MONOLITH LAW OFFICE+81-3-6262-3248Arkisin 10:00-18:00 JST [English Only]

MONOLITH LAW MAGAZINE

General Corporate

Japanin yhtiölain mukainen oman osakkeen hankinta ja mitätöinti

General Corporate

Japanin yhtiölain mukainen oman osakkeen hankinta ja mitätöinti

Japanin yhtiölain (Heisei 17 (2005) lain nro 86) mukainen omien osakkeiden käsite on erittäin tärkeä rooli yrityksen rahoitusstrategiassa ja osakkeenomistajien arvon kasvattamisessa. Omilla osakkeilla tarkoitetaan osakeyhtiön itse liikkeeseen laskemia osakkeita, jotka yhtiö on hankkinut ja pitää hallussaan. Aiemmin vanhan Japanin kauppalaissa omien osakkeiden hankinta oli periaatteessa kielletty, koska pelättiin, että se voisi vaarantaa yhtiön varallisuuspohjan. Tämä perustui konservatiiviseen lainsäädännölliseen suunnitteluun, joka oli vahvasti juurtunut pääoman vahvistamisen ja ylläpidon periaatteeseen, joka pyrki estämään yhtiön perustamisvaiheessa maksetun pääoman helpon ulosvirtauksen ja säilyttämään yhtiön varallisuuspohjan.

Kuitenkin vuoden 2001 kauppaoikeuden uudistuksen ja nykyisen yhtiölain säätämisen myötä omien osakkeiden hankinta ja hallussapito vapautettiin periaatteessa, ja siitä tuli tärkeä työkalu, joka mahdollistaa joustavan pääomapolitiikan nykyaikaisessa yritysjohtamisessa. Tämä lainsäädännön muutos ei ollut vain tekninen muutos, vaan se viittaa siihen, että Japanin yritysten on tarpeen tavoitella joustavampia rahoitusstrategioita globaalissa kilpailuympäristössä ja että nykyaikaisen liikkeenjohdon tavoitteena olevan osakkeenomistajien arvon maksimointi on tullut tärkeämmäksi. Länsimaissa omien osakkeiden hankinta on ollut yleinen tapa palauttaa arvoa osakkeenomistajille ja sitä on laajasti käytetty myös M&A:ssa (yrityskaupoissa) ja työntekijöiden kannustimissa. Japanin lainsäädännön muutos on tärkeä askel, joka on mukautettu kansainvälisiin yrityskäytäntöihin ja joka on tarkoitettu lisäämään Japanin yritysten kilpailukykyä. Toisin sanoen, tämä uudistus on osa laajempaa trendiä, joka edistää Japanin talouden yrityshallinnon (corporate governance) ja pääomamarkkinoiden kypsymistä. Tässä artikkelissa selitetään yksityiskohtaisesti Japanin yhtiölain määrittelemät omien osakkeiden hankinnan ja mitätöinnin tarkoitukset sekä oikeudelliset vaatimukset ja menettelyt.

Oman osakkeen hankinnan tarkoitus Japanissa

Japanilaisille yrityksille oman osakkeen hankinta on monipuolinen strateginen työkalu. Hankinta ei tapahdu yksittäisestä syystä, vaan usein monimutkaiset yritysstrategiat kietoutuvat yhteen päätöksenteossa.

Ensinnäkin, oman osakkeen hankinta on laajalti käytetty keino palauttaa arvoa osakkeenomistajille. Yrityksen ostamalla omia osakkeitaan markkinoilta vähenee liikkeellä olevien osakkeiden määrä, mikä voi parantaa osakekohtaista tulosta (EPS) ja oman pääoman tuottoa (ROE), ja siten mahdollisesti nostaa osakkeen hintaa. Tämä katsotaan osakkeenomistajille taloudellisen hyödyn palauttamiseksi, samoin kuin osingonmaksu. Tokion pörssin edistäessä pääomakustannusten ja osakekurssien huomioon ottavaa johtamista, oman osakkeen hankinta on aktiivinen keino parantaa markkina-arvostusta, kuten P/B-luvun (Price-to-Book ratio) parantamista.

