Japanin yhtiölain mukainen käsittely perustajien 'perustettavana olevan yhtiön' nimissä tekemille toimille

Yrityksen perustaminen ei ole pelkkä sarja hallinnollisia toimenpiteitä. Japanilaisen oikeuden mukaan, yhtiöjärjestyksen laatimisesta yhtiön perustamisilmoituksen tekemiseen asti, organisaatio käsitellään “perustettavana yhtiönä”. Tämä vaihe on tärkeä tulevan liiketoiminnan perustan rakentamiselle, mutta se on myös oikeudellisesti erittäin epämääräinen ja sisältää monia riskejä. Perustettava yhtiö ei vielä omaa täyttä oikeushenkilöllisyyttä. Kuitenkin, tulevan yhtiön puolesta on tarpeen tehdä erilaisia sopimuksia, kuten toimiston vuokraaminen tai työntekijöiden palkkaaminen. Tässä herää perustavaa laatua oleva kysymys: kuuluvatko perustajien perustettavan yhtiön nimissä tekemät toimet tulevalle yhtiölle oikeudellisesti, ja kuka lopulta kantaa niistä syntyvän vastuun? Esimerkiksi, jos ennen perustamista tehty kallis vuokrasopimus todetaan perustamisen jälkeen yhtiön liiketoimintasuunnitelmaan sopimattomaksi, voidaanko sopimus mitätöidä, vai pitäisikö perustajan henkilökohtaisesti kantaa vastuu?

Tässä artikkelissa keskitymme tähän monimutkaiseen “perustettavan yhtiön” oikeudelliseen asemaan. Tarkastelemme erityisesti, minkälaisia toimia perustettava yhtiö voi suorittaa ja miten niiden oikeudelliset vaikutukset käsitellään Japanin yhtiölain ja siihen liittyvien oikeustapausten perusteella. Lisäksi käsittelemme, mitä oikeudellisia vastuita perustajien ja muiden osapuolten on kannettava, jos yhtiön perustaminen onnistuu tai valitettavasti epäonnistuu. Tähän sisältyy vastuut itse yhtiötä kohtaan, kolmansille osapuolille eli liiketoiminnan vastapuolille sekä “epävirallisten perustajien”, jotka eivät ole perustajia mutta ovat syvästi mukana perustamisessa, vastuut. Näiden kysymysten ymmärtäminen on välttämätöntä yhtiön perustamisprosessin sujuvoittamiseksi ja tulevien oikeudellisten kiistojen ennaltaehkäisemiseksi.

Perustettavana olevan yhtiön toiminta Japanissa

Kun yhtiön perustamisprosessissa perustajat laativat yhtiöjärjestyksen ja aloittavat toiminnan yhteisen päämäärän, yhtiön perustamisen, suuntaan, kutsutaan tätä organisaatiota perustettavana olevaksi yhtiöksi siihen asti, kunnes yhtiö saa oikeushenkilöllisyyden perustamisrekisteröinnin myötä. Koska tämä perustettavana oleva yhtiö ei vielä omaa oikeushenkilöllisyyttä Japanin yhtiölain mukaan, sen oikeudellista luonnetta tulkitaan samankaltaiseksi kuin ‘oikeuskelpoisuudeton yhdistys’. Oikeuskelpoisuudeton yhdistys viittaa organisaatioon, jolla on yhdistyksenä toimiva rakenne, jossa noudatetaan enemmistöpäätöksen periaatetta, joka säilyy jäsentensä vaihtumisesta huolimatta ja jonka organisaatio määrittää edustustavan, yleiskokouksen toiminnan, omaisuuden hallinnan ja muut yhdistyksenä toimimisen keskeiset seikat.

