Mitkä ovat patenttioikeuden loukkauksen arviointiperusteet? Selitämme oikeustapaukset

Patenttijärjestelmä on järjestelmä, jossa valtio myöntää “patenttioikeuden” henkilölle, joka on tehnyt keksinnön, joka edistää teollisuuden kehitystä. Tämä tapahtuu vastineeksi siitä, että keksinnön sisältö julkaistaan.

Patentoidun keksinnön toteuttaminen ilman oikeutettua oikeutta tai perusteltua syytä katsotaan patenttioikeuden loukkaukseksi.

Tässä selitetään, mitä patenttioikeuden loukkaus tarkoittaa konkreettisesti, ja mitkä toimet tuomioistuimessa katsotaan patenttioikeuden loukkaukseksi.

https://monolith.law/corporate/patent-infringement-law[ja]

Kolmenlaiset patenttioikeuksien loukkaukset

Patenttioikeuksien loukkaukset voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin loukkauksiin, joista suorat loukkaukset voidaan edelleen jakaa sanamuotoloukkauksiin ja tasavertaisiin loukkauksiin.

• Patenttiloukkaukset
• Suorat loukkaukset (sanamuotoloukkaukset ja tasavertaiset loukkaukset)
• Epäsuorat loukkaukset

Käymme läpi nämä kolme erilaista patenttioikeuksien loukkausta.

Sanamuotoinen loukkaus

Tekniikan ala, jolla patenttikeksintö on suojattu, määritellään perustuen kuvauslausekkeeseen (jota kutsutaan “vaatimukseksi”), joka on liitetty hakemukseen, jonka on jättänyt patenttiviraston johtaja patenttihakemuksen yhteydessä. Koska patenttikeksintö muodostuu yhtenäisesti vaatimuksessa kuvattujen osatekijöiden (keksinnön määrittämiseksi tarvittavat osatekijät) perusteella, patenttioikeuden loukkaus voidaan todeta vain, jos kohde-tuote tai -menetelmä täyttää kaikki osatekijät.

Ja jos loukkaus jättää pois osan patenttikeksinnön osatekijöistä, patenttioikeuden loukkausta ei katsota tapahtuneen.

Tätä kutsutaan suoraksi sanamuotoiseksi loukkaukseksi.

Kuitenkin, koska patenttikeksintö on tekninen ajatus, joka on konkretisoitu patenttivaatimuksen kuvauslausekkeen perusteella (Japanin patenttilain 2 artiklan 1 kohta), on vaikea täysin ilmaista teknistä alaa tekstin kuvauksella.

Lisäksi, jos vaatimuksen sanamuotoa tulkitaan liian tiukasti, patenttioikeuden loukkaus voidaan helposti välttää, mikä saattaa johtaa patenttikeksinnön suojan puutteellisuuteen.

Siksi tekninen ala määritetään tulkinnan kautta, joka perustuu patenttivaatimuksen kuvauslausekkeessa esitettyyn tekstiin.

Huomautettakoon, että tulkittaessa patenttivaatimuksen kuvauslausekkeessa esitettyjen termien merkitystä, voidaan ottaa huomioon hakemukseen liitetyn erittelyn kuvaus ja piirustukset. Lisäksi oikeuksien laajuuden tulkinnassa voidaan ottaa huomioon hakemusprosessi ja tunnettu teknologia.

Tasapuolinen loukkaus

On erittäin vaikeaa, että patenttioikeuden haltija voisi ennustaa kaikki mahdolliset loukkaukset patenttihakemuksen yhteydessä ja määritellä ne patenttivaatimuksen soveltamisalassa.

Lisäksi, jos vastapuoli voisi helposti välttää patenttioikeuden haltijan oikeuksien käyttämisen, kuten estämisen, korvaamalla osan patenttivaatimuksen soveltamisalassa määritellystä rakenteesta patenttihakemuksen jälkeen ilmi tulleella aineella tai tekniikalla, se voisi vähentää yleistä keksintöhalukkuutta yhteiskunnassa.

