Mikä on kunnianloukkauksen kanteen asettamisen ehdot? Selitämme hyväksyttävät vaatimukset ja korvausten keskimääräiset hinnat

Internetin kehityksen myötä kaikilla on nyt mahdollisuus lähettää viestejä vapaasti. Kuitenkin, tämän seurauksena, internetissä tapahtuva herjaus on muodostunut yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Missä tilanteissa internetissä tapahtuvaa herjausta voidaan pitää maineen vahingoittamisena ja milloin siitä voidaan nostaa syyte?

Alla selitämme maineen vahingoittamista, keskittyen erityisesti sen toteutumisen edellytyksiin.

Mitä kunnianloukkaus on

Kunnianloukkaus tarkoittaa sitä, että tehdään lausunto, joka laittomasti heikentää tietyn henkilön sosiaalista arvostusta tai mainetta suuren tai määrittelemättömän joukon edessä. Jos kunnianloukkaus todetaan, siviilioikeudellista vastuuta (Japanin siviililaki 709 §) voidaan vaatia, ja lisäksi voidaan vaatia rikosoikeudellista vastuuta kunnianloukkauksesta (Japanin rikoslaki 230 §), josta voi seurata rangaistus.

Kunnianloukkauksen siviili- ja rikosoikeudellinen vastuu

Jos kunnianloukkaus todetaan, siviili- ja rikosoikeudellista vastuuta voidaan vaatia. Siviili- ja rikosoikeudenkäynneissä vaadittava vastuu on erilainen.
Siviiliprosessissa, jos oikeuksien loukkaamiseen perustuva vahingonkorvausvaatimus (Japanin siviililaki 709 §) hyväksytään, syntyy vastuu maksaa korvauksia, kuten hyvitystä ja tutkimuskuluja. Lisäksi rahallisen vastuun lisäksi voi syntyä vastuu toteuttaa toimenpiteitä alkuperäisen tilan palauttamiseksi (sama laki 723 §), kuten julkaisemalla anteeksipyyntöilmoituksen, kunnian palauttamiseksi. Lisäksi, jos kyseessä on internetissä tapahtuva herjaus, voi syntyä vastuu poistaa blogit tai artikkelit.
Rikosprosessissa voidaan vaatia vastuuta kunnianloukkauksesta (Japanin rikoslaki 230 §), ja seurauksena voi olla enintään kolmen vuoden vankeusrangaistus tai sakko, joka on enintään 500 000 jeniä. Koska syytteen nostaminen voi kuitenkin loukata uhrin kunniaa, tämä rikos on sellainen, josta voidaan nostaa syyte vain, jos uhri tekee rikosilmoituksen (sama laki 232 §).

Hyvityksen määrä

Jos siviilioikeudellinen vastuu ja vahingonkorvaus hyväksytään, uhri voi vaatia tekijältä hyvitystä henkisestä kärsimyksestä.

Hyvityksen määrä vaihtelee tapauskohtaisesti, koska otetaan huomioon erilaiset seikat, kuten uhrin ominaisuudet ja loukkauksen laatu. Kuitenkin, jos uhri on julkkis, summa on usein noin miljoona jeniä, ja jos uhri on tavallinen kansalainen, summa on usein noin 500 000 jeniä.

Kunnianloukkauksen ja herjauksen ero

Kunnianloukkauksen kaltaisia asioita on myös herjaus. Herjaus tarkoittaa sitä, että julkisesti ilmaistaan oma arvio, joka halveksii toisen sosiaalista asemaa (Japanin korkeimman oikeuden päätös, Taisho 15 (1926), 5. heinäkuuta, rikoskokoelma 5, sivu 303). Yksinkertaisesti sanottuna, halventavat kommentit ovat herjausta.

Sekä kunnianloukkaus että herjaus vähentävät ihmisen ulkoista kunniaa. Molemmat ovat tekoja, joista voi seurata siviili- ja rikosoikeudellista vastuuta.

Kunnianloukkauksen ja herjauksen ero on siinä, onko konkreettista tosiasiaa esitetty vai ei.

