Mikä on 'vastuu' lakiasioissa, jotka liittyvät järjestelmäkehitykseen?

Sana “vastuu” on yleinen termi, jota käytetään sekä lakiterminä että yleisesti päivittäisessä keskustelussa. Ei pelkästään järjestelmäkehityksessä, vaan myös liiketoimintaan liittyvissä mielipiteiden vaihtotilanteissa, kun sanaa “vastuu” käytetään, on usein hyödyllistä tietoisesti erottaa, tarkoittaako se vain moraalista tai emotionaalista merkitystä, vai viittaako se lailliseen velvollisuuteen.

Tässä artikkelissa selitetään, kuinka “vastuu”, jota usein käytetään muiden syyttämiseen moraalisesta tai emotionaalisesta näkökulmasta, eroaa laillisesta vastuusta, samalla kun järjestellään erilaisia laillisia vastuita.

Suhteen määrittely: Järjestelmäkehitys ja ‘vastuu’

Oikeudellinen vastuu perustuu pohjimmiltaan päätöksentekoon

Kun puhumme “vastuusta” oikeudellisessa mielessä, periaatteena on, että siihen liittyy jokin päätöksenteko. Toisin sanoen, “asioista, joita henkilö ei ole itse ottanut vastuulleen velvollisuutena” tai “asioista, joita henkilö ei voi muuttaa omalla vapaalla harkinnallaan”, ei periaatteessa synny oikeudellista vastuuta. Tämä näkyy selvimmin “sopimuksissa”. Molemmat osapuolet päättävät, mitä velvollisuuksia he ottavat vastaan, ja lupaavat sen toiselle osapuolelle. Tästä johtuen sopimuksen täyttämisestä tulee vastuullista ja sillä on myös oikeudellista pakottavaa voimaa.

Lisäksi, jos tarkastellaan asiaa järjestelmäkehityksen näkökulmasta, perusajatuksena on, että jos sopimusasiakirjassa, josta osapuolet ovat sopineet järjestelmäkehityksestä, ei ole yksityiskohtaisia määräyksiä, yleiset lait, kuten siviililaki (japanilainen siviililaki), tulevat sovellettaviksi. Ymmärtäessämme ongelmia ja kiistoja, jotka liittyvät järjestelmäkehitykseen, tämänkaltaisen ymmärryksen merkitys on yllättävän suuri.

“Vastuu” järjestelmäkehityksen näkökulmasta

Järjestelmäkehityksen parissa työskenteleville ihmisille, laillinen “vastuu” on ehkä helpointa ymmärtää kahden seikan kautta: palveluntarjoajan “projektinhallintavelvollisuus” ja palvelun tilaajan “yhteistyövelvollisuus”. Toisin sanoen, järjestelmäkehityksen asiantuntijana, palveluntarjoaja kantaa vastuunsa, ja myös tilaaja kantaa vastuunsa osallistumalla aktiivisesti oman järjestelmänsä kehitystyöhön eikä jättämällä ongelmia muiden hoidettavaksi. Lisätietoja näistä vastuista löytyy seuraavista artikkeleista.

https://monolith.law/corporate/project-management-duties[ja]

https://monolith.law/corporate/user-obligatory-cooporation[ja]

Järjestelmäkehitysprojektin eteneminen on parhaimmillaan yhteistyötä, jossa molemmat osapuolet täyttävät velvollisuutensa. Mutta jos suhde molempien osapuolten välillä menee pieleen, se voi johtaa tilanteeseen, jossa työtehtävät vain sysätään toiselle osapuolelle. Esimerkiksi seuraavassa artikkelissa käsitellään tilannetta, jossa “tilaaja pyytää projektin keskeyttämistä”, ja selitetään, mitä asioita tulisi harkita tämän jälkeen, ja miten molempien osapuolten velvollisuudet liittyvät toisiinsa.

https://monolith.law/corporate/interrruption-of-system-development[ja]

Tässä yhteydessä on tärkeää olla tietoinen paitsi toisen osapuolen vastuun peräämisestä, myös omasta vastuusta.

Vastuun merkitys lakitekstien maailmassa

Keskustelu kääntyy vähitellen enemmän lakiasioihin, mutta kun kyseessä on esimerkiksi vahingonkorvausvaatimus tai vastapuolen vastuun selvittäminen, perustelujen on perustuttava erilaisiin lakeihin, kuten siviililakiin. Erityisesti järjestelmäkehityksen yhteydessä seuraavat asiat ovat merkittäviä:

Sopimuksen rikkominen

Sopimuksen rikkominen tarkoittaa, että sopimukseen perustuvaa velvollisuutta (eli velkaa) ei ole täytetty asianmukaisesti. Sopimuksen rikkomisen tyyppejä ovat:

• Viivästynyt täyttäminen: Täyttäminen on myöhässä määräajasta
• Täyttämättömyys: Täyttäminen ei ole mahdollista
• Puutteellinen täyttäminen: Täyttäminen ei ole linjassa sopimuksen kanssa

Nämä kaikki perustuvat oletukseen, että velallisen tahallisuus tai huolimattomuus on mukana, ja ne perustuvat lainsäädännöllisen “vastuun” periaatteisiin.

