MONOLITH LAW OFFICE+81-3-6262-3248Arkisin 10:00-18:00 JST [English Only]

MONOLITH LAW MAGAZINE

General Corporate

Mitä muuttui vuoden 2019 (Heisei 31) japanilaisen muotoilulain muutoksessa? Selitämme kolme konkreettista kohtaa

General Corporate

Mitä muuttui vuoden 2019 (Heisei 31) japanilaisen muotoilulain muutoksessa? Selitämme kolme konkreettista kohtaa

Designlaki on laki, joka suojaa suunnittelua.

Yksinkertaisesti sanottuna, se on laki, jota voidaan hyödyntää torjumaan kopiotuotteita ja samankaltaisia tuotteita. Tämä Designlaki muutettiin toukokuussa 2019 (Gregoriaanisen kalenterin mukaan).

Tämän muutoksen suuret kohdat ovat seuraavat kolme:

  • Suojelun kohteiden laajentaminen
  • Liittyvän suunnittelujärjestelmän tarkistaminen
  • Suunnitteluoikeuden säilymisen ajanjakson pidentäminen

Tässä artikkelissa selitämme tämän Designlaki-muutoksen, keskittyen erityisesti ‘suojelun kohteiden laajentamiseen’.

Muotoiluoikeus ja muotoilulaki

Muotoilulain (Japanin muotoilulaki) 1 §:ssä todetaan, että “tämän lain tarkoituksena on rohkaista muotoilun luomista suojelemalla ja hyödyntämällä muotoilua, ja siten edistää teollisuuden kehitystä”.

Jotta voit saada muotoiluoikeuden, sinun on haettava ja rekisteröitävä se patenttivirastossa, kuten patentti- ja tavaramerkkioikeuksien kohdalla. Kuitenkin, sinun on täytettävä seuraavat vaatimukset:

  1. Teollinen hyödynnettävyys on tunnustettu
  2. On olemassa uutuusarvo
  3. Luominen ei ole helppoa
  4. Ei ole sama tai samankaltainen kuin aiemmin haettu muotoilu
  5. On yksi muotoilu per hakemus

1. “Teollinen hyödynnettävyys” tarkoittaa, että samaa tuotetta voidaan tuottaa suurina määrinä käyttämällä teollista teknologiaa.

Toisin sanoen, luonnontuotteet kuten eläimet ja kasvit sekä maalaukset ja veistokset eivät ole teollisesti hyödynnettävissä, joten niitä ei voida rekisteröidä muotoiluksi.

2. “Uutuusarvo” tarkoittaa, että kyseessä on uusi suunnittelu. Suunnittelut, jotka ovat laajalti tunnettuja paitsi Japanissa myös ulkomailla, suunnittelut, jotka on jo julkaistu julkaisuissa, tai suunnittelut, jotka on julkaistu internetissä, eivät ole uusia, joten niitä ei voida rekisteröidä muotoiluksi.

3. “Luominen ei ole helppoa” tarkoittaa, että vaikka se olisi uusi, jos muut toimijat voivat helposti luoda sen, sitä ei voida rekisteröidä muotoiluksi.

Suunnittelut, jotka ovat vain korvauksia jo tunnetuille suunnitelmille, tai suunnittelut, jotka ovat vain muuttaneet asettelua tai suhdetta, eivät ole rekisteröitävissä muotoiluiksi.

4. “Aiemmin haettu” tarkoittaa “ensimmäisen hakijan periaatetta”. Suunnittelut, jotka ovat samat tai samankaltaiset kuin jo rekisteröidyt suunnittelut, eivät ole uusia suunnitelmia, joten niitä ei voida rekisteröidä muotoiluiksi.

5. “Yksi muotoilu per hakemus” on muotoilun rekisteröintihakemuksen periaate. Kaksi esinettä, kuten kuulakärkikynä ja kynäkotelo, vaativat kaksi erillistä hakemusta.

Kuitenkin, poikkeuksena, kaksi tai useampia esineitä, jotka yhdistetään yhdeksi suunnitelmaksi, kuten teekuppi ja teepannu, tai esineet, jotka muuttavat muotoaan tai väriään, kuten lelu, joka muuttuu autosta lentokoneeksi, voidaan suojata “kokoonpanosuunnitelmana” tai “dynaamisena suunnitelmana”.

Muotoiluoikeuden saamiseksi nämä vaatimukset on täytettävä.

https://monolith.law/corporate/design-package-color-law[ja]

“Joukon suunnittelun” uudelleenarviointi liittyvän mallioikeuden järjestelmässä

Mallioikeuslaki on jo ennen tätä uudistusta sallinut “liittyvän mallioikeuden” rekisteröinnin.

Liittyvä mallioikeus on järjestelmä, jossa saman hakijan samankaltaisten mallien joukosta yksi valitaan päämalliksi ja loput rekisteröidään liittyvinä malleina.