Perustettavana olevan yhtiön elimenä perustajat toimivat yhtiön perustamisen edustajina tarvittavassa laajuudessa. Perustajien suorittamien toimien oikeudelliset vaikutukset ja niiden kuuluminen perustamisen jälkeiselle yhtiölle arvioidaan toimien luonteen perusteella. Erityisesti arvioidaan, ovatko toimet perustettavana olevan yhtiön tarkoituksen rajoissa. Perustettavana olevan yhtiön toimet voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: ‘yhtiön perustamiselle itselleen välttämättömät toimet’ ja ‘yhtiön liiketoiminnan valmisteluun liittyvät toimet’, joista jälkimmäinen jaetaan edelleen ‘avaamisvalmistelutoimiin’ ja ‘liiketoimintatoimiin’. Lisäksi on olemassa ‘varallisuuden vastaanottaminen’, joka on erillinen toiminta, jota Japanin yhtiölaki sääntelee erityisesti.

Yhtiön perustamisen kannalta välttämättömät toimet

Ensinnäkin on olemassa toimia, jotka ovat oikeudellisesti tai tosiasiallisesti välttämättömiä yhtiön perustamisen tavoitteen saavuttamiseksi. Näihin kuuluvat yhtiöjärjestyksen laatiminen, perustajien osakkeiden merkintäsopimus, perustamisvaiheessa liikkeeseen laskettavien osakkeiden merkitsijöiden hankinta sekä perustava yhtiökokous. Nämä toimet ovat suoraan yhteydessä perustettavana olevan yhtiön tarkoitukseen. Siksi näiden toimien kautta syntyneet oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät luonnollisesti perustetulle yhtiölle. Esimerkiksi perustajien notarius publicukselle maksamat palkkiot yhtiöjärjestyksen vahvistamisesta tai osakkeiden merkitsijöiden hankkimiseen käytetyt mainoskulut voidaan yhtiön perustamisen jälkeen kohdistaa yhtiön maksettaviksi. Näiden toimien vaikutusten siirtymisestä yhtiölle ei yleensä synny oikeudellisia kiistoja Japanissa.

Yrityksen perustamisvalmistelut

Seuraavaksi on olemassa toimenpiteitä, joita kutsutaan yrityksen perustamisvalmisteluiksi, ja jotka ovat tarpeen liiketoiminnan sujuvan aloittamisen kannalta Japanissa. Nämä toimenpiteet eroavat itse liiketoiminnan aloittamisesta (liiketoimintatoimenpiteet). Perustamisvalmisteluihin kuuluvat esimerkiksi toimitilojen vuokrasopimusten tekeminen, toimistolaitteiden ja tarvikkeiden hankinta sekä työntekijöiden työsopimusten solmiminen.

Näiden perustamisvalmistelutoimenpiteiden oikeudelliset vaikutukset eivät automaattisesti siirry perustettavalle yhtiölle. Oikeuskäytännössä on katsottu, että toimenpiteet kuuluvat perustettavalle yhtiölle vain, jos ne ovat “objektiivisesti katsottuna välttämättömiä perustamisvalmisteluja” ja ne on tehty perustajien toimivallan rajoissa. Esimerkiksi eräässä oikeustapauksessa (Oitan alueellinen tuomioistuin, 24. maaliskuuta 1986) katsottiin, että perustettavan yhtiön tekemä työntekijän työsopimus siirtyi perustetulle yhtiölle, koska työntekijän palkkaaminen oli tunnustettu välttämättömäksi yhtiön liiketoiminnan aloittamiseksi.

Kuitenkin tämän välttämättömyyden arviointi on tiukkaa. Esimerkiksi liiketoiminnan kokoon nähden kohtuuttoman kalliin kiinteistön hankinta tai ilmeisen tarpeettoman suuren määrän työntekijöiden palkkaaminen liiketoiminnan aloittamiseksi katsotaan perustajien toimivallan ylittäväksi toiminnaksi, eikä se periaatteessa siirry perustetulle yhtiölle. Tällöin kyseiset toimenpiteet tehnyt perustaja joutuu itse kantamaan vastuun.

