Rakennusten kuvien käyttö rikkoo lakia? Tekijänoikeuksista ja tavaramerkeistä

Valokuvat, elokuvat, animaatiot, pelit, VR (virtuaalitodellisuus) ja AR (lisätty todellisuus) sekä erilaiset tuotteet, rakennukset ovat tulleet yhä suositummiksi monissa sisällöissä.

Rakennuksia suojataan monilla oikeuksilla, ja kuvien tai muiden materiaalien käyttö vaatii huolellisuutta, jotta ei rikota näitä oikeuksia.

Tässä artikkelissa selitämme rakennusten ja tekijänoikeuksien tai tavaramerkkioikeuksien välistä suhdetta.

https://monolith.law/youtuber-vtuber/photographing-others-property[ja]

Tekijänoikeus

Tekijänoikeus tarkoittaa oikeutta, joka suojaa teoksia.

“Se tarkoittaa luovaa ilmaisua ajatuksista tai tunteista, jotka kuuluvat kirjallisuuden, tieteen, taiteen tai musiikin alaan”, ja artiklan 10 kohdassa 1 on esimerkkejä teoksista, joista yksi on “arkkitehtuurin teokset”.

Japanin tekijänoikeuslaki, artikla 2, kohta 1, alakohta 1

Rakennukset ja tekijänoikeus

Rakennuksilla tarkoitetaan yleensä kaikenlaisia rakennelmia, kuten asuntoja, rakennuksia, teattereita, pyhäkköjä, temppeleitä, siltoja, puutarhoja, puistoja, torneja jne. Näistä “luovasti ilmaistut ajatukset tai tunteet sisältävät rakennukset” tunnustetaan arkkitehtuurin teoksina, joilla on tekijänoikeus.

Japanin tekijänoikeuslain 46 artiklassa sanotaan:

Julkisten taiteen teosten käyttö

Taiteen teoksia, joiden alkuperäiset teokset on pysyvästi asennettu ulkotiloihin, kuten määritelty edellisen artiklan 2 kohdassa, tai arkkitehtuurin teoksia voidaan käyttää millä tahansa tavalla, lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:

1. Veistoksen monistaminen tai sen monistetun version tarjoaminen yleisölle

2. Arkkitehtuurin teoksen monistaminen rakentamalla tai sen monistetun version tarjoaminen yleisölle

3. Monistaminen pysyvän asennuksen tekemiseksi ulkotiloihin, kuten määritelty edellisen artiklan 2 kohdassa

4. Monistaminen pääasiassa taiteen teosten monistettujen versioiden myyntiä varten tai niiden monistettujen versioiden myynti

Japanin tekijänoikeuslaki, artikla 46

Edellä mainitusta voidaan päätellä, että samanlaisten rakennusten rakentaminen (monistaminen) on kiellettyä, mutta muut toimet, kuten valokuvaus ja kaupallinen käyttö, ovat sallittuja.

Toisin sanoen, arkkitehtuurin teoksia voidaan käyttää tekijänoikeuslaissa ilman tekijänoikeuden haltijan suostumusta valokuvissa, elokuvissa, animaatioissa, peleissä ja jopa tuotteissa.

Lisäksi arkkitehtuurin teoksilla, toisin kuin taiteen teoksilla, ei ole rajoitusta “ulkona asennettu”, joten teoriassa myös rakennuksen osia, kuten sisätiloja tai portaita, voidaan käyttää.

Kuitenkin, saman artiklan 4 kohdan mukaan, luovuudeltaan korkeat rakennukset, jotka voivat myös kuulua “taiteen teoksiin”, kuten Taro Okamoton “Aurinkotorni”, ovat rajoitettuja vapaan käytön osalta.