Esimerkiksi, jos sanotaan “hänellä on suhde”, koska esitetään tosiasia, että hänellä on suhde, kunnianloukkaus voi toteutua. Samoin lausunnot, kuten “hän on rikollinen” tai “hänen kauppansa tuotteiden käyttö aiheuttaa onnettomuuksia”, ovat samanlaisia.

Toisaalta, jos sanotaan “idiootti”, “typerys” tai “vastenmielinen”, nämä ovat vain arvosteluja, eikä tosiasioita esitetä, joten kunnianloukkaus ei toteudu. Rikosoikeudellisesti herjaus voi toteutua, ja siviilioikeudellisesti voi syntyä laittoman toiminnan vastuu.

Kuitenkin, kuten myöhemmin käsitellään, kunnianloukkauksen ja herjauksen erottaminen, eli se, esitetäänkö tosiasia vai ei, voi olla usein vaikeaa.

https://monolith.law/reputation/honor-feelings-part1[ja]

Mitä vaatimuksia kunnianloukkauksen nostamiseksi on

Rikoslaki määrittelee kunnianloukkauksen muodostavat vaatimukset seuraavasti:

“Joka julkisesti esittää tosiasian ja loukkaa toisen kunniaa, rangaistaan riippumatta siitä, onko tosiasia olemassa, enintään kolmen vuoden vankeudella tai sakolla, joka on enintään 500 000 jeniä.”

Japanin rikoslaki, pykälä 230, kohta 1

Toisin sanoen, kunnianloukkaus toteutuu rikoslain mukaan, kun

1. se tapahtuu julkisesti,
2. tosiasia esitetään, ja
3. toisen kunniaa loukataan.

Täyttyvät nämä vaatimukset.

Toisaalta, ei ole olemassa lakia, joka määrittelisi yksityiskohtaisesti siviilioikeudellisen vastuun. Kuitenkin oikeuskäytännössä on todettu, että siviilioikeudellinen vastuu tunnustetaan, kun samat vaatimukset kuin rikosoikeudessa täyttyvät.

Mitä “julkisesti” tarkoittaa

“Julkisesti” tarkoittaa, että “määrittelemätön tai suuri määrä ihmisiä voi havaita sen”. Toisin sanoen, riittää, että joko “määrittelemätön” tai “suuri määrä” täyttyy.

“Määrittelemätön” tarkoittaa, että vastapuoli ei ole rajoitettu. Esimerkiksi, luokkatoverit samassa luokassa ovat “määriteltyjä”, kun taas ohikulkijat vilkkaalla kadulla ovat “määrittelemättömiä”. “Suuri määrä” ei ole selkeästi määritelty, mutta kymmeniä ihmisiä pidetään yleisesti “suurena määränä”.

“Kaikki saman luokan luokkatoverit” ovat “määriteltyjä”, mutta myös “suuri määrä”, ja koska he täyttävät joko “määrittelemättömän tai suuren määrän”, he täyttävät “julkisesti”. Siksi, jos puhut pahaa “kaikille saman luokan luokkatovereille”, kunnianloukkaus voi olla mahdollista.

Toisaalta, jos “lähetät sähköpostia jollekulle”, se on vain tosiasian esittäminen “määritellylle pienelle ryhmälle”, eikä se välttämättä täytä “määrittelemätön suuri määrä” -ehtoa. Siksi, tässä tapauksessa, kunnianloukkaus ei yleensä ole mahdollista.

Kuitenkin, jopa tosiasian esittäminen “määritellylle pienelle ryhmälle” voi täyttää “julkisesti” -ehdon. Tämä on levittämisteorian mukaista.

Levittämisteoria tarkoittaa, että vaikka tosiasia kerrottaisiin vain yhdelle henkilölle, jos sillä henkilöllä on mahdollisuus “levittää” kyseinen tosiasia määrittelemättömälle suurelle määrälle ihmisiä, se voidaan rinnastaa esittämiseen määrittelemättömälle suurelle määrälle. Toisin sanoen, vaikka tosiasia esitettäisiin “määritellylle pienelle ryhmälle”, jos sillä on levittämispotentiaalia, se täyttää “julkisesti” -ehdon.

