Kuinka pitkälle tavaramerkkien samankaltaisuus sallitaan? Selitys samankaltaisuuden kriteereistä ja tavaramerkkirikkomuksen tapauksista

Mitä tulisi tehdä, jos huomaat, että markkinoilla on myynnissä tuotteita, jotka ovat hämmästyttävän samankaltaisia oman yrityksesi tuotteen “logon” tai “nimen” kanssa? Entä miten tulisi toimia, jos kehität uutta tuotetta ja löydät markkinoilta samankaltaisen nimen omaavan kilpailijan tuotteen? Nämä tilanteet eivät rajoitu pelkästään yritysten väliseen kilpailuun, vaan ne voivat muodostaa “tavaramerkkioikeuden loukkauksen”, joka on Japanin laissa vakava juridinen ongelma.

Tässä artikkelissa käsittelemme “samankaltaisuutta”, joka on merkittävä sekä tavaramerkkioikeuden rekisteröinnin että oikeuksien käyttämisen kannalta. Selitämme aihetta oikeustapausten ja konkreettisten esimerkkien avulla.

Mikä on tavaramerkkioikeus Japanissa

Tavaramerkkioikeus on oikeus, joka suojaa tuotteiden ja palveluiden erottamiseen muiden yritysten vastaavista käytettäviä “tunnusmerkkejä”. Tunnusmerkkeihin kuuluvat kirjaimet, kuvat, symbolit, värit, äänet ja jopa kolmiulotteiset muodot. Tavaramerkkioikeuden haltijalla on oikeudellinen valta estää muita käyttämästä samaa tai samankaltaista tavaramerkkiä luvatta.

Tavaramerkkioikeudella on seuraavat ominaisuudet:

Yksinoikeus ja poissulkevuus

Tavaramerkkioikeuden haltija omistaa yksinoikeuden rekisteröidyn tavaramerkin käyttöön. Samalla hänellä on oikeus estää muiden luvaton käyttö, mikä suojaa markkinoilla tapahtuvalta sekaannukselta, kun kilpailijat käyttävät samankaltaisia tavaramerkkejä.

Brändiarvon suojaaminen

Tavaramerkki on yrityksen tai tuotteen brändikuvan symboli. Tavaramerkkioikeuden avulla voidaan vähentää riskiä, että brändiarvo kärsii jäljittelyistä tai väärinkäytöstä.

Esimerkiksi tunnetun brändin logo tai merkki suojataan tavaramerkkinä, mikä helpottaa kuluttajia erottamaan aito tuote väärennöksistä.

Tavaramerkkioikeuden merkitys

Tavaramerkkioikeus ei ainoastaan suojaa yrityksen etuja, vaan myös auttaa kuluttajia tekemään ostopäätöksiä oikean tiedon perusteella. Kuluttajat voivat luottaa tavaramerkkiin arvioidessaan tuotteen laatua ja alkuperää, ja tämä on mahdollista vain tämän oikeuden ansiosta.

Lisäksi tavaramerkkioikeuden voi hankkia paitsi kansallisesti myös kansainvälisesti, mikä suojaa liiketoimintaa globaaleilla markkinoilla. Viime aikoina rajat ylittävä tavaramerkkioikeuden loukkaaminen on noussut esiin ongelmana, ja asianmukainen tavaramerkkioikeuden suojaaminen on tullut yhä tärkeämmäksi.

Tavaramerkkioikeus syntyy vasta Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteröinnin kautta. Jos haluaa vedota tavaramerkkioikeuteen ulkomailla, on tärkeää suorittaa tavaramerkin rekisteröinti myös siinä maassa, jossa loukkausta väitetään tapahtuneen. Rekisteröimätöntä tavaramerkkiä ei suojata laillisesti, joten tavaramerkkirekisteröinti on välttämätön kaikille brändistrategiaa noudattaville yrityksille.

Liittyvä artikkeli: Mitä ovat patenttien, tavaramerkkien ja tekijänoikeuksien loukkaukset sekä niiden riskien hallinta Japanissa?[ja]

Mikä on tavaramerkin samankaltaisuus?

Tavaramerkin samankaltaisuus tarkoittaa kysymystä siitä, ovatko tavaramerkit “samankaltaisia” vai eivät.

Esimerkkinä tavaramerkin samankaltaisuuden arvioinnista Japanissa on korkeimman oikeuden päätös Iceberg-tavaramerkki tapauksessa (Korkein oikeus, Showa 39 (1964) vuosi, nro 110, päätös tehty 27. helmikuuta Showa 43 (1968) vuonna, Minshū Vol. 22, No. 2, sivu 399).

