttää? Konsultoi yrityksemme kokeneita asianajajia.