Vastuu virheistä

Vastuu virheistä koskee tilanteita, joissa velan täyttämisen jälkeen havaitaan jokin virhe. Tämä on mahdollista, jotta sopimuksen osapuolten välinen tasapaino säilyy, ja vastuu voidaan siirtää toiselle osapuolelle riippumatta siitä, onko kyseessä tahallisuus tai huolimattomuus. Toisin kuin sopimuksen rikkomisen vastuu, joka vaatii toisen osapuolen tahallisuuden tai huolimattomuuden, tämä mahdollistaa vastuun selvittämisen myös ilman huolimattomuutta, ja se on poikkeuksellinen.

Esimerkiksi urakkasopimuksessa, jos “työn valmistuminen” on kerran hyväksytty, velka katsotaan täytetyksi. Jos kuitenkin myöhemmin löydetään useita puutteita, kyseessä on virhevastuu. Lisätietoja urakkasopimuksen “työn valmistumisen”, “velan täyttämisen” ja “virhevastuun” yhteydestä löytyy seuraavasta artikkelista:

https://monolith.law/corporate/completion-of-work-in-system-development[ja]

Vastuu laittomasta toiminnasta

Vastuu laittomasta toiminnasta syntyy, kun toisen henkilön oikeuksia on loukattu ja loukkaajalla on jonkinlainen tahallisuus tai huolimattomuus. Tyypillinen esimerkki on liikenneonnettomuus. Liikenneonnettomuuden uhrien ja syyllisten välillä ei ole “sopimusta siitä, ettei aiheuteta vahinkoa törmäämällä autolla”. Kuitenkin, auton kuljettajalla on “velvollisuus olla aiheuttamatta vahinkoa toisille tahallisesti tai huolimattomuuden vuoksi”.

Useimmiten, kun järjestelmäkehityksessä nostetaan oikeusjuttu, suurin osa vaatimuksista perustuu sopimuksen rikkomisen vastuuseen tai virhevastuuseen. Siksi laittoman toiminnan vastuuta ei usein liitetä näihin. Tämä johtuu siitä, että järjestelmäkehitysprojektit toteutetaan pääasiassa kahden sopimussuhteen osapuolen, käyttäjän ja toimittajan, välillä, ja on vaikea kuvitella, että “oikeuksien loukkaus” tapahtuisi ilman sopimussuhdetta.

Vastuu tuotevastuulain mukaan

Ohjelmisto ei ole “tuote”, joten normaalisti tuotevastuulaki ei koske sitä. Kuitenkin, esimerkiksi upotetuissa järjestelmissä, jos ohjelmisto on asennettu koneeseen ja se aiheuttaa jonkinlaisen tapahtuman (esimerkiksi ohjelmiston vika aiheuttaa ylikuumenemisen ja talon palamisen), tuotevastuulaki saattaa tulla kyseeseen.

Eettisen vastuun kysymys on erillinen oikeudellisesta keskustelusta

Muuten, monille ihmisille sana “vastuu” tuo mieleen sanat kuten “anteeksipyyntö” tai “pahoittelu”. Nämä ovat erilaisia kuin “vastuu” oikeudellisessa velkasuhteessa. Lisäksi, miten “anteeksipyyntö” kaupallisessa viestinnässä voi vaikuttaa oikeudellisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, selitetään seuraavassa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/apology-for-system-development[ja]

Tässä artikkelissa selitetään, että liiketoiminnan eettisen velvollisuuden ottaminen ei välttämättä luo tilaa oikeudelliselle vastuulle, viitaten aikaisempiin oikeustapauksiin.

Yhteenveto

Tässä artikkelissa olemme pyrkineet järjestämään systemaattisesti tietoa järjestelmäkehitykseen liittyvästä lainsäädännöstä ‘vastuun’ näkökulmasta. On tärkeää, ettemme sekoita moraalista ‘vastuuta’ ja lakisääteisiä velvollisuuksia tai velkoja. Tämä on tärkeää, jotta voimme hallita projektin kriisejä ei tunteiden, vaan lainsäädännön pohjalta.