Yritystoiminta

Yritystoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jossa perustettavana oleva yhtiö aloittaa varsinaisen liiketoimintansa jo perustamisvaiheessa. Esimerkiksi valmistusalalla toimiva yhtiö saattaa aloittaa tuotteiden valmistuksen ja myynnin jo perustamisvaiheessa tai konsulttiyritys solmii asiakkaan kanssa konsultointisopimuksen ja alkaa tarjota palveluitaan ennen yhtiön virallista perustamista.

Perustettavana olevalla yhtiöllä ei vielä ole oikeushenkilöllisyyttä, eikä sillä ole kykyä toimia liiketoiminnan subjektina. Tästä syystä perustamisvaiheessa tehty yritystoiminta katsotaan pääsääntöisesti perustajien toimivallan ylittäväksi valtuudettomaksi toiminnaksi, eikä se kuulu perustamisen jälkeen syntyvälle yhtiölle. Vaikka tällaisesta toiminnasta syntyisi voittoa, oikeudet ja velvollisuudet kuuluvat periaatteessa henkilölle, joka toiminnan suoritti.

Kuitenkin perustamisen jälkeen syntyvä yhtiö voi hyväksyä kyseisen yritystoiminnan. Hyväksyminen tarkoittaa sitä, että jälkikäteen annetaan suostumus oikeustoimeen, jonka vaikutukset eivät alun perin kuuluneet kyseiselle taholle. Jos yhtiön hallitus tai muu asianmukainen elin päättää perustamisen jälkeen ottaa yritystoiminnan vaikutukset yhtiön vastuulle, ne voidaan poikkeuksellisesti siirtää yhtiölle. Tämä on kuitenkin vain poikkeuksellinen toimenpide, ja perustamisvaiheessa aloitetun yritystoiminnan aloittamiseen liittyy suuria oikeudellisia riskejä.

Omaisuuden vastaanotto

Lopuksi on mainittava toiminta, jolle Japanin yhtiölaki (日本の会社法) asettaa erityisiä säännöksiä: “omaisuuden vastaanotto”. Japanin yhtiölain (会社法) 28. pykälän 2. momentin mukaan omaisuuden vastaanotto viittaa “osakeyhtiön perustamisen jälkeen vastaanotettavaksi sovittuun omaisuuteen ja sen arvoon sekä omaisuuden luovuttajan nimeen tai nimitykseen”. Käytännössä tämä tarkoittaa sopimusta, jossa perustajat sopivat, että yhtiö ostaa tietyn omaisuuden (esimerkiksi kiinteistön tai koneet) sovitulla hinnalla yhtiön perustamisen jälkeen omaisuuden omistajalta.

Omaisuuden vastaanotto muistuttaa toiminnaltaan yrityksen perustamiseen liittyviä valmistelutoimia, mutta sen oikeudellinen käsittely eroaa merkittävästi. Omaisuuden vastaanotto ei ole perustajien henkilökohtaisen harkinnan varassa oleva toimi, vaan sen sisältö on kirjattava yhtiöjärjestykseen, jotta sillä olisi oikeusvaikutuksia. Tätä kutsutaan yhtiöjärjestyksen muuttuneeksi perustamistiedoksi. Yhtiöjärjestykseen kirjaamisen tarkoituksena on ilmoittaa muille osakkeenomistajille ja velkojille etukäteen, minkä omaisuuden yhtiö hankkii heti perustamisen jälkeen ja kuinka paljon siitä maksetaan, jotta voidaan estää yhtiön varojen vahingoittuminen omaisuuden mahdollisesti liian korkean arvostuksen seurauksena.

