Onko sivu- ja kaksoistyön hyödyntäminen 'jakamistaloudessa' ristiriidassa päätyön työsääntöjen kanssa?

Japanissa myös ‘Airbnb’ ja ‘Uber’ ovat yleistyneet, ja nyt on mahdollista ansaita lisätuloja omistamiensa varojen tai vapaa-ajan avulla. Tätä kutsutaan ‘jakamistaloudeksi’ ja sen odotetaan kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa.

Monissa yrityksissä työntekijöiden sivutoiminta tai kaksoisroolit on kielletty työsääntöjen mukaan, ja jakamistalouden kautta saatavien tulojen ja näiden kieltojen välinen suhde saattaa muodostua ongelmaksi.

https://monolith.law/corporate/side-business-labor-regulations[ja]

Mikä on jakamistalous?

Jakamistalous sai alkunsa 2000-luvun lopulla Yhdysvaltojen länsirannikon Silicon Valleyssa. Palvelut kuten “Airbnb” ja “Uber” ovat saapuneet myös Japaniin ja levinneet laajasti.

Joulukuussa 2015 perustettiin Jakamistalouden yhdistys (Japanese General Incorporated Association for Sharing Economy), jonka tarkoituksena on edistää jakamistalouden leviämistä ja kehitystä. Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut perustamisvuoden 32 yrityksestä yli 300 yritykseen maaliskuuhun 2021 mennessä.

Yhdistyksen joulukuussa 2000 julkaiseman “Jakamistalouden markkinatutkimus 2020” mukaan jakamistalouden markkinakoko (varojen ja palvelujen tarjoajien ja käyttäjien väliset kaupat) oli vuonna 2020 (Gregorian calendar year) 2,1 biljoonaa jeniä, ja sen ennustetaan kasvavan 14,15 biljoonaan jeniin vuoteen 2030 mennessä.

Jakamistalouden tyypit

Jakamistaloudessa on monia eri tyyppejä, mutta Jakamistalouden yhdistys luokittelee ne seuraaviin viiteen kategoriaan jakamisen kohteen mukaan:

1. Tila: esimerkiksi majoituspalvelut, pysäköintipaikat, kokoustilat jne.
2. Tavarat: esimerkiksi ostaminen ja myyminen kirpputorisovelluksissa tai laukkujen vuokraus
3. Liikkuminen: esimerkiksi autojen tai polkupyörien jakaminen, ruoan toimitus tai ostosten tekeminen toisen puolesta
4. Taidot: vapaa-ajan tai tehtävien jakaminen
5. Raha: osallistujat lainaavat rahaa muille ihmisille, organisaatioille tai projekteille

Näistä viidestä kategoriasta erityisesti taitojen jakamispalvelut ovat kasvussa.

Tavaroiden, tilojen tai liikkumisvälineiden tarjoaminen edellyttää, että omistat kiinteistön tai oman auton, mutta taitoja ei tarvitse omistaa, joten osallistumiskynnys ei ole korkea. Tämä tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon paitsi käyttäjille, myös yrityksille, jotka haluavat liittyä alustan tarjoajiksi.

Säännökset jakamistaloudesta ja sivu- sekä kaksoistyöstä

Työntekijöiden mahdollisuus ansaita tuloja jakamistalouden kautta sivu- tai kaksoistyönä on aihe, joka herättää kysymyksiä.

Jos työehtosopimuksessa on määräys, joka kieltää työntekijöitä harjoittamasta sivu- tai kaksoistyötä, ongelmana on, mihin seikkaan kiinnitetään huomiota päättäessä, ulottuuko tämän kiellon vaikutus jakamistalouteen.

Toisaalta, jos työehtosopimuksessa ei ole määräystä, joka kieltää työntekijöitä harjoittamasta sivu- tai kaksoistyötä, ongelmana on, onko olemassa oikeudellisia seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon. Käsittelemme tilannetta, jossa sivu- tai kaksoistyön kieltävää määräystä ei ole, myöhemmin, mutta ensin selitämme tilanteen, jossa tällainen kielto on olemassa.

Sivutoimien ja kaksoistyöllisyyden kieltävät määräykset

Jos työntekijöiden sivutoimien ja kaksoistyöllisyyden kieltävät määräykset on asetettu työehtosopimuksessa, kysymys on siitä, tunnustetaanko kieltävän määräyksen voima vai ei. Tähänastisten oikeustapausten perusteella voidaan todeta, että osakeyhtiön työntekijöiden ja erilaisten oikeushenkilöiden ja organisaatioiden työntekijöiden ansaitseminen tuloja jakamistalouden kautta sivutoimena tai kaksoistyöllisyytenä, vaikka työehtosopimuksessa sivutoimien ja kaksoistyöllisyyden kieltävät määräykset olisivat voimassa tai vaatisivat ennakkoluvan, ei häiritse työnantajan liiketoimintajärjestystä tai työvoiman hallintaa, eikä aiheuta merkittäviä haittoja työvoiman tarjoamiselle, joten sivutoimien ja kaksoistyöllisyyden kieltävän määräyksen voima ei ulotu tähän.

Työnantajan liiketoimintajärjestyksen häiriintymisen riskin ja muiden seikkojen konkreettista arviointia varten on tarkasteltava seuraavia seikkoja:

1. Ei ole kilpailutilannetta
2. Ei riko salassapitovelvollisuutta
3. Ei ole eturistiriitaa
4. Ei vahingoita työnantajan ulkoista luottamusta
5. Työaika ei ole liian pitkä, mikä vahingoittaa terveyttä tai aiheuttaa haittaa päätyölle

Nämä seikat on otettava huomioon.