Toiseksi, se toimii myös keinona suojautua vihamielisiltä yritysostoilta. Yrityksen hallussa olevat omat osakkeet vähentävät markkinoilla liikkuvien osakkeiden määrää, mikä voi alentaa vihamielisen yritysoston riskiä. Oman osakkeen suurempi osuus kasvattaa ostajan tarvitseman rahoituksen määrää, mikä nostaa yritysoston kynnystä.

Kolmanneksi, sitä käytetään yrityksen jatkuvuuden ja osakkeenomistajarakenteen säätelyyn. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä oman osakkeen hankinta voi toimia yrityksen jatkuvuuden turvaamiskeinona. Esimerkiksi perijöiltä, jotka eivät ole seuraajia, voidaan ostaa osakkeita ja mitätöidä ne, mikä keskittää johto-oikeuden ja nostaa seuraajan osakeomistuksen osuutta. Lisäksi, jos yksityisyrityksen osakkeenomistajat haluavat muuttaa osakkeensa käteiseksi, mutta markkinaa ei ole, yritys voi ostaa ne täyttääkseen myyntitarpeen. Tämä voi myös estää osakkeiden hajaantumisen ja edistää yrityksen vakautta.

Neljänneksi, sitä voidaan soveltaa työntekijöiden kannustimiin ja M&A-strategioihin. Hankitut omat osakkeet voidaan antaa johtajille ja työntekijöille osakepalkkioina tai osakeoptioina, mikä lisää heidän motivaatiotaan ja edistää yrityksen arvon kasvua. Lisäksi niitä voidaan käyttää osakevaihtoon liittyvän M&A:n yhteydessä, mikä mahdollistaa organisaation uudelleenjärjestelyn säilyttäen samalla pääomaa.

Näin ollen oman osakkeen hankinta on monimutkainen päätös, joka liittyy useisiin yritysstrategioihin, kuten osakkeenomistajien arvon palauttamiseen, yritysoston torjuntaan, yrityksen jatkuvuuteen, M&A-toimiin ja työntekijöiden kannustimiin. Esimerkiksi osakkeen alhaisen kurssin aikana oman osakkeen hankinta voi tukea osakekurssia, samalla kun se parantaa osakekohtaista tulosta ja vahvistaa osakkeenomistajien arvon palauttamista, sekä vähentää yritysoston riskiä vähentämällä markkinoilla liikkuvien osakkeiden määrää. Tämä monipuolisuus osoittaa, että oman osakkeen hankinta ei ole pelkästään kirjanpidollinen toimenpide tai rahoituskysymys, vaan se on integroitu osa yrityksen pitkän aikavälin kasvustrategiaa, pääomapolitiikkaa, yrityshallintoa ja jatkuvuussuunnittelua. Erityisesti pörssiyhtiöille Tokion pörssin edistäessä pääomakustannusten ja osakekurssien huomioon ottavaa johtamista, oman osakkeen hankinta on aktiivinen keino parantaa markkina-arvostusta, kuten P/B-luvun parantamista. Yksityisyrityksille sen strateginen arvo ilmenee eri tavoin, kuten osakkeiden käteistämisen ja sujuvan yrityksen jatkuvuuden turvaamisen kautta, mikä on tärkeää käytännön ja kiireellisten ongelmien ratkaisemisessa. Tämä viittaa siihen, että oman osakkeen hankinta on joustava työkalu, jonka käyttötavat voivat vaihdella suuresti yrityksen tilanteen ja tavoitteiden mukaan.

Oman Osakkeen Hankinnan Oikeudelliset Vaatimukset ja Menettelyt

Oman osakkeen hankinta vaikuttaa yhtiön varoihin, minkä vuoksi Japanin yhtiölain (Companies Act) mukaan sille on asetettu tiukat vaatimukset ja menettelyt.