Tavaramerkin samankaltaisuuden arvioinnissa on annettu seuraavaa ohjeistusta:

Tavaramerkin samankaltaisuuden arvioinnissa tulee kokonaisvaltaisesti harkita merkin ulkonäköä, käsitystä ja nimitystä sekä niiden vaikutusta kauppiaiden mielikuvaan, muistiin ja assosiaatioihin. Arvioinnin tulee perustua tuotteen kaupankäynnin todelliseen tilanteeseen.

Toisin sanoen, tavaramerkin samankaltaisuuden arviointi ei tulisi perustua yksittäisiin tekijöihin, vaan se tulisi tehdä kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon konkreettisen kaupankäyntiympäristön ja kuluttajien näkökulman.

Seuraavaksi käymme läpi konkreettisia arviointitekijöitä.

Tavaramerkkien samankaltaisuuden perusarviointitekijät Japanissa

Tavaramerkkien samankaltaisuuden arviointi perustuu kysymykseen, “aiheuttaako tavaramerkki sekaannusta tai väärinkäsityksiä tuotteiden tai palveluiden alkuperästä”. Arvioinnissa keskeisiä ovat seuraavat kolme tekijää.

Ulkoasun samankaltaisuus Japanissa

Ulkoasun samankaltaisuudella tarkoitetaan sitä, että tavaramerkin muodostavien elementtien ulkoasu muistuttaa toisiaan, eli ne ovat visuaalisesti sekoitettavissa keskenään. Ulkoasun samankaltaisuus arvioidaan yleensä tavaramerkin kokonaisuuden muodon perusteella.

Kuitenkin joskus tavaramerkin olennaisen, keskeisen osan muoto eristetään ja sen perusteella arvioidaan ulkoasun samankaltaisuutta.

Useimmiten ulkoasun samankaltaisuudeksi katsotut tavaramerkit koostuvat kuvioista, mutta harvinaisissa tapauksissa myös tekstimerkit voivat olla ulkoasultaan samankaltaisia.

Käytännössä vertaillaan, kuinka paljon tavaramerkkien ulkonäöt muistuttavat toisiaan. Vertailussa otetaan huomioon esimerkiksi logon suunnittelu, kirjainten muodot ja värien yhdistelmät.

Nimien Äänteellinen Samankaltaisuus Japanissa

Nimien äänteellinen samankaltaisuus viittaa siihen, että tavaramerkin muodostavat kirjaimet, kuvat tai symbolit aiheuttavat kuulijalle sekaannusta äänteellisesti. Japanissa tavaramerkin nimien äänteellistä samankaltaisuutta arvioidaan tavallisesti merkin kokonaisvaltaisen lausunnan perusteella, mutta joskus arviointi voi perustua myös merkin tärkeän osan lausuntaan.

Useimmiten kirjaimista muodostuvat tavaramerkit katsotaan äänteellisesti samankaltaisiksi, mutta myös kuvamerkeissä voi esiintyä tilanteita, joissa kuvion lausunta on samankaltainen.

Tavaramerkin lausumisen yhteydessä keskeistä on, kuinka paljon ääntämys muistuttaa toista.

Käsitteellinen samankaltaisuus

Käsitteellinen samankaltaisuus viittaa siihen, että tavaramerkin muodostavat kirjaimet, kuvat tai symbolit aiheuttavat sekaannusta niiden merkityksen tai sisällön osalta. Periaatteessa, kun merkitys tai sisältö on sama, puhutaan käsitteellisestä samankaltaisuudesta.

Tärkeää tässä on se, kuinka paljon tavaramerkin herättämä merkitys tai mielikuva on yhteinen. Esimerkiksi, vaikka “sininen taivas” ja “Blue Sky” ovat eri kielillä ilmaistuja, ne voivat edustaa samaa käsitettä, jolloin ne katsotaan käsitteellisesti samankaltaisiksi.

Liittyvä artikkeli: 【Reiwa 6 (2024) huhtikuun voimaantulo】Japanin tavaramerkki- ja mallioikeuslakien muutosten keskeiset kohdat? Tärkeät muutokset, jotka sinun tulisi tietää[ja]

Samankaltaisuuden arvioinnin konkreettiset kohdat Japanissa

Samankaltaisuuden arviointi perustuu kysyntään, eli tuotteen ostajiin tai palvelun käyttäjiin, ja heidän näkökulmastaan arvioidaan, ovatko tuotteet tai palvelut “samankaltaisia”. Tämän vuoksi mainittujen kolmen tekijän lisäksi otetaan huomioon myös seuraavanlaisia seikkoja.

