Miten asiat muuttuivat rikoslain muutoksessa Reiwa 4-vuonna (2022)? Asianajaja selittää loukkausrikoksen rangaistuksen tiukentamista
Herjaus ja solvaus voivat aiheuttaa vakavia seurauksia uhreilleen. Internetissä ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvan herjauksen lisääntyessä, rikoslaki uudistettiin Reiwa 4 vuonna (2022) heinäkuussa, ja solvausrikoksesta tuli ankarammin rangaistava. Tämä on tärkeä askel herjauksen estämisessä ja uhrien suojelemisessa.
Tässä yhteydessä selitämme yksityiskohtaisesti, mitä konkreettisia muutoksia tämä rikoslain uudistus toi mukanaan.
Loukkauksen rangaistuksen tiukentaminen mahdollistaa vankeusrangaistuksen
Kunnianloukkausrikos toteutuu, kun tosiasiat esitetään julkisesti ja se alentaa henkilön sosiaalista arvostusta (Japanin rikoslaki, pykälä 230). Kunnianloukkausrikoksen rangaistus on enintään kolme vuotta vankeutta tai sakko, joka on enintään 500 000 jeniä.
Toisaalta, loukkausrikos toteutuu, kun henkilöä loukataan julkisesti ilman tosiasioiden esittämistä (Japanin rikoslaki, pykälä 231). Ennen rikoslain muutosta rangaistus oli pidätys tai sakko. “Pidätys” tarkoittaa rangaistusta, jossa henkilö pidetään rikosseuraamuslaitoksessa 1-30 päivää (Japanin rikoslaki, pykälä 16), ja “sakko” tarkoittaa rangaistusta, jossa maksetaan 1 000 – 10 000 jeniä (Japanin rikoslaki, pykälä 17).
Näin ollen, ennen rikoslain muutosta loukkausrikoksen rangaistus oli huomattavasti lievempi kuin kunnianloukkausrikoksen rangaistus, ja se oli rikoslain rikoksista lievin.
Rikoslain muutos Reiwa 4 vuonna (2022 Gregoriaanisessa kalenterissa) nosti loukkausrikoksen rangaistusta seuraavasti:
Pykälä 231: Henkilö, joka loukkaa toista julkisesti ilman tosiasioiden esittämistä, voidaan tuomita enintään yhdeksi vuodeksi vankeutta tai sakkoa, joka on enintään 300 000 jeniä, tai pidätykseen tai sakon maksamiseen.
e-Gov lakihaku|rikoslaki[ja]
Tähän asti kunnianloukkausrikoksen ja loukkausrikoksen välillä on ollut ero siinä, liittyykö rikokseen tosiasioiden esittäminen vai ei, ja koska kunnian loukkaamisen aste on erilainen, kunnianloukkausrikoksen rangaistus on ollut ankarampi.
Kuitenkin, kun tarkastellaan esimerkiksi internetissä tapahtuvaa kunnian loukkaamista ja herjausta, mielipide, jonka mukaan tosiasioiden esittämisen puuttuminen ei oikeuta näin suureen rangaistuseroon, on yleistynyt.
Siksi erityisen vakavien loukkausten torjumiseksi loukkausrikoksen rangaistus nostettiin vastaamaan kunnianloukkausrikoksen rangaistusta. Kuitenkin pidätys ja sakko säilytettiin rangaistuksina, eikä tarkoituksena ole rangaista kaikkia loukkauksia yhtä ankarasti.
Lisäksi rangaistuksen korotus ei muuttanut loukkausrikoksen toteutumisen edellytyksiä. Joten se ei tarkoita, että nyt voidaan rangaista tekoja, joita ei aiemmin voitu rangaista loukkausrikoksena.
Liittyvä artikkeli: Mitä on kunnian ja tunteiden loukkaaminen (loukkausrikos)? Selitämme esimerkkien avulla viikkolehden raportoinnin[ja]
Liittyvä artikkeli: Nettikiusaaminen (herjaus ja kunnianloukkaus) ja kunnian ja tunteiden loukkaaminen[ja]
Muutokset loukkausrikoksen lakisääteisen rangaistuksen korotuksen seurauksena
Lakisääteisen rangaistuksen korotuksen seurauksena on tapahtunut useita muutoksia loukkausrikoksen lainmukaiseen käsittelyyn.
Loukkausrikoksen syyteoikeuden vanhentumisaika pidentyy kolmeen vuoteen
“Syyteoikeuden vanhentuminen” tarkoittaa järjestelmää, jossa rikoksen tapahtumisesta tietyn ajanjakson kuluttua ei enää voida nostaa rikosoikeudellista syytettä kyseistä rikosta vastaan. Syyteoikeuden vanhentumisaika vaihtelee rikoksen vakavuuden mukaan, ja vakavammat rikokset vanhenevat pidemmän ajan kuluttua.