Yksityiseen käyttöön tai ilmaiseen jakeluun tarkoitetun valokuvauksen lisäksi myös myyntitarkoituksessa oleva valokuvaus, jossa rakennus on vain osa taustaa, on sallittua. Mutta jos haluat tehdä ja myydä esimerkiksi postikortteja tai julisteita, joissa keskitytään rakennukseen, tai monistaa ja myydä valokuvia myyntitarkoituksessa, tarvitset tekijänoikeuden haltijan suostumuksen.

Tuomiot teoskynnyksen ympärillä

On melko vaikea kysymys arvioida, täyttääkö kohdearkkitehtuuri teoskynnyksen vai ei. Tämä voi johtaa oikeusjuttuihin ja kiistoihin.

Rakennusta ei tunnustettu tekijänoikeuden suojaamaksi teokseksi

On ollut tapauksia, joissa rakennuksen suunnittelija on hakenut väliaikaista määräystä rakennustyön keskeyttämiseksi väittäen, että rakennuksen pystyttäminen suunnitelmien mukaisesti loukkaisi hänen tekijänoikeuttaan (kopiointioikeutta).

Tuomioistuin totesi:

“Tässä tapauksessa tarkasteltiin, täyttääkö suunnitelmissa esitetty abstrakti rakennus ‘rakennustaiteen teoksen’ kriteerit. Tarkastelun kohteena ei ollut rakennuksen käytännöllisyys tai toiminnallisuus, vaan sen ulkonäkö kulttuurisen ilmaisun muotona. Tässä tapauksessa rakennusta ei kuitenkaan voitu pitää taiteellisena teoksena, joka saisi tavallisen ihmisen tuntemaan suunnittelijan kulttuurisen hengen. Se ei ylittänyt tavallisen asuinrakennuksen tasoa eikä sitä voitu pitää korotettuna rakennustaiteeksi. Näin ollen se ei täyttänyt ‘rakennustaiteen teoksen’ kriteereitä, eikä rakentaminen siten loukannut ‘kopiointioikeutta’. Hakemus hylättiin.”

Fukushiman alueoikeus, päätös 9. huhtikuuta 1991 (1991)

Samanlainen päätös on tehty myös tapauksessa, jossa kyseessä oli Good Design -palkinnon voittanut ylellinen räätälöity asuinrakennus. Sekisui House Ltd. suunnitteli ja rakensi ylellisten räätälöityjen asuinrakennusten sarjan ja esitteli ne asuntomessuilla ympäri maan. Toisaalta, vastaaja-rakennusyhtiö rakensi mallitalon ja esitteli sen messuilla ympäri maan. Tämä rakennus oli kopio tai muunnelma heidän omasta rakennuksestaan, ja he väittivät, että se loukkasi heidän tekijänoikeuttaan. Sekisui House Ltd. haki vastaajan mallitalon rakentamisen keskeyttämistä ja muita toimenpiteitä.

Tuomioistuin totesi:

“Kantajan rakennus on sellainen, jossa on yhdistetty japanilaisen ja länsimaisen arkkitehtuurin elementtejä kokeilun ja erehdyksen kautta. Se ei ole vain käytännöllinen ja toimiva, vaan sillä on myös esteettistä luovuutta. Lisäksi useat asiantuntijat, joilla on erityisosaamista ja kokemusta, ovat osallistuneet sen ulkoasun suunnitteluun kokeilun ja erehdyksen kautta. Ei ole epäilystäkään siitä, että se on älyllisen toiminnan tulos. Good Design -palkinnon valinnassa otetaan huomioon kauneus, uutuus, omaperäisyys ja muut esteettiset ja taiteelliset tekijät. Vertailtaessa sitä perinteisiin arkkitehtuurimalleihin, voidaan tunnustaa, että siinä on omaperäisiä elementtejä, jotka eivät ole tyypillisiä japanilaiselle tai länsimaiselle arkkitehtuurille.”

mutta,

“Vertailtaessa valmiin kantajan rakennuksen ja olemassa olevien tavallisten asuinrakennusten välillä, kantajan rakennusta ei voida pitää sellaisena, jolla olisi erityistä taiteellisuutta tai estetiikkaa. Vaikka suunnittelussa on otettu huomioon edellä mainitut seikat, ei voida tunnustaa, että kantajan rakennuksella olisi taiteellisuutta tai estetiikkaa. Se ei täytä tekijänoikeuslain mukaista rakennustaiteen teoksen kriteereitä.”