Varojen jakamisen periaatteet ja jaettavissa oleva määrä Japanin yhtiöoikeuden mukaan

Kun osakeyhtiö hankkii omia osakkeitaan maksua vastaan osakkeenomistajien kanssa tehdyn sopimuksen perusteella, maksettavan kokonaissumman ei tule ylittää kyseisen toimenpiteen voimaantulopäivänä laskettavaa ‘jaettavissa olevaa määrää’ (Japanin yhtiöoikeuden 461 artiklan 1 momentti). Tämä ‘varojen jakamisen rajoitus’ on tärkeä säännös, joka estää yhtiön varojen epäoikeudenmukaista valumista ja suojaa velkojien etuja. Oman osakkeen hankinta tarkoittaa, että yhtiö ostaa osakkeita takaisin osakkeenomistajilta, mikä merkitsee varojen palauttamista osakkeenomistajille ja siten yhtiön varojen poistumista. Jos tälle varojen poistumiselle ei olisi rajoituksia, yhtiö voisi hankkia omia osakkeitaan liiallisesti, mikä puolestaan heikentäisi yhtiön taloudellista perustaa ja lisäisi riskiä, etteivät velkojat saisi saataviaan perittyä.

Japanin yhtiöoikeuden 461 artiklassa määritelty ‘varojen jakamisen rajoitus’ on erittäin tärkeä oikeudellinen vaatimus, joka on luotu tämän riskin välttämiseksi. ‘Jaettavissa oleva määrä’ -käsitteen käyttöönotolla määritellään yhtiön osakkeenomistajille palautettavissa olevien varojen enimmäismäärä, suojataan velkojien etuja ja taataan yhtiön taloudellinen terveys. Jaettavissa oleva määrä lasketaan ylijäämän perusteella ja se vaihtelee yhtiön taloudellisen tilanteen mukaan. Tämä osoittaa, että vaikka oman osakkeen hankinta on vapautunut nykyaikana, ‘pääoman ylläpidon periaatteen’ henki, joka on peräisin vanhasta kauppalaista, on säilynyt muuttuneessa muodossa. Yrityksillä on velvollisuus laskea tämä jaettavissa oleva määrä tarkasti ja noudattaa sitä suunnitellessaan oman osakkeen hankintaa, ja rikkomuksen tapahtuessa johtajat voivat joutua vastuuseen ja hankintatoimenpiteet voivat olla mitättömiä, mikä aiheuttaa merkittäviä oikeudellisia riskejä. Tämä sääntely toimii oikeudellisena ja käytännön perustana yrityksille tasapainottaessaan osakkeenomistajien tuottoja ja velkojien suojelua.

Osakkeiden hankinta osakkeenomistajien suostumuksella (markkinakaupat mukaan lukien)

Omien osakkeiden hankkiminen maksua vastaan noudattaa seuraavia periaatteellisia menettelyjä.

Yhtiökokouksen päätös (Japanin yhtiölain 156 §)

Yhtiön on hankkiessaan omia osakkeitaan maksua vastaan osakkeenomistajien suostumuksella etukäteen saatava yhtiökokouksen tavallinen päätös, jossa määritellään seuraavat asiat (Japanin yhtiölain 156 § 1 momentti):

  • Hankittavien osakkeiden lukumäärä (lajiosakkeita liikkeeseen laskeneessa yhtiössä osakkeiden laji ja kunkin lajin lukumäärä)
  • Osakkeiden hankinnan yhteydessä luovutettavan rahan tai muun vastikkeen sisältö ja kokonaismäärä
  • Ajanjakso, jonka kuluessa osakkeita voidaan hankkia (ei saa ylittää yhtä vuotta)

Tämä päätös asettaa yhtiölle “kuinka monta osaketta, millä vastikkeella ja minkä ajan kuluessa” omia osakkeita voidaan ostaa, ja se sijoittuu osinkojen jakamisen ohella osakkeenomistajille suunnattujen etujen palauttamisen yhteyteen.

Hallituksen päätös (Japanin yhtiölain 157 §)

Kun yhtiökokouksen päätöksellä asetetun rajoituksen puitteissa hankitaan omia osakkeita, on jokaisella kerralla tehtävä hallituksen päätös, jossa määritellään seuraavat asiat (Japanin yhtiölain 157 § 1 ja 2 momentti):

  • Hankittavien osakkeiden lukumäärä
  • Yhden osakkeen hankkimista vastaan luovutettavan rahan tai muun vastikkeen sisältö ja määrä tai näiden määritystapa
  • Osakkeiden hankkimista vastaan luovutettavan rahan tai muun vastikkeen kokonaismäärä
  • Osakkeiden luovutusta koskevan tarjouksen määräaika

Tämän hallituksen päätöksen myötä määritellään konkreettiset hankinnan ehdot, ja hankinta toteutetaan.