Kunkin työnantajan liiketoiminnan luonteen, työntekijöiden tehtävien, suoritettavien sivutoimien ja kaksoistyöllisyyden sisällön ja muiden konkreettisten olosuhteiden mukaan on tehtävä päätös ottaen huomioon edellä mainitut viisi kohtaa. Lisäksi, jos päätyö on sellainen, jossa terveyttä on noudatettava turvallisuuden varmistamiseksi, viidennen kohdan elementtejä tarkastellaan tiukemmin, ja sivutoimien ja kaksoistyöllisyyden kieltävän määräyksen voima saattaa ulottua helpommin.

Kuitenkin yleisesti ottaen, vaikka puhutaan jakamistaloudesta, kiinteistöjen ja muiden hyödykkeiden hyödyntämiseen perustuvan tulonmuodostuksen luonne ja työvoiman tarjoamiseen perustuvan tulonmuodostuksen luonne eroavat huomattavasti toisistaan. Jakamistaloudessa, jossa tarjotaan omaisuutta, kuten majoitusta, fyysisen ja ajallisen sitoutumisen laajuus on rajoitettu, joten viidennen kohdan elementtien näkökulmasta sivutoimien ja kaksoistyöllisyyden kieltävän määräyksen tarkoituksen vastaisen mahdollisuus on pieni, ja sivutoimien ja kaksoistyöllisyyden kieltävän määräyksen voima on vaikea ulottaa.

Toisaalta, jakamistalouden palveluissa, joissa tarjotaan asiantuntijapalveluita tai neuvoja, on tarpeen tehdä varovainen arvio viidennen kohdan elementtien perusteella. Yleensä, vaikka kyseessä olisi työvoiman tarjoamiseen perustuva jakamistalous, fyysisen ja ajallisen sitoutumisen aste ei ole kovin korkea, joten jos kyseessä on ala, jossa ei ole ongelmia salassapitovelvollisuuden tai eturistiriidan suhteen, sivutoimien ja kaksoistyöllisyyden kieltävän määräyksen voima ei usein ulotu.

Taloudellisen ja teollisen ministeriön “Sähköisen kaupankäynnin ja tietomateriaalin kaupankäynnin säännöt” (elokuu 2020) mainitsevat esimerkkeinä tilanteista, joissa “sivutoimien ja kaksoistyöllisyyden kieltävän määräyksen voima ei ulotu”, seuraavat:

• Käyttämällä kotimajoituspalvelua, avainten luovutus jne. suoritetaan niin, ettei se häiritse työtä, ja vapaa-ajalla vuokrataan kotona oleva tyhjä huone
• Käyttämällä crowdsourcing-palvelua, tarjoaa käännöspalveluja vapaa-ajallaan, käyttämättä työpaikan tietotaitoa ja ilman yhteyttä työpaikan toimialaan
• Vaikka ansaitsee tuloja erilaisten jakamistalouden palvelujen kautta, työskentelyn aika ja laajuus eivät ole yhteiskunnallisesti hyväksyttävissä olevalla tasolla, joka aiheuttaisi haittaa päätyölle, eikä riko kilpailukieltosäännöksiä jne.

Nämä ovat esimerkkejä.

Jos sivu- tai kaksoistyön kieltävää määräystä ei ole asetettu

Jos työsäännöissä ei ole määräystä, joka kieltää sivu- tai kaksoistyön, rangaistusperusteita ei voida suoraan liittää siihen, että on harjoitettu sivu- tai kaksoistyötä työsääntöjen rikkomisena, koska rangaistusperusteet on määriteltävä etukäteen työsäännöissä.

Kuitenkin, jopa tällaisissa tapauksissa,

1. Määräykset, jotka koskevat järjestyksen ja kurinpidon häiritsemistä työnantajan organisaatiossa
2. Määräykset, jotka koskevat työvelvollisuuksien täyttämistä
3. Määräykset, jotka koskevat kilpailun välttämistä ja eturistiriitojen välttämistä
4. Määräykset, jotka koskevat salassapitovelvollisuutta

ja muut määräykset voivat tulla tarkasteltaviksi sen suhteen, onko sivu- tai kaksoistyö ristiriidassa niiden kanssa. Vaikka sivu- tai kaksoistyön kieltävää määräystä ei olisi asetettu, on mahdollista, että työsääntöjen rikkominen ja rangaistustoimenpiteet voivat tulla kyseeseen muiden määräysten suhteen, joten on tärkeää olla tietoinen tästä.

Yhteenveto

Jakamistalous on liiketoimintamalli, joka on syntynyt teknologian kehityksen myötä ja joka on luonteeltaan joustavampi vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin kuin perinteiset liiketoimintamallit. Lisäksi, koska suurin osa jakamistaloudesta on CtoC-vastaavuuspalveluita, palvelun käyttäjien määrä kasvaa sitä mukaa kuin taitojen tarjoajien määrä kasvaa, ja palvelun yleinen leviäminen on odotettavissa.

Uuden normaalin aikakausi, jossa uudet tarpeet syntyvät helposti, tarjoaa jakamistalouden palveluntarjoajille mahdollisuuden luoda uusia liiketoimintamalleja ja kasvattaa liiketoimintaansa.

Toimenpiteet, joita toimistomme tarjoaa

Monolis Lakitoimisto on erikoistunut IT- ja erityisesti internet-oikeuteen. Jakamistalouden hyödyntäminen sivu- tai kaksoistyössä edellyttää ennakolta tehtyjä sopimuksia, jotka voivat estää ongelmat ennen kuin ne ilmenevät. Toimistossamme laadimme ja tarkistamme sopimuksia ja työsääntöjä erilaisiin tarpeisiin, asiakkainamme on sekä Tokion pörssin päälistalla olevia yrityksiä että startup-yrityksiä. Jos tarvitset apua sopimusten kanssa, tutustu alla olevaan artikkeliin.