Jos omaisuuden vastaanottoa koskeva sopimus tehdään ilman, että siitä on mainintaa yhtiöjärjestyksessä, sopimus on periaatteessa mitätön. Vaikka yhtiön hallitus myöhemmin hyväksyisi sopimuksen, mitätöntä toimintaa ei voida muuttaa päteväksi. Tähän liittyen Japanin korkein oikeus (最高裁判所) on päätöksessään 24. joulukuuta 1968 (1968年12月24日) todennut, että yhtiöjärjestyksessä mainitsematon omaisuuden vastaanotto on mitätön eikä sitä voida tehdä päteväksi jälkikäteen hyväksymällä. Siksi, jos on päätetty hankkia tiettyä omaisuutta perustamisen jälkeen, on välttämätöntä noudattaa menettelyä, jossa tästä kirjataan yhtiöjärjestykseen.

Vastuu yhtiön perustamisessa

Yhtiön perustamisprosessissa voi syntyä erilaisia oikeudellisia vastuita. Nämä vastuut lankeavat pääasiassa perustajille, mutta niiden kohteet ja sisältö ovat moninaiset. Tässä käsittelemme vastuita, jotka kohdistuvat perustamisen jälkeen syntyneeseen osakeyhtiöön, kolmansille osapuolille eli liiketoiminnan vastapuolille sekä niin kutsuttujen “epävirallisten perustajien” vastuita.

Vastuu perustamisen jälkeen syntyneelle osakeyhtiölle

Perustajien on hoidettava yhtiön perustamistehtävää huolellisen hallinnonjohtajan tavoin. Mikäli he laiminlyövät tämän velvollisuuden, he voivat joutua korvaamaan perustamisesta aiheutuneet vahingot yhtiölle. Japanin yhtiölain 52. pykälän 1. momentin mukaan perustajat ovat vastuussa yhtiölle, jos he ovat laiminlyöneet perustamistehtävänsä ja aiheuttaneet yhtiölle vahinkoa. Esimerkiksi tarpeettoman suurten perustamiskulujen maksaminen tai sopimattomat valmistelutoimet, jotka vahingoittavat yhtiötä, kuuluvat tähän. Tätä vastuuta ei voida vapauttaa ilman kaikkien osakkeenomistajien suostumusta (Japanin yhtiölain 54. pykälän 1. momentti).

Lisäksi perustajat kantavat erityistä vastuuta, jos yhtiöjärjestyksessä ilmoitettu omaisuuden arvo on todellisuudessa huomattavasti alhaisempi kuin mitä on esitetty, kuten aineettomissa sijoituksissa (muu kuin rahallinen sijoitus). Japanin yhtiölain 52. pykälän 2. momentin 1. momentin mukaan perustajat ovat yhteisvastuullisesti velvollisia korvaamaan yhtiölle tämän vajeen. Tämä on tiukka vastuu yhtiön varallisuuden turvaamiseksi, eikä siitä voi yleensä vapautua, vaikka perustajat osoittaisivat toimineensa huolellisesti.

Vastuu kolmansille osapuolille

Perustajat voivat olla vastuussa myös kolmansille osapuolille yhtiön perustamiseen liittyvistä toimista.

Ensinnäkin, jos perustajilla on ollut pahaa tahtoa tai vakavaa huolimattomuutta suorittaessaan perustamistehtäväänsä, he ovat velvollisia korvaamaan kolmansille osapuolille aiheutuneet vahingot (Japanin yhtiölain 53. pykälän 1. momentti). Esimerkiksi tilanne, jossa perustajat ovat esittäneet vääriä liiketoimintasuunnitelmia saadakseen rahoitusta kolmansilta osapuolilta, kuuluu tähän.

Erityisen tärkeää on vastuu tilanteessa, jossa yhtiö ei olekaan syntynyt. Jos perustamistoimenpiteet epäonnistuvat ja yhtiö ei synny, perustajien on yhteisvastuullisesti kannettava vastuu yhtiön perustamiseen liittyvistä toimista (Japanin yhtiölain 56. pykälä). Esimerkiksi, jos toimistotilan vuokrasopimus on tehty yhtiön perustamisen ehdolla ja yhtiö ei toteudukaan, kaikki perustajat ovat sopimuksen osapuolia. Myös näihin toimiin liittyvät kulut on perustajien yhteisvastuullisesti katettava. Tämä säännös on suunniteltu suojelemaan liiketoiminnan vastapuolia ja korostaa perustajaksi ryhtymisen suurta vastuuta.