Ilmoitus osakkeenomistajille ja tarjouksen jättäminen (Japanin yhtiölain 158 ja 159 §)

Kun hallitus on päättänyt hankinnasta, yhtiö ilmoittaa tai julkaisee nämä asiat osakkeenomistajille (Japanin yhtiölain 158 §). Ilmoituksen saaneet osakkeenomistajat tekevät osakkeiden luovutusta koskevan tarjouksen yhtiön määrittämään määräaikaan mennessä (Japanin yhtiölain 159 § 1 momentti). Jos tarjousten kokonaismäärä ylittää hankittavien osakkeiden määrän, hankinta suoritetaan suhteellisesti.

Markkinakaupat ja julkinen ostotarjous

Kun pörssiyhtiö hankkii omia osakkeitaan, käytettävissä ovat esimerkiksi Tokion pörssissä tapahtuva markkinaosto, markkinoiden ulkopuoliset kaupankäyntijärjestelmät kuten ToSTNeT-2 ja ToSTNeT-3 tai epämääräiseltä joukolta osakkeenomistajilta hankittavat julkiset ostotarjoukset (TOB). Julkisen ostotarjouksen tapauksessa markkinoille aiheutuva vaikutus on suuri, joten vaaditaan rahoitusvälineiden kaupankäynnin lain mukaista tiedonantoa ja tasapuolisten myyntimahdollisuuksien varmistamista.

Ostaminen tietyltä osakkeenomistajalta

Kun yhtiö ostaa omia osakkeitaan vain tietyltä osakkeenomistajalta, vaaditaan tarkempia menettelyjä osakkeenomistajien välisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi.

Osakkeenomistajien yhtiökokouksen erityispäätös (Japanin yhtiölain 160. pykälä)

Ostaakseen omia osakkeitaan tietyltä osakkeenomistajalta, yhtiön on tehtävä osakkeenomistajien yhtiökokouksessa erityispäätös, jossa määritellään seuraavat asiat (Japanin yhtiölain (160. pykälän 1. momentti) mukaisesti):

  • Ostettavien osakkeiden lukumäärä
  • Osakkeiden ostoa vastaan annettavan rahan tai muun vastikkeen sisältö ja kokonaismäärä
  • Ajanjakso, jonka kuluessa osakkeita voidaan ostaa (ei saa ylittää yhtä vuotta)
  • Se, että osakkeita ostetaan tietyltä osakkeenomistajalta, sekä kyseisen osakkeenomistajan nimi tai toiminimi

Tämä erityispäätös vaatii yli puolet äänioikeutetuista osakkeenomistajista osallistumaan ja vähintään kaksi kolmasosaa läsnä olevien osakkeenomistajien äänistä suostumuksen saamiseksi. Tietyllä osakkeenomistajalla ei ole oikeutta äänestää tässä päätöksessä (Japanin yhtiölain (160. pykälän 4. momentti) mukaan).

Myyjän lisävaatimusoikeus

Kun yhtiö ostaa osakkeita tietyltä osakkeenomistajalta, muille osakkeenomistajille annetaan “myyjän lisävaatimusoikeus” heidän etujensa suojelemiseksi (Japanin yhtiölain (160. pykälän 2. ja 3. momentti) mukaisesti). Tämä tarkoittaa, että jos yhtiö ilmoittaa ostavansa omia osakkeitaan tietyltä osakkeenomistajalta, muilla osakkeenomistajilla on oikeus vaatia tietyn ajan kuluessa, että heidät lisätään myyjinä. Jos tällainen vaatimus esitetään, yhtiön on muutettava ehdotustaan vastaavasti.