Ennen muutosta loukkausrikoksen rangaistus oli vain pidätys tai sakko, joten syyteoikeuden vanhentumisaika oli yksi vuosi (Japanin rikosoikeuden 250 §:n 2 momentin 7 kohta). Loukkausrikoksen rangaistuksen tiukentamisen myötä, kun raskain rangaistus on enintään vuoden vankeus, loukkausrikoksen syyteoikeuden vanhentumisaika on pidentynyt kolmeen vuoteen (sama laki, 6 kohta).
Kuitenkin, koska loukkausrikos on “ilmoitusrikos”, syytettä ei voida nostaa ilman rikoksen uhriksi joutuneen tai vastaavan henkilön tekemää ilmoitusta. Ilmoituksen voi tehdä puolen vuoden kuluessa siitä päivästä, jolloin rikoksentekijä on tunnistettu. On tärkeää huomata, että tämä ilmoitusjakso ei ole muuttunut lainmuutoksen myötä.
Loukkausrikoksen yllyttäjät ja avunantajat rangaistuksen kohteena
Rikoksen tekijää kutsutaan “päätekijäksi”, ja “yllyttäminen” tarkoittaa sitä, että saadaan toinen henkilö tekemään rikos. Yllyttämisestä on määrätty:
Artikla 61
Henkilö, joka on yllyttänyt toisen tekemään rikoksen, saa päätekijän rangaistuksen.
2. Henkilö, joka on yllyttänyt yllyttäjän, saa saman rangaistuksen kuin edellä mainittu.
Avunanto tarkoittaa sitä, että autetaan päätekijää tekemään rikos. Avunannosta on määrätty:
Artikla 62
Henkilö, joka on auttanut päätekijää, katsotaan rikoskumppaniksi.
2. Henkilö, joka on yllyttänyt rikoskumppanin, saa rikoskumppanin rangaistuksen.
Rikoslain 64 artiklassa määrätään, että “yllyttäjää tai rikoskumppania, joka on syyllistynyt vain pidätykseen tai sakon maksamiseen johtavaan rikokseen, ei rangaista, ellei erityistä säännöstä ole”. Ennen muutosta loukkausrikoksen yllyttäjää tai avunantajaa ei voitu rangaista, mutta muutoksen jälkeen tämä rajoitus poistettiin.
Koska yllyttäjälle määrätään päätekijän rangaistus, yllyttäjä voi saada rangaistuksen “enintään vuoden vankeutta”, “enintään vuoden kuritushuonetta”, “enintään 300 000 jenin sakkoa”, “alle 30 päivän pidätyksen” tai “alle 10 000 jenin sakon” rangaistusasteikon mukaan.
Toisaalta, avunantaja voi saada rangaistuksen “enintään kuuden kuukauden vankeutta”, “enintään kuuden kuukauden kuritushuonetta”, “enintään 150 000 jenin sakkoa”, “alle 15 päivän pidätyksen” tai “alle 5 000 jenin sakon” rangaistusasteikon mukaan.
Muutoksia pidätysvaatimuksiin loukkausrikosten tiukentuneen rangaistuksen myötä
Syyttäjän, syyttäjän toimiston virkamiehen tai oikeuspoliisin on määrätty voivansa pidättää epäillyn, jos on riittävästi perusteltuja syitä epäillä, että epäilty on syyllistynyt rikokseen, tuomarin etukäteen antaman pidätysmääräyksen perusteella.
Rikoksista, jotka johtavat pidätykseen tai sakon maksamiseen, epäilty voidaan pidättää tuomarin antaman pidätysmääräyksen perusteella vain, jos “epäillyllä ei ole vakiintunutta asuinpaikkaa” tai “epäilty ei noudata kutsua ilman perusteltua syytä” (Japanin rikosprosessilaki, pykälä 199).
Loukkausrikosten rangaistusten tiukentumisen myötä vankeusrangaistus ja ehdoton vankeusrangaistus on lisätty, ja tämä rajoitus on poistettu. Toisin sanoen, loukkausrikoksesta pidätetyn todennäköisyys on suurempi. Seuraava esimerkki ei ole internetissä tapahtuvan loukkauksen tapaus, mutta se osoittaa, että loukkausrikoksesta voidaan pidättää.