Tyypillinen esimerkki on tapaus, jossa valeuutinen kerrotaan lehtitoimittajalle. On itsestään selvää, että lehtitoimittaja kirjoittaa siitä artikkelin, ja jos siitä tulee lehtiartikkeli, määrittelemätön suuri määrä ihmisiä lukee valeuutisen. Siksi levittämispotentiaali tunnustetaan, ja se täyttää “julkisesti” -ehdon.

Mitä “faktan esittäminen” tarkoittaa

Kunnianloukkauksen toteutuminen edellyttää, että esitetyn väitteen sisältö on “fakta”. “Fakta” tarkoittaa “asiaa, jonka todenperäisyyden voi varmistaa todisteiden avulla”.

Esimerkiksi väite “Yrityksen A hampurilainen on herkullisempi kuin yrityksen B hampurilainen” on yksilön mielipide. Makuasiat vaihtelevat henkilöstä toiseen. Tämä ei ole “todisteiden avulla ratkaistavissa oleva asia”. Siksi laki ei pidä tätä “faktana”. Tällaisen väitteen esittäminen ei johda kunnianloukkaukseen.

Toisaalta, esimerkiksi väite “Yrityksen A hampurilaisessa on torakoita” voidaan todistaa oikeaksi tai vääräksi todisteiden avulla. Siksi se on “fakta”. Tällaisen väitteen esittäminen voi johtaa kunnianloukkaukseen.

Kuitenkin, tämä erottelu ei ole aina selvä konkreettisissa tapauksissa. Esimerkiksi, termi “musta yritys” ei ole välttämättä selkeästi “fakta”. On tarpeen arvioida, vastaako esitetty väite “faktaa” viittaamalla aiempiin oikeustapauksiin.

https://monolith.law/reputation/black-companies-dafamation[ja]

Oikeuskäytännössä on olemassa myös kehys, jonka mukaan viestiketjujen yhteydessä tehtyjen postausten yhteydessä tulisi arvioida kontekstia, mukaan lukien edeltävät ja seuraavat viestit. Nämä on selitetty yksityiskohtaisesti toisessa artikkelissa.

https://monolith.law/reputation/delationrequest-for-defamation[ja]

Huomautettakoon, että “faktan” sisällön ei tarvitse olla valhe. Lain mukaan “fakta” ei liity “totuuteen tai valheellisuuteen”. Siksi kunnianloukkaus voi toteutua, vaikka esitettäisiin totuus.

Kuitenkin, vaikka se saattaa olla hieman monimutkaista, kunnianloukkaus ei toteudu, jos tietyt ehdot, kuten “totuus”, täyttyvät, kuten jäljempänä selitetään.

1. Kunnianloukkaus toteutuu aluksi, jos tietyt ehdot, kuten “faktan esittäminen”, täyttyvät
2. Kuitenkin, jos tietyt ehdot, kuten “totuus”, täyttyvät, kunnianloukkaus ei toteudu

Tämä on rakenteeltaan.

Siviilioikeudellinen kunnianloukkaus voi toteutua ilman tosiseikkojen esittämistä

Siviilioikeudellinen kunnianloukkaus (kunnian oikeuden loukkaus) toteutuu, jos ilmaisu alentaa ihmisen sosiaalista arvostusta. Toisin sanoen, siviilioikeudellinen kunnianloukkaus voi toteutua paitsi rikoslain mukaisen kunnianloukkauksen tapauksessa, myös silloin, kun konkreettisia tosiseikkoja ei esitetä. Tätä kutsutaan niin sanotuksi “mielipidekritiikin muotoiseksi kunnianloukkaukseksi”.

Yksinkertaisesti sanottuna, mielipidekritiikin muotoinen kunnianloukkaus on kunnianloukkaus, joka ei sisällä konkreettisten tosiseikkojen esittämistä, vaan perustuu mielipiteeseen tai kritiikkiin. Esimerkiksi, kun sanotaan, että “hän on haitallinen ja kyvytön ihminen”.