Kuitenkin tietyissä tilanteissa, kuten kun yhtiö ostaa markkinahintaisia osakkeita markkinahintaa ylittämättömällä summalla, myyjän lisävaatimusoikeutta ei sovelleta (Japanin yhtiölain (161. pykälä) mukaan). Tämä johtuu siitä, että markkinoilla on mahdollisuus myydä, joten muiden osakkeenomistajien haitta on pienempi.

Yhtiölain asettama korkeampi vaatimus “tietyltä osakkeenomistajalta ostamiselle” erityispäätöksen muodossa on osoitus Japanin yhtiölain korostamasta “osakkeenomistajien yhdenvertaisuuden periaatteesta”. Jos yhtiö voisi helposti ostaa osakkeita vain tietyiltä osakkeenomistajilta, johto voisi vahvistaa omaa valtaansa ostamalla osakkeita vastustavilta osakkeenomistajilta korkeaan hintaan, mikä voisi johtaa muiden osakkeenomistajien kannalta epäoikeudenmukaisiin kauppoihin. Tämän huolen lievittämiseksi yhtiölain (160. pykälä) vaatii erityispäätöstä tietyiltä osakkeenomistajilta ostettaessa ja on lisäksi luonut “myyjän lisävaatimusoikeuden”. Tämä estää tiettyjen osakkeenomistajien suosimisen ja tarjoaa muille osakkeenomistajille tasapuolisen mahdollisuuden myydä osakkeitaan. Säännös, joka estää tietyn osakkeenomistajan äänestysoikeuden käytön (Japanin yhtiölain (160. pykälän 4. momentti)), on myös tärkeä toimenpide oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. Nämä tiukat menettelyt eivät ole pelkästään muodollisia vaatimuksia, vaan ne heijastavat yhtiölain osakkeenomistajien suojelun periaatteita sekä yrityshallinnon läpinäkyvyyden ja oikeudenmukaisuuden varmistamisen syvempää merkitystä. Ulkomaisille sijoittajille on erityisen tärkeää ymmärtää, kuinka Japanin yhtiölaki painottaa osakkeenomistajien välisen oikeudenmukaisuuden merkitystä tietyissä kaupoissa.

Oman osakkeen mitätöinnin tarkoitus Japanissa

Oman osakkeen mitätöinti viittaa toimenpiteeseen, jossa yritys poistaa hallussaan olevat omat osakkeet ja vähentää näin liikkeeseen laskettujen osakkeiden kokonaismäärää. Tämä edellyttää, että yhtiö on ensin hankkinut omia osakkeitaan.

Oman osakkeen mitätöinti toteutetaan seuraavista syistä:

Ensinnäkin, liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrän optimointi ja osakekurssin vaikutus. Mitätöinnin myötä liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä pienenee, mikä parantaa osakkeen arvoa per osake ja edistää osakekurssin nousua. Tämä johtuu siitä, että markkinoilla liikkuvien osakkeiden määrän vähentäminen lisää osakkeiden harvinaisuutta. Tavoitteena on myös säätää liiallinen osakemäärä sopivalle tasolle ja tehostaa osakkeenomistajien hallintaa.

Toiseksi, osakkeenomistajien arvon kasvattaminen ja vihamielisten yritysostojen torjunta. Oman osakkeen mitätöinti parantaa osakekohtaista tulosta (EPS) ja vahvistaa osakkeenomistajille suunnattua voitonjakoa. Lisäksi osakkeiden määrän vähentäminen markkinoilla nostaa vihamielisten ostajien kynnystä hankkia osakkeita, toimien näin yritysostojen torjuntakeinona.

Kolmanneksi, liiketoiminnan jatkuvuuden yhteydessä tapahtuva johto-oikeuden keskittäminen. Samoin kuin oman osakkeen hankinnassa, mitätöinti mahdollistaa perillisten ulkopuolelta hankittujen osakkeiden poistamisen liiketoiminnan jatkuvuuden yhteydessä, mikä parantaa seuraajan osakeomistuksen suhteellista osuutta ja keskittää johto-oikeutta.