Tuotteen kategoria

Kun tavaramerkkiä käytetään samanlaisissa tai samankaltaisissa tuotteissa tai palveluissa, samankaltaisuuden tunnustaminen on todennäköisempää. Esimerkiksi, jos samankaltaisia tavaramerkkejä käytetään samassa elintarvikekategoriassa, kuluttajien sekaannuksen mahdollisuus on suuri, ja siksi loukkauksia tunnustetaan usein.

Kaupankäynnin todellisuus

Otetaan huomioon se, missä yhteydessä tavaramerkkiä käytetään ja millainen on kaupankäynnin todellinen tilanne. Esimerkiksi se, kuinka paljon kuluttajat kiinnittävät huomiota tuotenimeen tai tuotemerkkiin ostopäätöstä tehdessään, voi vaikuttaa samankaltaisuuden arvioinnin tiukkuuteen kaupankäynnin muodon mukaan.

Japanin patenttiviraston tarkastuskriteerit

Japanin patenttivirasto määrittelee tavaramerkkioikeuden samankaltaisuuden osalta seuraavat kriteerit perustuen tavaramerkkilain (商標法) neljännen pykälän ensimmäisen momentin 11. kohtaan:

• Ulkonäön, nimityksen tai käsitteen osalta mikäli yksikin näistä seikoista on samankaltainen, tavaramerkkiä voidaan pitää samankaltaisena.
• Kuitenkin, jos jokin näistä kolmesta elementistä eroaa merkittävästi tai jos kaupankäynnin todellisuuden perusteella voidaan päätellä, ettei sekaannuksen vaaraa ole, tavaramerkkiä ei katsota samankaltaiseksi.

Lisäksi, patenttivirasto ottaa huomioon myös rekisteröimättömien tavaramerkkien samankaltaisuuden tavaramerkkilain neljännen pykälän ensimmäisen momentin 10. kohdan mukaisesti.

“Jos tavaramerkki on samankaltainen laajalti tunnetun toisen henkilön rekisteröimättömän tavaramerkin kanssa, ja vaikka ulkonäkö tai nimitys eroaisivatkin, jos käsitteellinen yhteys on olemassa, sitä pidetään samankaltaisena.”

Tarkastuskäytännössä, jos nimitys on samankaltainen, tavaramerkkiä pidetään usein samankaltaisena, mutta jos ulkonäössä tai käsitteessä on merkittäviä eroja, sitä ei katsota samankaltaiseksi.

Viite: Japanin patenttivirasto “Tavaramerkin tarkastuskriteerit”[ja]

Esimerkkejä tunnustetuista tavaramerkkien samankaltaisuuksista Japanissa

Olemme tähän mennessä käsitelleet samankaltaisuuden arvioinnin elementtejä. Mutta millaisissa tapauksissa samankaltaisuus todetaan? Tässä esittelemme joitakin oikeustapauksia, joissa samankaltaisuus on tunnustettu.

Tapaus 1: Tuotenimet katsottiin samankaltaisiksi

Keisōju-juomatapauksessa (Japanin immateriaalioikeuksien korkeimman oikeuden päätös 14. huhtikuuta 2009 (Heisei 21), tapausnumero Heisei 20 (gyōke) nro 10150), kantajan tavaramerkki “Keisōju” ja vastaajan käyttämä “Kōsōju” olivat kiistan kohteena niiden kutsunimen ja käsitteen samankaltaisuuden osalta. Vaikka molemmat tavaramerkit eroavat kanji-kirjoitukseltaan, niiden ääntäminen on hyvin samankaltaista, ja molempia myytiin terveysjuomina.

Immateriaalioikeuksien korkein oikeus totesi, että on todennäköistä, että kuluttajat sekoittavat tavaramerkkien ääntämisen tai merkityksen ostopäätöstä tehdessään. Erityisesti “Keisōju” ja “Kōsōju” luetaan molemmat “kōjū”, ja molemmat yhdistetään käsitteellisesti terveyteen ja pitkäikäisyyteen, joten niiden kutsunimen ja käsitteen samankaltaisuus tunnustettiin.