Mielipiteiden ja kritiikin tulisi olla laajasti hyväksyttäviä ilmaisunvapauden perusteella, joten mielipidekritiikin muotoisen kunnianloukkauksen toteutumiskynnys on korkeampi kuin tosiseikkojen esittämiseen perustuvan kunnianloukkauksen.

Mielipidekritiikin muotoista kunnianloukkausta käsitellään yksityiskohtaisesti alla olevassa artikkelissa.

https://monolith.law/reputation/expressions-and-defamation[ja]

Mitä tarkoittaa “kunnian loukkaaminen”

Kunnianloukkauksessa “kunnia” tarkoittaa yhteiskunnallista arvostusta. Toisin sanoen, “kunnian loukkaaminen” tarkoittaa objektiivisesti ihmisen yhteiskunnallisen arvostuksen alentamista.

“Rikoksen tekeminen”, “avioliiton ulkopuolinen suhde” tai “epäeettisten keinojen käyttö liiketoiminnassa” ovat tosiasioita, jotka alentavat ihmisen yhteiskunnallista arvostusta, olivatpa ne totta tai ei. Jos ne julkaistaan, ne loukkaavat kunniaa.

Toisaalta, jos “jokin ilmaisu loukkaa itsetuntoa”, se ei alenna yhteiskunnallista arvostusta, vaan vahingoittaa vain henkilökohtaista tunnetta (kunniantuntoa), joten se ei ole kunnianloukkaus.

Penal responsibility does not arise if a person’s social reputation is not lowered. On the other hand, civil liability may arise if any right other than the right to honor is violated. Specifically, if an expression that violates the right to privacy or the feeling of honor is made, you can claim damages even if it is not defamation.

In terms of practical sense, about 70% of civil liabilities are for “defamation (right to honor)”, about 20% are for “right to privacy (or similar rights)”, and the remaining 10% are for other various rights, with “honor feelings” being one of “other various rights”.

For civil liability in the case of “infringement of honor feelings”, we explain in detail in the following article.

https://monolith.law/reputation/defamation-and-infringement-of-self-esteem[ja]

Tunnistettavuuden tunnustaminen on välttämätöntä

“Henkilön sosiaalisen arvostuksen alenemisen” edellytyksenä on, että niin sanottu “tunnistettavuus” tunnustetaan. Tunnistettavuudella tarkoitetaan, että kunnianloukkauksen kohteena oleva ilmaisu viittaa epäilemättä tiettyyn henkilöön, eikä ole mahdollisuutta, että se viittaisi toiseen samannimiseen henkilöön.

Esimerkiksi, jos anonyymillä keskustelufoorumilla, kuten 5ch, kirjoitetaan “Yhtiö A:n K.S varasti yrityksen omaisuutta ja sai potkut”, vaikka tämä olisi herjaavaa, on mahdollista, että yrityksessä A työskentelee useita henkilöitä, joilla on nimikirjaimet K.S. Tässä tapauksessa tunnistettavuutta ei voida tunnustaa.

Ellei voida osoittaa, että “tämä kuvaus on epäilemättä kirjoitettu minusta”, kunnianloukkausta ei voida todeta. Tunnistettavuudesta on yksityiskohtainen selitys alla olevassa artikkelissa.

https://monolith.law/reputation/defamation-privacy-infringement-identifiability[ja]

Kunnianloukkauksen toteutumattomuuden ehdot

Olisi suuri ongelma, jos poliitikon lahjontaa paljastava toiminta rangaistaisiin kunnianloukkauksena. Tällainen toiminta on suojattu ilmaisunvapauden nimissä perustuslaissa.

Siksi, vaikka kunnianloukkauksen vaatimukset täyttyisivät, jos tietyt ehdot täyttyvät, kunnianloukkaus ei toteudu, eikä rikos- tai siviilioikeudellista vastuuta synny.