Viite: Mies, joka väittää olevansa yrityksen johtaja, pidätetty loukkauksesta huutaessaan ‘Tämä kaveri on hullu’ – Ensimmäinen tapaus Ishikawan prefektuurissa rangaistusten tiukentumisen jälkeen[ja]
Loukkausrikoksen rangaistuksen korotuksen vaikutukset
Minkälaisia vaikutuksia voi syntyä, kun loukkausrikoksen rangaistusta on korotettu?
Loukkausrikoksesta ilmoittaminen saattaa lisääntyä
Loukkausrikos on “ilmoitusrikos”, josta ei nosteta syytettä ilman ilmoitusta. Loukkausrikoksen rangaistuksen koventaminen saattaa johtaa loukkausrikoksesta ilmoittamisen lisääntymiseen.
Ennen muutosta rikoslakiin, jos ilmoitus johti syytteeseen ja loukkausrikos todettiin, rangaistus oli “pidätys tai sakko”, ja käytännössä useimmissa tapauksissa sakko oli noin “9 000 jeniä”.
Itse asiassa, jos tarkastelemme 30 tapausta, jotka on lueteltu Japanin oikeusministeriön “Loukkausrikosten esimerkkikokoelma” (Lakineuvoston rikosoikeus, loukkausrikoksen rangaistusliittyvä osasto, ensimmäisen kokouksen jakelumateriaali)[ja], jossa on lueteltu tapaukset, joissa on annettu ensimmäisen oikeusasteen tuomio tai yksinkertaistettu määräys pelkästään loukkausrikoksen perusteella Reiwa 2 -vuonna (2020), neljässä tapauksessa sakko oli 9 900 jeniä ja jäljellä olevissa 26 tapauksessa 9 000 jeniä.
Tämä saattaa olla syynä siihen, että monet uhrit epäröivät tehdä ilmoitusta. Rangaistuksen koventaminen saattaa rohkaista uhreja tekemään ilmoituksen aktiivisemmin. Lisäksi rangaistuksen koventaminen saattaa rohkaista poliisia ja syyttäjää vastaamaan aktiivisemmin ilmoituksiin.
Tekijän on mahdollisesti helpompi suostua sovintoon
Sovinto tarkoittaa riidan ratkaisemista osapuolten välisellä sopimuksella. Sitä käytetään usein rikosasioissa ja liikenneonnettomuuksissa, jolloin tekijä maksaa korvauksia ja vastineeksi uhri suostuu “olemaan nostamatta oikeusjuttua” tai “olemaan jättämättä tai peruuttamatta ilmoitusta (rikosilmoitusta)”.
Loukkausrikoksen rangaistuksen koventaminen saattaa lisätä todennäköisyyttä, että tekijät, jotka ovat aiemmin ajatelleet kevyesti “se on vain loukkausrikos”, suostuvat sovintoon.
Yhteenveto: Konsultoi lakimiestä loukkausrikoksista
Viimeaikaisten loukkausrikosten todellisuuden perusteella, ei ole enää asianmukaista ylläpitää suurta laillista rangaistusta kunnianloukkauksen ja loukkausrikoksen välillä, kuten aiemmin. Loukkausrikosta pidetään nyt vakavana rikoksena, joka vaatii tiukkaa käsittelyä. Tämä on osoitettu oikeudellisella arvioinnilla, joka on nostanut loukkausrikoksen rangaistuksen samalle tasolle kuin kunnianloukkauksen, sekä pyrkimyksellä estää tällaiset teot ja käsitellä tiukasti pahantahtoisia loukkauksia.
Loukkausrikosten rangaistusten tiukentumisen myötä myös julkisen syytteen vanhentumisaika sekä yllytys- ja avunantorikosten rangaistukset ovat muuttuneet. Erityisesti julkisen syytteen vanhentumisajan pidentyminen yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen tarkoittaa, että internetissä tapahtuvien loukkausten osalta on mahdollista nostaa syyte myös pitkän ajan kuluttua tekijän tunnistamisprosessin jälkeen. Suosittelemme konsultoimaan lakimiestä internetissä tapahtuvista herjauksista.
Toimenpiteet, joita tarjoamme toimistossamme
Monolith Lakitoimisto on lakitoimisto, jolla on laaja kokemus IT:stä, erityisesti internetistä ja laista. Viime vuosina internetissä leviävät mainehaitat ja herjaavat tiedot ovat aiheuttaneet vakavia vahinkoja “digitaalisina tatuointeina”. Toimistossamme tarjoamme ratkaisuja “digitaalisten tatuointien” torjumiseksi. Yksityiskohdat on esitetty alla olevassa artikkelissa.
Monolith Lakitoimiston käsittelemät alueet: Digitaalinen tatuointi[ja]
Category: General Corporate