Epävirallisten perustajien vastuu

Lopuksi on tilanteita, joissa henkilöt, jotka eivät muodollisesti ole perustajia mutta ovat todellisuudessa osallistuneet yhtiön perustamiseen, voivat joutua vastuuseen. Tätä kutsutaan “epävirallisten perustajien” vastuuksi.

Japanin yhtiölain 55. pykälä mainitsee kaksi tapausta. Ensimmäinen koskee henkilöitä, jotka ovat hyväksyneet nimensä tai yhtiön nimen käytön osakeyhtiön perustamista tukevassa mainonnassa tai muissa osakeannin yhteydessä käytettävissä asiakirjoissa tai sähköisissä tallenteissa. Esimerkiksi tilanne, jossa tunnettu liikemies sallii maineensa käytön yhtiön perustamiseen, kuuluu tähän. Toinen tapaus koskee henkilöitä, jotka eivät ole allekirjoittaneet yhtiöjärjestystä perustajina.

Nämä henkilöt katsotaan perustajiksi ja heillä on samat vastuut kuin aiemmin kuvatuilla perustajilla (vastuu yhtiölle ja kolmansille osapuolille). Tämä perustuu ajatukseen, että henkilön, joka on luonut luottamusta yhtiön perustamiseen liittyen omalla nimellään tai toiminnallaan, tulee kantaa vastuuta luottamuksen mukaisesti. On tärkeää ymmärtää, että yhtiön perustamiseen osallistuessa voi kantaa merkittävää oikeudellista vastuuta, vaikka ei virallisesti olisikaan listattu perustajaksi.

Yhteenveto

Yrityksen perustaminen on toiveikas alku uudelle liiketoiminnalle, mutta prosessiin liittyy monimutkaisia oikeudellisia kysymyksiä, kuten tässä artikkelissa on selitetty. Erityisesti “perustettavana olevan yrityksen” siirtymävaiheen toimien tehokkuus ja vastuun paikka ovat vaikeita arvioida ilman asiantuntemusta. Perustajien toimivaltuuksien ylittäminen voi aiheuttaa odottamattomia taakkoja perustetulle yritykselle ja sisältää myös riskin, että perustajat itse kantavat rajattoman vastuun. Jos esimerkiksi omaisuuden vastaanoton kaltaisia tiukkoja menettelyjä ei huomioida, suunnitellun liiketoiminnan perusta voi murentua kokonaan. Näiden riskien tunnistaminen etukäteen ja niiden asianmukainen hallinta on ensimmäinen askel sujuvaan yrityksen perustamiseen ja tulevaisuuden terveeseen johtamiseen.

Monolith Lakitoimisto on tukenut lukuisia asiakkaita yrityksen oikeudellisissa asioissa, erityisesti ennen ja jälkeen yrityksen perustamisen vaiheissa, ja meillä on runsaasti kokemusta näissä kysymyksissä. Tarjoamme asiakkaillemme parhaat ratkaisut perustettavana olevan yrityksen toimien ja vastuiden potentiaalisten riskien analysoinnin perusteella, joka pohjautuu syvälliseen ymmärrykseemme Japanin yrityslainsäädännöstä (日本の会社法). Lisäksi toimistossamme on useita englanninkielisiä asiantuntijoita, joilla on ulkomaisten lakimiesten pätevyydet, mikä mahdollistaa kattavan ja tarkan oikeudellisen tuen tarjoamisen myös kansainvälistä liiketoimintaa harjoittaville asiakkaille ilman kielimuuria. Jos kohtaatte oikeudellisia epävarmuuksia yrityksen perustamisen kriittisessä vaiheessa, ottakaa rohkeasti yhteyttä meihin.