Tämä ei ainoastaan ole ristiriidassa patenttilain tavoitteen kanssa, joka on teollisuuden kehittäminen keksintöjen suojelun ja kannustamisen kautta, vaan se on myös vastoin yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja tasapainon periaatetta, ja se saattaa johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen.

Siksi, vaikka patenttivaatimuksen soveltamisalan ja kyseisen tekniikan sisältö olisivatkin osittain erilaiset, jos ne ovat samassa teknisessä soveltamisalassa, on olemassa oikeusperiaate, joka pyrkii suojelemaan patenttikeksintöä laajentamalla tulkintaa jonkin verran patenttivaatimuksen soveltamisalan määritellystä sanamuodosta.

Tätä kutsutaan tasapuolisuusteoriaksi.

Tasapuolisuusteoria ei salli teknisen soveltamisalan rajattoman laajentamisen.

“Vaikka patenttivaatimuksen soveltamisalassa määritellyn rakenteen ja loukkauksesta epäillyn tuotteen välillä olisi eroja, jos seuraavat viisi vaatimusta täyttyvät, kyseinen tuote katsotaan kuuluvan patenttikeksinnön tekniseen soveltamisalaan, vaikka se poikkeaa patenttivaatimuksen soveltamisalassa määritellystä rakenteesta.”

Japanin korkeimman oikeuden päätös 24. helmikuuta 1998 (1998)

Tätä tasapuolisuusteoriaa sovelletaan yleisesti, kun oikeuksien loukkaus tunnustetaan, ja sitä kutsutaan yleisesti tasapuoliseksi loukkaukseksi.

• Eroavuus ei ole patenttikeksinnön olennainen osa.
• Patenttikeksinnön tavoite voidaan saavuttaa, vaikka eroava osa korvattaisiin tuotteen osalla.

ja se tuottaa saman vaikutuksen.

• Alan ammattilainen voi helposti ajatella korvaavansa eri osan tuotannon aikana.

se on mahdollista.

• Tuote ei ole sama kuin patenttikeksinnön tunnettu tekniikka patenttihakemuksen aikaan tai se ei ole helposti pääteltävissä tunnetusta tekniikasta hakemuksen aikaan.

se ei ole.

• Ei ole erityisiä olosuhteita, kuten että tuote on tietoisesti jätetty pois patenttivaatimuksen soveltamisalasta patenttihakemuksen aikana.

Jos kaikki nämä viisi vaatimusta täyttyvät, vaikka osa rakenteellisista elementeistä ei täsmäisikään, patenttioikeuden loukkaus voi poikkeuksellisesti toteutua.

Epäsuora loukkaus

Vaikka toiminta ei täytä kaikkia patenttivaatimuksen soveltamisalassa mainittuja keksinnön erityispiirteitä, eikä sitä siksi voida pitää suorana loukkauksena, esimerkiksi erityisosien toimittaminen, joita käytetään vain patenttioikeuksia loukkaavissa tuotteissa, voidaan sanoa olevan erittäin todennäköistä, että se aiheuttaa suoran loukkauksen.

Jos tällaiselle toiminnalle ei olisi minkäänlaista sääntelyä, patenttioikeuden haltijat eivät voisi tehdä mitään, vaikka heidän patenttioikeuksiaan olisi vaarassa loukata.

Japanin patenttilaki (Patenttilaki, artikla 101) sisältää säännöksen, jonka mukaan tiettyjä toimia, jotka ovat erittäin todennäköisesti aiheuttavat suoran loukkauksen, pidetään patenttioikeuden tai yksinoikeuden loukkauksena. Tätä kutsutaan epäsuoraksi loukkaukseksi, ja se lisää patenttikeksinnön suojan tehokkuutta.