Osakan alueoikeus, päätös 30. lokakuuta 2003 (2003)

ja niin se totesi.

On vaikea sanoa, että rakennus, jolla on “jonkin verran luovuutta”, joka on “älyllisen toiminnan tulos” ja jolla on “omaperäisiä elementtejä”, ylittää tavallisten asuinrakennusten tai rakennusten esteettiset elementit ja että sillä on taiteellista luovuutta ja estetiikkaa, joka tekee siitä rakennustaiteen.

Rakennukset, jotka on tunnustettu tekijänoikeuden alaisiksi teoksiksi

Keio Yliopiston Mita-kampuksella,

uuden rakennuksen rakentaminen oikeustieteellisen korkeakoulun perustamiseksi, joka sisälsi kuvanveistäjä Isamu Noguchin suunnitteleman rakennuksen osan, rakennuksen viereisen puutarhan ja puutarhaan sijoitetut kaksi veistosta, loukkasi Isamu Noguchin tekijänoikeuksia (oikeus teoksen eheyteen).

Tämän seurauksena Isamu Noguchi -säätiö, joka väittää perineensä kaikki Noguchin teosten oikeudet, haki väliaikaista määräystä rakennuksen purkamisen ja siirtotyön estämiseksi. (Tokion alioikeus, 11. kesäkuuta 2003)

Tuomioistuin totesi,

että koko rakennus, mukaan lukien Noguchi-huone, on yhtenäinen teos, ja että puutarha on suunniteltu olemaan yhtenäinen osa rakennusta ja on orgaanisesti yhteydessä siihen.

Veistoksista tuomioistuin totesi,

että ne eivät ole vain osa puutarhan kokonaisuutta, vaan myös Noguchi-huoneen rakenne rakennuksessa on suunniteltu ottaen huomioon veistosten sijainti ja muoto puutarhassa. Niin kauan kuin ne sijaitsevat asennetussa paikassa, ne ovat osa puutarhan rakenteellisia elementtejä ja muodostavat yhden arkkitehtonisen teoksen, mutta ne voivat myös olla itsenäisiä “taideteoksia”, joita voidaan tarkastella erikseen.

Kuitenkin,

työt tehtiin julkisen tarkoituksen, oikeustieteellisen korkeakoulun perustamisen, vuoksi, ja uusi rakennus, jonka pinta-ala laskettiin suunnitellun opiskelijamäärän perusteella, päätettiin rakentaa rajoitetulle alueelle yliopiston alueella. Pyrkimyksenä oli säilyttää tekijän aikomus mahdollisimman pitkälle, ja lopullinen suunnitelma päätettiin ottamalla huomioon säilyttämistyöryhmän mielipiteet, kun oikeustieteellisen korkeakoulun perustamisen ajankohta lähestyi. Vaikka suunnitelma sisälsi rakennuksen ja puutarhan purkamisen ja siirtämisen, tavoitteena oli palauttaa ne mahdollisimman lähelle nykyistä tilaa, joten se kuuluu “rakennuksen laajennuksen, muutoksen, korjauksen tai uudelleenjärjestelyn” (Japanin tekijänoikeuslaki, artikla 20, kohta 2, alakohta 2) piiriin, johon ei sovelleta oikeutta teoksen eheyteen.

Tämän seurauksena hakemus väliaikaisesta määräyksestä rakennuksen purkamisen ja siirtotyön estämiseksi hylättiin.