Oman osakkeen hankinta ja mitätöinti ovat itsenäisiä toimenpiteitä, mutta ne ovat yritysstrategiassa tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Yritys voi säilyttää hankitut omat osakkeet “kassakaappiosakkeina”, mutta niiden mitätöinti riippuu yrityksen konkreettisista tavoitteista. Kassakaappiosakkeina säilyttäminen tarjoaa joustavuutta, sillä niitä voidaan käyttää uudelleen tulevaisuuden yrityskauppojen maksuvälineenä tai työntekijöiden osakepalkkioina. Toisaalta, mitätöinnillä osakkeet poistetaan markkinoilta pysyvästi, eivätkä ne enää koskaan liiku markkinoilla. Tämä vähentää pysyvästi liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrää ja parantaa varmasti osakkeen arvoa per osake sekä tekee vihamielisten yritysostojen torjunnasta entistä vahvemman. “Säilyttäminen” ja “mitätöinti” ovat valintoja, jotka perustuvat yrityksen lyhyen aikavälin rahoitustarpeisiin, osakkeenomistajien tuotto-odotuksiin, pitkän aikavälin pääomapoliittisiin päätöksiin sekä yrityskauppa- ja liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmiin. Esimerkiksi, jos yrityskaupan mahdollisuus on tulevaisuudessa todennäköinen, osakkeet voidaan säilyttää kassakaappiosakkeina, kun taas osakekurssin tukeminen tai johto-oikeuden vakauttaminen ovat etusijalla, voidaan valita mitätöinti. Tämä yhteistyö osoittaa oman osakkeen järjestelmän tarjoaman strategisen joustavuuden syvyyden yrityksille.

Oman osakkeen mitätöinnin oikeudelliset vaatimukset ja menettelyt Japanissa

Oman osakkeen mitätöinti on menettelyiltään yksinkertaistettu verrattuna sen hankintaan.

Mitätöinti hallituksen päätöksellä (Japanin yhtiölaki, artikla 178)

Osakeyhtiö voi mitätöidä omia osakkeitaan. Tässä tapauksessa on määriteltävä mitätöitävien omien osakkeiden lukumäärä (ja lajiosakkeita liikkeeseen laskeneen yhtiön tapauksessa osakkeiden laji ja kunkin lajin lukumäärä) (Japanin yhtiölaki, artikla 178, kohta 1). Hallitusta asettavassa yhtiössä tämä mitätöintiä koskeva päätös on tehtävä hallituksen päätöksellä (Japanin yhtiölaki, artikla 178, kohta 2).

Kun osakkeiden “hankinta” vaatii osakkeenomistajien kokouksen päätöksen (ja joissakin tapauksissa erityispäätöksen), “mitätöinti” voidaan tehdä pelkästään hallituksen päätöksellä, mikä johtuu Japanin yhtiölain mukaisesta omien osakkeiden oikeudellisesta arvioinnista. Oman osakkeen hankinta on toimenpide, jossa yhtiön varoja palautetaan osakkeenomistajille, ja kuten rahoituslähteiden sääntely osoittaa, sillä voi olla suora vaikutus velkojien tai muiden osakkeenomistajien etuihin. Tästä syystä vaaditaan tiukempi osakkeenomistajien kokouksen hyväksyntä. Toisaalta oman osakkeen mitätöinti on toimenpide, jossa yhtiö poistaa jo omistamansa omat osakkeet, mikä vähentää liikkeeseen laskettujen osakkeiden kokonaismäärää, mutta ei vähennä yhtiön nettovarallisuutta (kirjanpidollisia toimenpiteitä on, mutta ne eroavat pääoman tai pääomavarannon vähentämisestä). Pikemminkin se usein hyödyttää olemassa olevia osakkeenomistajia, kuten osakkeen arvon nousua, minkä vuoksi Japanin yhtiölaki arvioi tämän toimenpiteen “ei aiheuta suurta haittaa” olemassa oleville osakkeenomistajille ja on yksinkertaistanut menettelyä antamalla sen hallituksen päätettäväksi. Tämä yksinkertaistaminen on lain antamaa joustavuutta, jotta yritykset voivat toteuttaa pääomapolitiikkaansa dynaamisemmin, ja se tukee nykyaikaisen yritysjohtamisen strategista merkitystä omille osakkeille.