Kunnianloukkauksen toteutumattomuuden ehdot ovat seuraavat kolme:

1. On olemassa yleinen etu
2. On olemassa yleishyödyllisyys
3. Se on totta tai sen oikeutus on tunnustettu

Mitä “yleinen etu” tarkoittaa

Yleinen etu tarkoittaa, että se liittyy monien ihmisten etuihin. Yksinkertaisesti sanottuna, kyse on siitä, onko “aihe” yleisen kiinnostuksen kohteena. Esimerkiksi poliitikon skandaalia koskeva ilmaisu on aiheena yleisen kiinnostuksen kohteena, eikä sen yleistä etua voida kieltää.

Tuomioistuimen mukaan tämä ei koske vain poliitikkoja tai virkamiehiä, vaan myös uskonnollisia ryhmiä tai tunnettujen yritysten johtajia, joilla on suuri yhteiskunnallinen vaikutus.

Käytännössä BtoC-yrityksille tai tietyn kokoisille yrityksille on helppo tunnustaa, että niillä on “yleinen etu”.

Mitä “yleishyödyllisyys” tarkoittaa

Yleishyödyllisyys tarkoittaa, että maineeseen kohdistuva ilmaisu on tehty yleisen edun nimissä. Yksinkertaisesti sanottuna, kyse on “tavoitteesta”. Esimerkiksi, jos poliitikon skandaalia koskeva ilmaisu on tehty henkilön toimesta, joka on kolmiodraamassa kyseisen poliitikon kanssa tarkoituksenaan viedä nainen, yleishyödyllisyys voidaan kieltää.

Tuomioistuimen mukaan yleishyödyllisyyttä arvioitaessa otetaan huomioon esimerkiksi ilmaisutapa ja tosiasioiden tutkimuksen aste (korkeimman oikeuden päätös vuodelta 1981 (Showa 56), 16. huhtikuuta, rikoskokoelma, vol. 35, nro 3, s. 84). Toisin sanoen, yleishyödyllisyyden arviointi tehdään tapauskohtaisesti.

Huomautettakoon, että internetissä tapahtuvan kunnianloukkauksen osalta ongelma voi syntyä, kun lähettäjä on tuntematon. Jos lähettäjä on tuntematon, lähettäjän tarkoitus on useimmissa tapauksissa tuntematon. Jos lähettäjä on tuntematon, yleishyödyllisyys kiistetään vain, jos voidaan sanoa, että “kuka tahansa lähettäjä oli, kyseinen viesti puuttuu yleishyödyllisyydestä”. Tällaisissa tapauksissa yleishyödyllisyyden kiistäminen on harvinaista.

Mitä “totuus” ja “oikeutus” tarkoittavat

Totuus tarkoittaa, että esitetty tosiasia on totta. Kaikkien esitettyjen tosiasioiden ei tarvitse olla totta, vaan jos tärkeät osat ovat totta, “totuus” on olemassa.

Oikeutus tarkoittaa, että vaikka esitetty tosiasia olisi virheellinen, henkilö, joka esitti tosiasian, uskoi sen olevan totta, ja siihen on olemassa hyväksyttävä syy vahvistettujen tietojen ja perusteiden perusteella. Vaikka se perustuisi johonkin asiakirjaan, jos se on yksipuolisen kannan asiakirja tai asiakirjan ymmärtäminen on riittämätöntä, oikeutus kiistetään.

Jos on olemassa yleinen etu ja yleishyödyllisyys, ja viestin sisältö on totta, tai jos on olemassa hyväksyttävä syy uskoa, että se on totta vahvistettujen tietojen ja perusteiden perusteella, kunnianloukkaus ei toteudu.

Kunnianloukkauksen väittäjänä, koska yleisen edun tai yleishyödyllisyyden kiistäminen on harvinaista, totuus ja oikeutus ovat elintärkeitä. Toisin sanoen, useimmissa tapauksissa kunnianloukkauksen toteutumiseksi on tarpeen, että “riippumatta yleisestä edusta tai yleishyödyllisyydestä, se ei ole totta, eikä ole hyväksyttävää syytä uskoa, että se on totta vahvistettujen tietojen ja perusteiden perusteella”.