Tapaus 2: Brändinimet katsottiin samankaltaisiksi

Laurel-tapauksessa (Tokion korkeimman oikeuden päätös 4. syyskuuta 1974 (Shōwa 49), tapausnumero Shōwa 48 (gyōke) nro 51), kantajan käyttämä tavaramerkki “Laurel” ja vastaajan käyttämä “Lorrel” olivat kiistan kohteena niiden aiheuttaman sekaannuksen osalta kuluttajien keskuudessa. Tässä tapauksessa erityisesti käsitteen samankaltaisuus oli kiistanalainen.

Tokion korkein oikeus totesi, että käsitteen samankaltaisuuden osalta “Laurel” ja “Lorrel” molemmat tuovat mieleen laakeripuun. Lisäksi todettiin, että niiden ulkonäössä ja kutsunimessä on samankaltaisuutta, ja lopulta tavaramerkkien samankaltaisuus tunnustettiin.

Tapaus 3: Tuotelogojen kuvioita katsottiin samankaltaisiksi

Surfacer-auton kiillotusaineen kuvio-tapauksessa (Tokion korkeimman oikeuden päätös 7. maaliskuuta 2000 (Heisei 12), tapausnumero Heisei 10 (gyōke) nro 210), kantajan rekisteröimää auton kiillotusaineen pakkausta varten käytettyä kuvio-tavaramerkkiä ja vastaajan käyttämää visuaalisesti samankaltaista tavaramerkkiä oli kiistan kohteena niiden samankaltaisuuden osalta. Tässä tapauksessa kuluttajien visuaalinen tuotevalinta oli tärkeä arviointiperuste.

Oikeus totesi, että tavaramerkkien ulkonäössä on suurta samankaltaisuutta, ja erityisesti visuaalisten elementtien vaikutus kuluttajan valintaan on merkittävä, mikä johtaa korkeaan todennäköisyyteen tuotteen alkuperän osalta tapahtuvalle sekaannukselle, ja ulkonäön samankaltaisuus tunnustettiin.

Tapaus 4: Kirjainten vaihtaminen ei estänyt käsitteellistä samankaltaisuutta

Fugunoko-tapauksessa (erikoispäätöksen kumoamista koskeva oikeudenkäynti 12. kesäkuuta 1986 (Shōwa 61), tapausnumero Shōwa 60 (gyōke) nro 7), tavaramerkit “fugunoko” ja “kofugu” olivat kiistan kohteena niiden kutsunimen ja käsitteen samankaltaisuuden osalta. Tässä tapauksessa kiistanalaisia olivat alueellisen erikoistuotteen tunnistaminen ja tavaramerkkiin liitetty kuva.

Oikeus totesi, että vaikka ulkonäössä kirjainjärjestys eroaa toisistaan, molemmat tavaramerkit tuovat mieleen “fugu”-tuotteet, joten niillä on yhteinen käsite, ja lisäksi niiden kutsunimien sointi on hyvin samankaltainen. Tämän vuoksi kutsunimen ja käsitteen samankaltaisuus tunnustettiin.

Konkreettisia esimerkkejä, kun tavaramerkit katsotaan samankaltaisiksi Japanissa

Olemme tähän asti esitelleet oikeustapausten pohjalta kriteerejä ja tekijöitä, joiden perusteella tavaramerkit voidaan katsoa samankaltaisiksi. Seuraavaksi esittelemme konkreettisia esimerkkejä, joissa tavaramerkin samankaltaisuuden todennäköisyys on korkea.

Lyhenteiden tapauksessa

• Esimerkki: Tavaramerkit “モノリス” ja “Mリス”.
• Arvio: Koska nimitys ja käsite ovat samankaltaisia, käsiteyhtäläisyyden tunnustaminen on todennäköistä.

Katakana ja latinalaiset aakkoset

• Esimerkki: Jos tavaramerkki “モノリス” on rekisteröity katakanalla, ja toinen osapuoli käyttää “Monolith”.
• Arvio: Nimityksen ja käsitteen samankaltaisuus tunnustetaan usein.

Kirjaimen ja logon ero

• Esimerkki: Jos tavaramerkki “モノリス” on rekisteröity kirjaimin, ja toinen osapuoli käyttää logoa, jossa on “モノリス”-design.
• Arvio: Ulkoasun samankaltaisuus voi olla perusteltua.

Vain yksi kirjain eroaa

• Esimerkki: Jos tavaramerkki “モノリス” on rekisteröity, ja toinen osapuoli käyttää “ホノリス” tai “モノリズ”.
• Arvio: Vaikka ääntämys ei ole täysin sama, jos ero on vain yhdessä äänteessä, erityisesti jos kyseessä on “loppuääni” tai “pitkän ääntämyksen sisällä oleva ääni”, joka voi helposti jäädä huomaamatta, nimityksen samankaltaisuus voi olla perusteltua.