Tässä yhteydessä Japanin patenttilaki määrittelee:

Patenttilaki, artikla 101 (Toimet, jotka katsotaan loukkaukseksi)

Seuraavat toimet katsotaan patenttioikeuden tai yksinoikeuden loukkaukseksi:

1. Jos patentti on myönnetty tuotteen keksinnölle, toiminta, jossa tuotetaan, luovutetaan tai tuodaan maahan tuote, jota käytetään vain kyseisen tuotteen valmistukseen, tai tarjotaan sen luovuttamista tai maahantuontia.

(2, 3 jätetty pois)

4. Jos patentti on myönnetty menetelmän keksinnölle, toiminta, jossa tuotetaan, luovutetaan tai tuodaan maahan tuote, jota käytetään vain kyseisen menetelmän käyttöön, tai tarjotaan sen luovuttamista tai maahantuontia.

Tämä on määritelty laissa.

Kohdat 1 ja 4 voidaan sanoa olevan käytännössä samat, mutta tässä yhteydessä “vain” tarkoittaa, että tiettyä tuotetta käytetään vain patenttikeksinnön suoran loukkauksen tai loukkaavan toiminnan tuottamiseen, eikä sillä ole “käytännöllistä muuta käyttötarkoitusta”.

Patenttioikeuden loukkaustapaukset

Käymme läpi todellisia esimerkkejä kolmesta selittämästämme patenttioikeuden loukkaustyypistä.

Kotikartta-tapaus

Kantaja, joka oli saanut yksinoikeuden toteuttaa “Kotikartta” nimisen keksinnön patenttioikeuden haltijalta, väitti, että sähköinen kartta, jonka Yahoo! oli luonut ja jota käyttäjät käyttivät internetissä, kuului patenttioikeuden keksinnön tekniseen soveltamisalaan. Kantaja vaati vahingonkorvausta vastaajalta.

Oikeudenkäynnissä keksinnön määriteltiin patenttivaatimuksen ja erittelyn perusteella seuraavasti:

1. Kotikartassa,
2. jätetään pois yleisten asuntojen ja rakennusten nimet ja asukkaiden nimet, lukuun ottamatta julkisia laitoksia ja tunnettuja rakennuksia, jotka toimivat hakukriteereinä, ja mainitaan vain asuntojen ja rakennusten polygonit ja osoitenumerot,
3. luodaan kartta, joka on laajasti nähtävissä pienennetyllä mittakaavalla,
4. jaetaan karttaan merkityt sivut sopivasti osiin,
5. luodaan hakemisto liitteeksi,
6. ja kaikkien karttaan merkittyjen asuntojen ja rakennusten osoitenumerot vastaavat kartan sivunumeroita ja osionumeroita hakemistossa,
7. ja tämä on kotikartan ominaisuus.

Tuomioistuin arvioi, täyttikö kukin näistä vaatimuksista tekstin loukkaamisen kriteerit. Erityisesti vaatimuksen “4. Jaetaan karttaan merkityt sivut sopivasti osiin,” osalta tuomioistuin totesi:

“Käyttäjät katsovat näytöllä näkyvää karttaa, eivätkä voi tunnistaa, mikä monista sivun osioista vastaa hakukohteen rakennuksen osoitenumeroa viivojen tai muiden merkkien ja numeroiden avulla. (…) Näin ollen, vastaajan kartassa ei voida tunnistaa, mikä monista sivun osioista vastaa hakukohteen rakennuksen osoitenumeroa viivojen tai muiden merkkien ja numeroiden avulla. Tästä syystä, vastaajan kartassa ei voida sanoa, että ‘jokainen sivu’ on ‘jaettu sopivasti osiin’.”

Tokion alioikeuden päätös 31. tammikuuta 2019 (Gregoriaaninen kalenteri)

Tämän seurauksena tuomioistuin ei tunnustanut tekstin loukkaamista ja hylkäsi kantajan vaatimuksen. Vaikka muut vaatimukset täyttyivät, vaatimus 4 ei täyttynyt.

Pallospline-tapaus

On ollut tapaus, jossa kantaja, jolla on patenttioikeus “loputtomaan liukuvaan pallospline-laakeriin”, on vaatinut vahingonkorvausta patenttioikeuden loukkaamisesta, koska vastaaja on valmistanut ja myynyt tuotetta. Tämä on esimerkki tasapuolisesta loukkauksesta.