Mitätöinnin jälkeiset rekisteröintimenettelyt

Kun oman osakkeen mitätöinti on vähentänyt yhtiön liikkeeseen laskettujen osakkeiden kokonaismäärää, tästä on tehtävä rekisteröinti. Tämä muutosrekisteröinti on suoritettava kahden viikon kuluessa vaikutuksen alkamispäivästä. Osaketodistuksia liikkeeseen laskevan yhtiön tapauksessa osaketodistusten hävittämispäivä ja osakasluettelon merkintöjen ja tietojen poistamispäivä ovat vaikutuksen alkamispäivä.

Ulkomaisen sijoittajan huomioitavat käytännön seikat Japanissa

Kun ulkomainen sijoittaja osallistuu Japanin yhtiölain mukaisiin omien osakkeiden hankintaan tai mitätöintiin liittyviin toimiin, on olemassa erityisiä huomioon otettavia seikkoja, jotka ovat ominaisia Japanin oikeusjärjestelmälle.

Valuuttalain (FEFTA) soveltaminen

Kun ulkomainen sijoittaja tekee suoria sijoituksia japanilaisiin yrityksiin, sijoitus voi kuulua “suorien ulkomaisten sijoitusten” piiriin ja siten olla Japanin valuuttalain (FEFTA) sääntelyn kohteena. Erityisesti puolustusteollisuuden, viestinnän ja energian kaltaisille kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisille toimialoille tehtävät sijoitukset tai tietyn osakeomistusosuuden (esimerkiksi yli 10% äänivallasta) hankkiminen edellyttävät sijoituksen toteuttamista ennen tehtävää “ennakkotiedonantoa” talous-, kauppa- ja teollisuusministeriölle tai valtiovarainministeriölle ja siihen liittyvää tarkastusta (yleensä 30 päivää). Mikäli sijoitus toteutetaan ilman ennakkotiedonantoa tai annetaan väärä ilmoitus, voi seurata rangaistuksia, joten varovaisuus on tarpeen. On myös olemassa järjestelmiä, jotka vapauttavat ennakkotiedonannosta, jos noudatetaan tiettyjä kriteerejä, kuten yrityksen johtamiseen osallistumattomuutta, mutta näiden kriteerien noudattamista valvotaan.

Verotukselliset vaikutukset

Oman osakkeen hankinta voi aiheuttaa verotuksellisia vaikutuksia osakkeita myyvälle osakkeenomistajalle. Kun yhtiö hankkii omia osakkeitaan ja maksaa siitä korvauksen osakkeenomistajalle, korvauksen rahallinen arvo voi osittain olla verotettavaa “oletettua osinkoa”. Tämä johtuu siitä, että maksettu korvaus katsotaan osakkeiden pääoman palautuksen ja voiton palautuksen muodostamaksi. Erityisesti ulkomailla asuville osakkeenomistajille tai ulkomaisille yhtiöille maksetaan yleensä 20,42% lähdeveroa. Kuitenkin, jos Japanilla ja osakkeenomistajan asuinmaalla on solmittu verosopimus, lähdevero voidaan joko vapauttaa tai sitä voidaan alentaa sopimuksen määräysten mukaisesti. Lisäksi, jos Yhdysvaltain pörssiyhtiö suorittaa omien osakkeidensa takaisinostoja, 1. tammikuuta 2023 alkaen tietyille omien osakkeiden takaisinostoille voidaan asettaa 1% lisävero (excise tax), ja tämä voi koskea myös Japanin pörssiyhtiöitä, joilla on tytäryhtiöitä Yhdysvalloissa, joten kansainvälisen verotuksen asiantuntijan kanssa keskusteleminen on suositeltavaa.