Merkityksettömiä sanoja sisältävä tapaus

• Esimerkki: Jos tavaramerkki “モノリス” on rekisteröity, ja toinen osapuoli käyttää “モノリスA” tai “モノリス法律記事”.
• Arvio: Vaikka tavaramerkit kokonaisuudessaan eroavat toisistaan, jos “erilainen osa” ei ole tunnistettava (ei ole erottelukykyä), sitä osaa ei oteta huomioon samankaltaisuutta arvioitaessa. Erottelukyvyn olemassaolo arvioidaan tavaramerkin käyttöön liittyvien tuotteiden tai palveluiden (määrättyjen tuotteiden tai palveluiden) suhteessa. Siksi yllä mainituissa esimerkeissä “法律記事” tai “A” eivät ole tunnistettavia, joten käytännössä vertailu tapahtuu “モノリス” ja “モノリス” tavaramerkkien välillä, ja samankaltaisuus todennäköisesti tunnustetaan.

Yllä mainitut ovat vain esimerkkejä, mutta yleinen käsitys ja tavaramerkkioikeuden samankaltaisuuden arviointi eroavat toisistaan, joten “tämä ero riittää, joten samankaltaisuutta ei ole” -tyyppinen ajattelu voi johtaa tavaramerkkioikeuden loukkaukseen, joten varovaisuus on tarpeen.

Liittyvä artikkeli: Esimerkkejä tavaramerkkioikeuden loukkauksen kriteereistä ja rangaistuksista (vankeus, sakot) Japanissa[ja]

Toimenpiteet, joita yritysten tulisi ottaa konfliktien välttämiseksi

Kun epäilyjä tavaramerkin loukkauksesta ilmenee tai jos tavaramerkkiin liittyy oikeudellisia epävarmuuksia, yrityksen on toimittava nopeasti seuraavasti:

1. Asiantuntijan konsultointi: Konsultoi asianajajaa, joka on erikoistunut immateriaalioikeuksiin.
2. Todisteiden kerääminen: Dokumentoi loukkaukseksi epäillyn tavaramerkin käyttö.
3. Ennakoiva rekisteröinti ja valvonta: Suorita tavaramerkin rekisteröinti ajoissa ja valvo markkinoita jatkuvasti, jotta mahdolliset ongelmat havaitaan varhaisessa vaiheessa.

Lisäksi, kun kilpailevien yritysten välillä ilmenee epäilyksiä samankaltaisuudesta, on tärkeää aloittaa neuvottelut varhaisessa vaiheessa ja pyrkiä välttämään pitkittyneitä oikeudenkäyntejä.

Yhteenveto: Konsultoi asianajajaa tavaramerkkioikeuden loukkauksissa

Tavaramerkkien samankaltaisuuden arviointiperusteet perustuvat ulkonäköön, nimeämiseen ja käsitteeseen, keskittyen kolmeen elementtiin, ja ne riippuvat tuotteiden kaupankäynnin todellisuudesta sekä kuluttajien saamasta vaikutelmasta. On tärkeää, että yritykset ottavat huomioon oikeuskäytännöt ja Japanin patenttiviraston standardit ja toimivat asianmukaisesti. Käytä tätä artikkelia hyväksesi harkitessasi tavaramerkkirekisteröintiä ja tavaramerkkioikeuden loukkausriskien hallintaa.

Tavaramerkkioikeus voi olla yrityksen vahva ase, mutta sen loukkaaminen voi johtaa suuriin riskeihin. Jos yrityksesi on loukannut tavaramerkkioikeuksia tai jos on olemassa mahdollisuus, että toinen yritys on loukannut sinun tavaramerkkioikeuksiasi, on suositeltavaa kääntyä mahdollisimman pian kokeneen asianajajan puoleen.

Monolith-oikeustoimiston tarjoamat ratkaisut

Monolith-oikeustoimisto on IT-alan, erityisesti internetin ja oikeuden aloilla, korkeaa asiantuntemusta omaava lakitoimisto. Viime vuosina, muotoiluoikeudet ja tavaramerkkioikeudet, kuten muutkin immateriaalioikeudet, ovat keränneet yhä enemmän huomiota. Tarjoamme ratkaisuja liittyen immateriaalioikeuksiin, ja alla olevassa artikkelissa kerromme niistä tarkemmin.

Monolith-oikeustoimiston palvelualueet: Yritysten IT- ja immateriaalioikeudelliset palvelut[ja]