MONOLITH LAW OFFICE+81-3-6262-3248Arkisin 10:00-18:00 JST [English Only]

MONOLITH LAW MAGAZINE

General Corporate

NDA:n allekirjoittamisen jälkeen 'salaisen tiedon' käyttö oman yrityksen toiminnassa. Selitämme sen oikeudelliset riskit

General Corporate

NDA:n allekirjoittamisen jälkeen 'salaisen tiedon' käyttö oman yrityksen toiminnassa. Selitämme sen oikeudelliset riskit

Salassapitosopimus (NDA) on välttämätön, kun aloitat uuden liiketoiminnan muiden yritysten kanssa. NDA:n mukaan sinun on käytettävä vastapuolelta saatuja luottamuksellisia tietoja määritellyn tarkoituksen puitteissa.

Kuitenkin, NDA:n allekirjoittamisen jälkeen, saatat haluta harjoittaa omaa liiketoimintaasi käyttäen vastapuolelta saatuja luottamuksellisia tietoja johtuen jostakin syystä. Tällainen luottamuksellisten tietojen käyttö on NDA:n vastaista, joten on tärkeää ymmärtää oikeudelliset riskit.

Tässä yhteydessä selitämme, millaisia oikeudellisia riskejä pitäisi ottaa huomioon, sekä riskien sisältöä ja tasoa.

Salassapitosopimuksen (NDA) tarkoituksen ulkopuolisen käytön kieltäminen

NDA:ssa on yleistä, että on olemassa määräys, joka kieltää salaisen tiedon käytön tarkoituksen ulkopuolella, kuten seuraavassa lausekkeessa.

A ja B eivät saa käyttää toiselta osapuolelta saatuja luottamuksellisia tietoja mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin liiketoiminnan yhteistyön harkintaan A:n ja B:n välillä.

Tiedon paljastavan osapuolen näkökulmasta kyseinen tieto on tärkeä yrityksen liiketoiminnalle. Siksi he eivät luonnollisesti odota, että paljastettua tietoa käytetään NDA:ssa määritellyn paljastamistarkoituksen ulkopuolella. Jos paljastettu salainen tieto liittyy paljastavan osapuolen liiketoiminnan ytimeen, on olemassa riski, että tiedon vuotaminen kilpailijayritykselle aiheuttaa vakavia vahinkoja. Tästä syystä NDA:ssa määrätään tarkoituksen ulkopuolisen käytön kieltämisestä, kuten edellä mainitussa lausekkeessa.

Jos tiedon vastaanottava osapuoli käyttää tai vuotaa tietoa NDA:ssa määritellyn tarkoituksen ulkopuolella, hän on vastuussa paljastavan osapuolen kärsimistä vahingoista. Vahingonkorvausvastuusta on yleensä määräyksiä NDA:ssa, kuten seuraavassa.

Jos A tai B aiheuttaa vahinkoa toiselle osapuolelle paljastamalla tai vuotamalla toisen osapuolen luottamuksellista tietoa ilman toisen osapuolen kirjallista etukäteissuostumusta, toinen osapuoli voi vaatia A:lta tai B:ltä vahingonkorvausta.

Huomaa, että joissakin NDA:ssa vahingonkorvausvastuun laajuus on rajoitettu. Esimerkiksi, joissakin tapauksissa NDA:ssa on etukäteen määritelty tietty summa vahingonkorvauksena, tai vahingonkorvauksen laajuus on rajoitettu normaalisti odotettavissa oleviin vahinkoihin, ja erityisistä olosuhteista johtuvat vahingot, epäsuorat vahingot tai menetetyt voitot eivät kuulu vahingonkorvauksen piiriin.

Muita salassapitosopimuksen lausekkeita käsitellään yksityiskohtaisesti seuraavassa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/checkpoints-nondisclosure-agreement[ja]

Salaisen tiedon käyttämisen riskit omassa liiketoiminnassa

Oletetaan, että käytät toisen osapuolen salaisia tietoja omassa liiketoiminnassasi muuhun tarkoitukseen kuin NDA:ssa (salassapitosopimus) määriteltyyn tarkoitukseen. Mitä riskejä tämä voi aiheuttaa? Tässä yhteydessä voidaan tunnistaa seuraavat kolme riskiä:

  1. Palvelun keskeyttäminen
  2. Vahingonkorvausvaatimus
  3. Asianajokulut ja muut kustannukset liittyen kohtiin 1 ja 2

Näistä pääasialliset riskit ovat kohdat 1 ja 2. Kohdissa 1 ja 2 on kaksi vastuuta: NDA:n sopimusrikkomukseen perustuva vastuu ja epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislain (Japanese Unfair Competition Prevention Act) rikkominen.