Periaatteena on, että jos samankaltaisille malleille on useita rekisteröintihakemuksia eri päivinä, vain ensimmäinen hakija voi saada mallioikeuden. Kuitenkin, liittyvä mallioikeusjärjestelmä on poikkeus tähän. Tämän tarkoituksena on suojata saman hakijan johdonmukaisen suunnittelukonseptin mukaisia malliryhmiä.

Ennen tätä uudistusta mallioikeuslaki ei sallinut mallioikeuden loukkaamista, jos malli oli samankaltainen vain liittyvän mallin kanssa. Kuitenkin, tämän uudistuksen myötä, jos malli on samankaltainen vain liittyvän mallin kanssa, kyseinen liittyvä malli voidaan rekisteröidä päämallina ja saada mallioikeus liittyvänä mallina.

Tämän ansiosta johdonmukaisen konseptin mukaisesti kehitettyjä malleja voidaan suojata, ja esimerkiksi autojen mallinmuutosten tapauksessa, jossa suunnittelua muutetaan vähitellen, jokainen malli voidaan suojata “joukon suunnitteluna”.

Mallioikeuden kestoajan pidentäminen

Ennen tätä muutosta, mallioikeuden kesto määriteltiin ‘rekisteröintipäivästä 20 vuotta’ Japanin mallilain (Japanese Design Law) mukaan. Tämän muutoksen myötä mallirekisteröinnin kesto määritellään ‘hakemispäivästä 25 vuotta’.

Lisäksi, liittyvän mallin mallioikeuden kesto on nyt 25 vuotta perusmallin mallirekisteröinnin hakemispäivästä.

Syy siihen, miksi ‘rekisteröintipäivästä’ muutettiin ‘hakemispäivästä’, on se, että se poikkesi patenttilain (Japanese Patent Law) määritelmästä, jossa 20 vuoden ajanjakso lasketaan hakemispäivästä, mikä teki immateriaalioikeuksien hallinnasta monimutkaista.

Mallioikeuden kestoajan, joka oli pidentynyt 15 vuodesta 20 vuoteen vuoden 2006 (Heisei 18) muutoksen myötä, on nyt muutettu tämän uudistuksen myötä siten, että laskentapäivä muuttuu ja kesto pidentyy 25 vuoteen.

Suojelun kohteiden laajentaminen

Tässä muutoksessa suojelun kohteita laajennettiin yhdessä mainitun säilytysajan pidentämisen kanssa. Uusia kohteita ovat esimerkiksi esineisiin tallennetut tai näytetyt kuvat, rakennusten ulkonäkö ja sisustussuunnittelu.

Ennen tätä muutosta, Japanin muotoilulain (Japanese Design Law) suojelun kohteet rajoittuivat “esineisiin”, kuten autoihin tai käsilaukkuihin, ja kiinteistöt tai muut kuin kiinteät esineet eivät kuuluneet suojelun piiriin.

Kuitenkin, tämän muutoksen myötä suojelun kohteita laajennettiin, ja nyt myös “kuvat”, “rakennukset” ja “sisustus” suunnittelut voidaan rekisteröidä.

Kuva

Ennen tätä muutosta, Japanin muotoilulaki (Japanese Design Law) suojasi vain sellaisia näyttö- ja käyttöliittymäkuvia, jotka tallennettiin tai näytettiin fyysisessä esineessä. Toisin sanoen, kuvat, jotka tallennettiin palvelimelle ja lähetettiin käyttöön tarvittaessa, tai kuvat, jotka projisoitiin esineiden, kuten teiden, ulkopuolelle, eivät olleet suojattuja.

Muutoksen jälkeen, riippumatta siitä, tallennetaanko tai näytetäänkö ne fyysisessä esineessä, näyttö- ja käyttöliittymäkuvat itsessään voidaan suojata.

Tämän seurauksena esimerkiksi verkossa tarjottavat ohjelmistot, verkkosivustojen näytöt ja kuvakkeet, sekä kuvat, jotka projisoidaan seinille, lattioille tai jopa ihmiskehoon, sekä IoT- ja VR/AR-kuvat, voivat olla muotoilurekisteröinnin kohteena.

Kuitenkaan kaikki kuvat eivät ole rekisteröinnin kohteena. Vain näyttö- ja käyttöliittymäkuvat ovat rekisteröinnin kohteena, ei esimerkiksi pelien, elokuvien tai televisiokuvien, seinäpaperien tai muiden koristeellisten kuvien tai valokuvien kaltaisia sisältöjä, jotka eivät liity kuvan liittyvän laitteen toimintaan, eivät ole suojattuja muutoksen jälkeenkään.

Rakennukset

Ennen tätä muutosta, Japanin muotoilulaki (Japanese Design Law) määritteli “esineet” “fyysisiksi irtaimiksi esineiksi”, joten kiinteistöjen, kuten rakennusten, suojaaminen muotoiluoikeuksilla ei ollut mahdollista.