Asiantuntijatuen merkitys Japanin lainsäädännössä

Japanin yhtiölaki määrittelee tarkasti ja tiukasti omien osakkeiden hankinnan ja mitätöinnin menettelyt. Vaikka Japanin yhtiölain mukaiset menettelyt ovat selkeitä, kun japanilaiset yritykset hankkivat omia osakkeitaan, ulkomaisen sijoittajan osallistuessa näihin toimiin sovelletaan useita eri oikeudenaloja kattavia säännöksiä, kuten valuuttalakia ja kansainvälistä verotusta. Esimerkiksi, kun ulkomainen sijoittaja hankkii osakkeita Japanin määritellyllä toimialalla, omien osakkeiden hankinnan Japanin yhtiölain mukaiset menettelyt ovat erillisiä valuuttalain mukaisista ennakkotiedonantovelvoitteista, ja nämä tarkastusajat voivat vaikuttaa kaupan aikatauluun. Lisäksi, jos osakkeiden myynnistä saatu korvaus katsotaan “oletetuksi osingoksi”, verotuskäsittely voi monimutkaistua myyjän asuinmaan ja verosopimusten olemassaolon mukaan.

Nämä monitahoiset oikeudelliset ja verotukselliset riskit voivat aiheuttaa ulkomaiselle sijoittajalle odottamattomia oikeudellisia vastuita, lisäkustannuksia tai jopa kaupan keskeytymisen. Siksi on välttämätöntä, että ulkomaiset sijoittajat saavat asiantuntevaa tukea Japanin oikeudellisten ja verotuksellisten kysymysten käsittelyyn.

Yhteenveto

Omien osakkeiden hankinta ja mitätöinti Japanin yhtiölaissa (Companies Act) on olennainen osa yritysten pääomapolitiikkaa ja tukee monenlaisia liikkeenjohdon strategioita, kuten osakkeenomistajien tuottoa, vihamielisten yritysostojen torjuntaa, liiketoiminnan jatkuvuutta ja yrityskauppoja (M&A). Siirtyminen vanhan kauppaoikeuden (Commercial Code) periaatteellisesta kiellosta nykyaikaisen Japanin yhtiölain periaatteelliseen vapauttamiseen osoittaa, että lainsäädäntö on kehittynyt mahdollistaakseen japanilaisille yrityksille joustavamman ja dynaamisemman pääomapolitiikan. Omien osakkeiden hankintaan liittyy tiukkoja rahoituslähteiden sääntelyjä, yhtiökokouksen päätöksiä ja erityisiä päätöksiä sekä lisävaatimuksia myyjältä, kun hankitaan tiettyjen osakkeenomistajien osakkeita osakkeenomistajien yhdenvertaisuuden periaatteen suojelemiseksi. Toisaalta omien osakkeiden mitätöinti on mahdollista pelkällä hallituksen päätöksellä, ja menettely on yksinkertaistettu.

Kun ulkomaalaiset sijoittajat osallistuvat näihin transaktioihin, on erityistä huomiota kiinnitettävä paitsi Japanin yhtiölakiin, myös ulkomaanvaluutan ja ulkomaankaupan lakiin (Foreign Exchange and Foreign Trade Act) liittyviin investointirajoituksiin sekä monimutkaisiin verotuksellisiin vaikutuksiin, sillä useat lainsäädännön alueet soveltuvat kerroksittain. Näiden monimutkaisten oikeudellisten ja verotuksellisten haasteiden voittaminen sujuvasti edellyttää asiantuntijoiden tukea, jotka ovat perehtyneet Japanin lainsäädäntöön, kauppatapoihin ja kansainväliseen verotukseen.

Monolith Law Office on saavuttanut runsaasti kokemusta osakeoikeudellisissa asioissa ja on tukenut monipuolisesti sekä kotimaisia että kansainvälisiä yrityksiä ja sijoittajia. Toimistossamme on useita englanninkielisiä asianajajia, joilla on ulkomaisia oikeustieteellisiä pätevyyksiä, ja voimme tarjota korkealaatuisia oikeudellisia palveluita sekä japaniksi että englanniksi perustuen syvälliseen asiantuntemukseen ja käytännön kokemukseen Japanin yhtiölaista.

Managing Attorney: Toki Kawase

The Editor in Chief: Managing Attorney: Toki Kawase

An expert in IT-related legal affairs in Japan who established MONOLITH LAW OFFICE and serves as its managing attorney. Formerly an IT engineer, he has been involved in the management of IT companies. Served as legal counsel to more than 100 companies, ranging from top-tier organizations to seed-stage Startups.

Takaisin alkuun