Tämä oikeudenkäynti vietiin aina korkeimpaan oikeuteen asti, jossa korkein oikeus hyväksyi tasapuolisuusteorian ja esitti viisi kriteeriä, jotka on täytettävä sen hyväksymiseksi. Lisäksi korkein oikeus totesi:

“Ottaen huomioon nämä seikat, patenttikeksinnön todellinen arvo ulottuu tekniikkaan, joka voidaan helposti päätellä olevan olennaisesti sama kuin patenttivaatimuksessa esitetty rakenne, ja kolmannen osapuolen tulisi odottaa tätä.”

Korkeimman oikeuden päätös 24. helmikuuta 1998 (1998)

Japanin patenttiviraston kotisivulla “Patenttien tarkastus” -osiossa tasapuolisuusteoriasta todetaan, että “se pyrkii tunnustamaan patenttioikeuden laajemman soveltamisalan”.

Vierasesineiden erottelulaitteen tapaus

Kantaja, jolla on patenttioikeus keksintöön nimeltä “Vierasesineiden erottelulaite merilevässä”, väitti, että vastaajan valmistama ja myymä “Alkuperäisen levän vierasesineiden poistopesukone” ja muut (vastaajan laitteet) kuuluvat tämän keksinnön tekniseen soveltamisalaan. Lisäksi kantaja väitti, että vastaajan laitteiden osat, kuten pyörivä levy ja levy, ovat “tuotteita, joita käytetään vain tuotannossa” Japanin patenttilain (Japanin patenttilaki) 101 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kantaja vaati vastaajan laitteiden valmistuksen ja myynnin kieltämistä sekä niiden hävittämistä saman lain 100 artiklan nojalla, sekä vahingonkorvausta laittomasta toiminnasta.

Tuomioistuin totesi, että tässä keksinnössä pyörivä levy on “yhteispyörityksen estolaitteen” välttämätön osa, ja että vastaajan laitteessa, jotta voidaan estää yhteispyörityksen syntyminen poistamalla tukkeutunut välys, myös tämän pyörivän levyn on oltava välttämätön osa yhdessä tämän levyn kanssa.

“Emme voi hyväksyä, että käyttötapa, jossa käytetään vain toimintoja, jotka eivät toteuta tätä keksintöä, samalla kun ei käytetä lainkaan toimintoja, jotka toteuttavat tämän keksinnön, on taloudellinen, kaupallinen tai käytännöllinen käyttötapa. Näin ollen, sekä tämän pyörivän levyn että tämän levyn on katsottava olevan tuotteita, joita käytetään vain tämän keksinnön 3 teknisen soveltamisalan mukaisen vastaajan laitteen tuotannossa.”

Intellectual Property High Court, 23. kesäkuuta 2011 (2011)

Tuomioistuin totesi, että vastaajan pyörivän levyn ja levyn valmistus ja myynti loukkaavat kantajan patenttioikeutta.

Jos osa, joka muodostaa osan patentoidusta keksinnöstä, on “vain” tuote, jota käytetään patenttioikeuden loukkaamiseen johtavassa tuotteessa, sen osan valmistaminen katsotaan patenttioikeuden loukkaukseksi.

Yhteenveto

Vaikka kyseessä ei olisi suora loukkaus, on olemassa tilanteita, joissa patenttioikeuden loukkaus voi syntyä poikkeuksellisesti, kuten tasavertaisen loukkauksen tai epäsuoran loukkauksen tapauksessa.

Se, ettei kaikki patenttikeksinnön osatekijät täsmää, ei tarkoita, etteikö patenttioikeuden loukkausta voisi tapahtua.

Patenttioikeuden loukkauksen arviointi on erittäin vaikeaa, myös tämän seikan vuoksi. Suosittelemme konsultoimaan kokenutta lakimiestä.