Vastuu perustuen NDA:n sopimusrikkomukseen

Jos käytät NDA:ssa määriteltyä toisen osapuolen salaisia tietoja omassa liiketoiminnassasi, rikot NDA:n ehtoa, joka kieltää salaisen tiedon käytön muuhun tarkoitukseen. Näin ollen, teoriassa, sinun tulisi kantaa sopimusrikkomuksesta johtuva vahingonkorvausvastuu. Lisäksi, toinen osapuoli voi vaatia palvelun keskeyttämistä, jossa käytät heidän salaisia tietojaan.

Vastuu perustuen epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislain rikkomiseen

Jos käytät kauppakumppanilta saamaasi salaisia tietoja ilman lupaa muuhun tarkoitukseen, tämä toiminta saattaa rikkoa epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislain (Japanese Unfair Competition Prevention Act) 2. pykälän 7. kohtaa. Tämä kohta määrittelee, että “salaisen tiedon käyttö tai paljastaminen epäoikeudenmukaisen hyödyn saamiseksi tai sen salaisen tiedon omistajan vahingoittamiseksi” on epäoikeudenmukaista kilpailua.

Epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislain 3. pykälä määrittelee, että “jos liiketoiminnallinen etu on loukattu tai on olemassa loukkaamisen vaara epäoikeudenmukaisen kilpailun seurauksena, voidaan vaatia tällaisen toiminnan lopettamista”. Lisäksi, saman lain 4. pykälä määrittelee, että jos joku tahallisesti tai huolimattomuudesta harjoittaa epäoikeudenmukaista kilpailua ja loukkaa toisen liiketoiminnallista etua, voidaan vaatia korvausta aiheutuneista vahingoista.

Salaisen tiedon väärinkäytön riskin aste

Väittämisen ja todistamisen vastuu siviiliprosessissa

Salaisen tiedon käyttö sen tarkoituksen ulkopuolella voi teoriassa johtaa vahingonkorvausvastuuseen tai palvelun keskeyttämisen vaatimukseen, kuten aiemmin mainittiin. On kuitenkin huomattava, että nämä vaatimukset voidaan hyväksyä tuomioistuimessa vain, jos osapuoli, joka väittää salaisen tiedon käytön sen tarkoituksen ulkopuolella, pystyy väittämään ja todistamaan, että vaatimuksen edellytykset täyttyvät.

Siviiliprosessissa, vaikka salaisen tiedon käyttö sen tarkoituksen ulkopuolella olisi totta, tuomioistuin ei voi hyväksyä vaatimusta, ellei osapuoli, joka vaatii vahingonkorvausta tai keskeyttämistä, pysty esittämään todisteita sen tueksi. Tämä johtuu siitä, että järjestelmä on suunniteltu tällä tavalla.

Riski NDA-sopimuksen rikkomisesta

Jos vahingonkorvausta haetaan salaisen tiedon väärinkäytön perusteella, korvausta hakevan osapuolen on osoitettava vahingon määrä. Tässä tapauksessa vahingon määrä on se vahinko, jonka toinen osapuoli on kärsinyt salaisen tiedon väärinkäytön seurauksena, eli se voitto, jonka toinen osapuoli olisi saanut, jos väärinkäyttöä ei olisi tapahtunut.

Kuitenkin käytännössä on vaikea väittää ja todistaa, että “jos väärinkäyttöä ei olisi tapahtunut, toinen osapuoli olisi saanut nyt enemmän voittoa”. Siksi, vaikka väärinkäytön tosiasia tunnustettaisiin oikeudessa, on suuri mahdollisuus, että vahingonkorvausta ei myönnetä tai se on hyvin pieni, jos vahingon määrän todistaminen epäonnistuu.

Lisäksi, se, että salaisen tiedon vastaanottaja on käyttänyt tietoa väärin, ei ole niin helppo todistaa. Vaikka salaisen tiedon vastaanottaja olisi aloittanut palvelun, jossa tietoa on mahdollisesti käytetty NDA:n perusteella tehdyn tiedonantojen jälkeen, on yleensä vaikea päätellä, että tiedon vastaanottaja on käyttänyt salaisen tiedon väärin pelkästään sen perusteella. Tämä johtuu siitä, että ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että vastaavaa tietoa on saatu muualta kuin NDA:n perusteella tehdystä tiedonannosta.