Oikeudenkäynnissä tekijänoikeuden alaisiksi teoksiksi tunnustettuja rakennuksia, kuten “Umeda City” ja “Stella McCartney Aoyama Flagship Store”, ei ole kovin monta.

Myös pyhäkköjen, temppelien, linnojen ja muiden rakennusten voidaan katsoa olevan tekijänoikeuden alaisia teoksia, mutta suurin osa niistä on jo suojeluaikansa päättäneitä. Kuitenkin tekijänoikeuksien moraaliset oikeudet saattavat säilyä suojeluaikansa päättymisen jälkeenkin.

Jos tekijä on elossa, toimet, jotka loukkaavat tekijänoikeuksien moraalisia oikeuksia, ovat kiellettyjä (Japanin tekijänoikeuslaki, artikla 60), ja lisäksi teoksen käyttö, joka vahingoittaa tekijän mainetta tai arvostusta, voidaan katsoa tekijänoikeuksien moraalisten oikeuksien loukkaukseksi (Japanin tekijänoikeuslaki, artikla 113, kohta 7), joten varovaisuus on tarpeen.

https://monolith.law/reputation/protection-author-moral-rights[ja]

Rakennukset ja tavaramerkkioikeudet

Tokyo Tower ja Skytree ovat rekisteröineet tavaramerkkeinä paitsi nimet, myös rakennusten siluetit. Lisäksi, jos ulkonäöllä on tunnistettavuutta, se voidaan rekisteröidä kolmiulotteisena tavaramerkkinä. Näin ollen, maamerkkimäiset rakennukset, kuten Tokyo Tower ja Skytree, on rekisteröity kolmiulotteisina tavaramerkkeinä niiden tunnistettavuuden vuoksi.

Myös liiketilojen ulkonäkö, kuten Komeda Coffee, on rekisteröity kolmiulotteisena tavaramerkkinä.

Tavaramerkkioikeuden haltija voi tehdä lopettamisvaatimuksen (Japanin tavaramerkkilaki, 36 §) tai vahingonkorvausvaatimuksen (Japanin tavaramerkkilaki, 38 §) luvattomia käyttäjiä vastaan.

Kuitenkin, kaikkia tavaramerkkien käyttöä ei voida rajoittaa, sillä tavaramerkkioikeus on järjestelmä, joka suojaa “liiketoiminnallista luottamusta”, joka sisältyy tavaramerkkiin. Tavaramerkkioikeuden kohteena on liiketoiminnallisen luottamuksen vapaamatkustaminen ja muut sellaiset käytöt, joilla on erottelukykyä (kutsutaan “tavaramerkkimäiseksi käytöksi”) (Japanin tavaramerkkilaki, 26 § 1 momentti 6 kohta).

Toisaalta, tavaramerkiksi rekisteröidyn rakennuksen esittäminen sisällössä pelkästään ilmaisun osana ei välttämättä ole tavaramerkkimäistä käyttöä, joten se ei välttämättä ole tavaramerkkioikeuden loukkaus.

Vaikka elokuvissa tai peleissä näytettäisiin tavaramerkiksi rekisteröityjä rakennuksia, jos niitä ei korosteta erityisesti, se ei välttämättä ole tavaramerkkioikeuden loukkaus, mutta hienovarainen ja vaikea arviointi on tarpeen.

Tekijänoikeusrikkomuksiin on kiinnitettävä huomiota, mutta myös tavaramerkkioikeuden rikkominen voi olla vakava ongelma.

Huomautettakoon, että huhtikuusta 2020 lähtien myös rakennukset ovat olleet mallirekisteröinnin kohteena, ja esimerkkejä rekisteröinneistä ovat “Uniqlo PARK Yokohama Bayside Store”, jonka katto on puisto, ja “Ueno Station Park Exit Station Building”. Kuitenkin, vaikka on olemassa yhden vuoden siirtymäaika, mallirekisteröinnin kohteena ovat uudet suunnittelut, joten rakennukset, jotka ovat olleet olemassa ennen huhtikuuta 2020, eivät todennäköisesti riko mallioikeuksia, vaikka niitä käytettäisiin sisällössä.