Esimerkki siitä, miten väitetään ja todistetaan, että esitetty tosiasia ei ole totta, on selitetty yksityiskohtaisesti seuraavassa artikkelissa.

https://monolith.law/reputation/defamation-dueto-stealthmarketing[ja]

Kunnianloukkausjutut

Esittelemme joitakin kunnianloukkausjuttuja.

Tapaus, jossa Twitterin uudelleentwiittaus katsottiin kunnianloukkaukseksi

Tokion alioikeus totesi 30. marraskuuta 2021 (Reiwa 3) (Reiwa 2 (Wa) 14093 vahingonkorvausvaatimus) tapauksessa, jossa kunniaa loukkaava, tosiasioista poikkeava kuva oli twiitattu Twitterissä ja uudelleentwiitattu, minkä seurauksena uhri vaati vahingonkorvausta uudelleentwiittauksen tehneeltä henkilöltä, että uudelleentwiittaus osoittaa yleensä yhtymistä alkuperäiseen twiittiin, ellei erityisiä olosuhteita ole, ja että kunnianloukkaus oli toteutunut.

Lisäksi Osakan hovioikeus totesi 23. kesäkuuta 2020 (Reiwa 2) (Reiwa 1 (Ne) 2126 vahingonkorvausvaatimus) tapauksessa, jossa uhri vaati vahingonkorvausta henkilöltä, joka oli uudelleentwiitannut kunniaa loukkaavan twiitin, että jos alkuperäinen twiitti on kunnianloukkaus, uudelleentwiittaus on laiton teko riippumatta sen taustoista tai tarkoituksesta, ja hyväksyi vahingonkorvausvaatimuksen.

Twitterissä ihmisen sosiaalista arvostusta alentavat twiitit ovat kunnianloukkauksia, samoin kuin sellaisten twiittien uudelleentwiittaaminen.

Tapaus, jossa työpaikan sähköpostin lähettäminen katsottiin kunnianloukkaukseksi

Tokion alioikeus totesi 13. huhtikuuta 2017 (Heisei 29) (Heisei 28 (Wa) nro 19355 kunnianloukkauksesta johtuva korvausvaatimus, väärennettyjen yksityisasiakirjojen vahingonkorvausvaatimus) tapauksessa, jossa työntekijä oli lähettänyt sähköpostia muille työntekijöille tosiasioista, että entinen työntekijä oli pidätetty varkaudesta ja että hän oli osallistunut rikoksiin, kuten kiristykseen, uhkailuun, laittomaan asianajotoimintaan ja väärään todistukseen, että tämä oli kunnianloukkaus ja hyväksyi vahingonkorvausvaatimuksen.

Kunnianloukkauksen toteutuminen työpaikalla riippuu siitä, voidaanko se katsoa “julkiseksi”. Tässä tapauksessa sähköpostin vastaanottajia oli useita ja viestin leviäminen oli mahdollista, joten se katsottiin “julkiseksi”.

Tapaukset, joissa kunnianloukkausta ei tunnustettu

Tapaukset, joissa kunnianloukkausta ei tunnustettu, on selitetty yksityiskohtaisesti alla olevassa artikkelissa.

https://monolith.law/reputation/cases-not-recognized-as-defamation[ja]

Yhteenveto: Jos haastat kunnianloukkauksesta, varmista ensin, että vaatimuksesi täyttävät kaikki edellytykset

Yhteenvetona aiemmasta keskustelusta, kunnianloukkauksen edellytykset ovat, että henkilö “julkisesti” “esittää tosiasioita” ja “vahingoittaa toisen mainetta”. Tämä pätee, jos toiminta ei täytä julkisen edun, yleisen edun, totuudenmukaisuuden tai kohtuullisuuden vaatimuksia.

Kunnianloukkauksen osalta rakenne on monimutkainen, ja on olemassa lukuisia ennakkotapauksia, joiden arviointi vaatii syvällistä oikeudellista tietämystä. On suositeltavaa konsultoida asianajajaa.

Jos haluat tietää tämän artikkelin sisällön videomuodossa, katso YouTube-kanavamme video.