Muutoksen jälkeen myös liiketilat ja hotellit kaltaiset rakennukset, eli kiinteistöt, voidaan suojata muotoiluoikeuksilla.

Muutetun muotoilulain tarkasteluperusteissa “rakennus” määritellään maaperään kiinnittyneeksi rakenteeksi, joka sisältää siviilirakenteita. Esimerkkeinä voidaan mainita kaupalliset rakennukset, asuinrakennukset, tehtaat sekä urheilustadionit, sillat, radioantennit ja savupiiput. Lisäksi, vaikka yhteys ei olisi vahva, kuten “koulun koulurakennus ja liikuntasali” tai “useista rakennuksista koostuva kaupallinen rakennus”, jos ne voidaan toteuttaa yhtenäisesti, useita rakennuksia voidaan pitää yhtenä muotoiluna.

Sisustus

Ennen tätä muutosta, Japanin muotoilulaki (Japanese Design Law) ei sallinut sisustuksen suunnittelun rekisteröintiä, jos se koostui useista esineistä (kuten pöydät, tuolit, valaisimet) tai rakennuksen osista (kuten seinien tai lattian koristelu), koska se ei täyttänyt yhden muotoilun, yhden hakemuksen vaatimusta.

Muutoksen jälkeen, jos sisustuksen suunnittelu koostuu useista esineistä, seinistä, lattiasta, katosta jne., ja se täyttää vaatimuksen “kokonaisuutena yhtenäisen esteettisen vaikutelman luomisesta”, se voidaan rekisteröidä yhtenä muotoiluna.

Ei ainoastaan kauppojen tai toimistojen sisustus, vaan myös majoituslaitosten, terveydenhuollon laitosten, matkustajalaivojen, rautatievaunujen jne. sisustus sekä olohuoneet, kylpyhuoneet jne., jotka ovat osa rakennusta, voivat olla muotoilun rekisteröinnin kohteena.

Jotta sisustus voisi olla muotoilulain mukainen, sen on täytettävä seuraavat kolme vaatimusta:

  1. Se on kaupan, toimiston tai muun laitoksen sisätila
  2. Se koostuu useista muotoilulain mukaisista esineistä, rakennuksista tai kuvista
  3. Se luo yhtenäisen esteettisen vaikutelman kokonaisuutena

Yhdessä hakemuksessa voidaan sisällyttää vain yhden laitoksen sisustustila, joten jos se sisältää useita fyysisesti erillisiä tiloja, sitä ei yleensä katsota yhdeksi sisustuksen muotoiluksi.

Kuitenkin, jos tilaa jakava seinä on esimerkiksi läpinäkyvä ja siten visuaalisesti jatkuva tila, sitä käsitellään yhtenä tilana.

Lisäksi, jos se sisältää kaksi tai useampia tiloja, mutta niiden käyttötarkoituksessa on yhteisiä piirteitä ja niiden muoto on luotu yhtenäisesti, sitä käsitellään yhtenä sisustuksen muotoiluna.

Aiemmin kaupan suunnittelun suojakeinona oli pääasiassa epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislaki (Japanese Unfair Competition Prevention Law). Kuitenkin, tämän lain suojaama kaupan suunnittelu oli rajoitettu ja ehdot olivat rajalliset. Tämän muutoksen myötä muotoiluoikeudesta voi tulla tehokas keino suojata kaupan suunnittelua, ja sitä seurataan tarkasti.

Yhteenveto

Uudistettu Japanin muotoilulaki astui voimaan huhtikuussa 2020, ja siitä lähtien rakennusten muotoiluna on rekisteröity esimerkiksi “Uniqlo PARK Yokohama Bayside -myymälä” ja “Ueno-aseman puistosuun asemarakennus”. Sisustuksen muotoiluna on rekisteröity “Tsutaya-kirjakauppa” ja “Kura Sushi Asakusa ROX -myymälä”.

Japanin patenttiviraston tarkastusosaston ensimmäisen muotoiluosaston tammikuussa 2021 julkaiseman “Uusien suojelukohteiden muotoilurekisteröintihakemusten määrä” -raportin mukaan on jätetty 685 kuvahakemusta, 294 rakennushakemusta ja 172 sisustushakemusta. Uusilla alueilla muotoiluoikeuksien käyttöä odotetaan innolla.

Managing Attorney: Toki Kawase

The Editor in Chief: Managing Attorney: Toki Kawase

An expert in IT-related legal affairs in Japan who established MONOLITH LAW OFFICE and serves as its managing attorney. Formerly an IT engineer, he has been involved in the management of IT companies. Served as legal counsel to more than 100 companies, ranging from top-tier organizations to seed-stage Startups.

TOPへ戻る