Siksi, NDA-sopimuksen rikkomisesta johtuvan vahingonkorvauksen tai kiellon myöntämisen todennäköisyys ei ole kovin suuri, ja todellinen oikeudellinen riski, joka johtuu salaisen tiedon väärinkäytöstä, ei ole suuri.

Riskit, jotka liittyvät epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislain (Japanese Unfair Competition Prevention Act) rikkomiseen

Epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislain rikkomisen perusteella vahingonkorvausta tai kieltoa vaativan on todistettava, että salassa pidetty tieto, jota on käytetty väärin, kuuluu lain määrittelemään “liikesalaisuuteen”.

“Liikesalaisuus” määritellään tekniseksi tai liiketoiminnalliseksi tiedoksi, joka on hyödyllistä liiketoiminnassa ja jota hallitaan salaisuutena, eikä sitä ole yleisesti tiedossa (epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislaki, 6. pykälä). Tämän määritelmän mukaan liikesalaisuuden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

  • Hyödyllisyys
  • Salassapito
  • Ei yleisesti tiedossa

Hyödyllisyydellä tarkoitetaan, että tieto itsessään on objektiivisesti hyödyllistä liiketoiminnassa tai sen käyttö voi auttaa säästämään kustannuksia tai parantamaan liiketoiminnan tehokkuutta. Ei yleisesti tiedossa tarkoittaa, että tietoa ei ole yleisesti saatavilla omistajan hallinnan ulkopuolella.

Erityisen vaikea todistaa on salassapidon vaatimus. Täyttääkseen salassapidon vaatimuksen, yrityksen, joka pitää liikesalaisuutta, on osoitettava selvästi työntekijöilleen, että se aikoo pitää tiedon salassa, ja tämä aikomus on toteutettava käytännön toimenpitein. Lisäksi työntekijöiden on oltava tietoisia tästä aikomuksesta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yrityksen on rajoitettava niiden henkilöiden määrää, jotka voivat päästä käsiksi tietoon, ja merkittävä asiakirjoihin, että ne ovat salaisia, esimerkiksi merkitsemällä ne “sisäiseksi salaisuudeksi”. Kuitenkin, monet yritykset eivät toteuta näitä toimenpiteitä riittävästi, joten on vaikea todistaa, että tieto on epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislain mukainen “liikesalaisuus”.

Edellä mainitusta voidaan päätellä, että yrityksen, joka on käyttänyt salassa pidettyä tietoa väärin epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislain rikkomisen seurauksena, ei tarvitse kantaa suurta oikeudellista riskiä. Oikeustapauksissa, joissa on kiistelty siitä, onko tieto epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislain mukainen “liikesalaisuus”, on yksityiskohtainen selitys seuraavassa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/trade-secrets-unfair-competition-prevention-act2[ja]

Yhteenveto

NDA:n rikkominen ja salaisen tiedon käyttäminen sen tarkoituksen ulkopuolella on selvä sopimusrikkomus, joten siinä mielessä ei voida sanoa, että oikeudellista riskiä ei olisi. Kuitenkin, todellisuudessa sopimusrikkomukseen perustuvan vahingonkorvausvaatimuksen tai Japanin epäreilun kilpailun estämislain (Japanese Unfair Competition Prevention Act) mukaisen kieltovaatimuksen saamisen riski ei ole kovin suuri johtuen todistustaakan vaikeudesta. On tärkeää tehdä NDA, kun paljastetaan salainen tieto, mutta on myös tärkeää tietää sen vaikutukset. Suosittelemme konsultoimaan erikoistuneen asianajajan kanssa ja pyytämään neuvoja.

Sopimusten laadinta ja tarkastus Monolis-lakitoimistossa

Monolis-lakitoimisto tarjoaa vahvaa asiantuntemusta IT-, internet- ja liiketoimintaoikeudessa. Tarjoamme laajan valikoiman palveluita, mukaan lukien erilaisten sopimusten, kuten salassapitosopimusten, laadinta ja tarkastus. Palvelumme on suunnattu sekä neuvonantajayrityksillemme että asiakasyrityksillemme.

Jos olet kiinnostunut, katso lisätietoja alla.

Managing Attorney: Toki Kawase

The Editor in Chief: Managing Attorney: Toki Kawase

An expert in IT-related legal affairs in Japan who established MONOLITH LAW OFFICE and serves as its managing attorney. Formerly an IT engineer, he has been involved in the management of IT companies. Served as legal counsel to more than 100 companies, ranging from top-tier organizations to seed-stage Startups.

TOPへ戻る