Tekijänoikeudet ja tavaramerkit laitoksen hallinnassa ja käyttöehdoissa

Rakennusten ja laitosten omistajilla tai hallinnoijilla on omistusoikeuteen perustuva ‘laitoksen hallintaoikeus’. Tämä hallintaoikeus voi asettaa rajoituksia laitoksessa tapahtuvalle häiritsevälle toiminnalle tai immateriaalioikeuksien käytölle. Yksityisissä laitoksissa hallintaoikeus on yleensä rajoittamaton, joten ‘kuvaamisen kieltäminen laitoksessa’ on mahdollista osana laitoksen hallintaoikeutta.

Tässä tapauksessa luvaton kuvaaminen rikkoo laitoksen hallintaoikeutta. Lisäksi, jos tekijänoikeuksia tai tavaramerkkioikeuksia on rikottu, se voi johtaa myös julkaisun rajoittamiseen.

Esimerkiksi Tokion Skytree -sivustolla sanotaan:

Tokion Skytreen immateriaalioikeudet (nimi, logo, siluetti, valmiin rakennuksen CG jne.) ovat suojattuja Tobu Tower Skytree Co., Ltd:n tekijänoikeuksilla ja tavaramerkkioikeuksilla. Niiden käyttöä hallitaan Tokion Skytreen lisenssitoimistossa Skytreen imagon ylläpitämiseksi. Näitä immateriaalioikeuksia ei saa käyttää ilman toimiston lupaa. Jos haluat käyttää Tokion Skytreen immateriaalioikeuksia tuotteistamiseen, mainontaan tai myynninedistämiseen, ota yhteyttä alla olevaan toimistoon.

Tokion Skytreen immateriaalioikeuksien käyttöä koskevat tiedustelut[ja]

Ja Tokion tornin sivustolla sanotaan:

Tokion tornin omaisuuden (※) käyttö tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa, valmistuksessa ja myynnissä, mainonnassa ja eri medioissa vaatii TOKYO TOWER Co., Ltd:n hyväksynnän.

Ota yhteyttä meihin, jos haluat käyttää Tokion tornin omaisuutta. Yksityiskohtaiset tiedot annetaan myöhemmin. Käyttölisenssin hinta määräytyy sisällön mukaan. Käyttölisenssin hyväksyntään liittyy muita ehtoja, kuten Tokion tornin omaisuuden imagon ylläpitäminen. Huomaa, että emme välttämättä voi hyväksyä käyttöä riippuen käytön sisällöstä.

※Tokion tornin omaisuus

– Nimi (Tokion torni, TOKYO TOWER) riippumatta kielestä

– Logot

– Ulkonäkö (Tokion tornin muoto, värit, valaistus jne.) mukaan lukien valokuvat ja suunnittelu

– Hahmo ‘Noppon’ mukaan lukien nimi ja ulkonäkö

TOKYO TOWER Lisenssi / Kuvaus ja haastattelut[ja]

Kun käytät rakennuksen kuvaa, sinun on kiinnitettävä huomiota tällaisiin laitoksen hallintaoikeuksiin ja käyttöehtoihin.

https://monolith.law/youtuber-vtuber/problems-of-uploading-videos-and-voyeur-videos-to-youtube[ja]

Yhteenveto

Rakennuksiin liittyy useita mahdollisia oikeuksia. Lisäksi Japanin tekijänoikeuslain mukaan ‘rakennustaideteoksen’ tai ‘kuvataideteoksen’ soveltuvuus määrittää käytettävissä olevan laajuuden. Näin ollen rakennusten kuvien käyttöön liittyy monia vaikeita kysymyksiä, jotka tulisi ratkaista. Konsultoi kokenutta lakimiestämme.