Mitä tapahtuu, jos sinua syytetään hoivapalvelun onnettomuudesta? Selitämme perusteellisesti laitoksen korvausvastuun ja toimenpiteet.

Hoivakodeissa sattuu onnettomuuksia, joita ei aina voida välttää, vaikka kuinka varovaisia olisimme. Hoivakotien käyttäjät ovat usein iäkkäitä tai liikuntarajoitteisia henkilöitä, mikä tekee heistä alttiimpia kaatumisille ja nielemisvaikeuksista johtuville onnettomuuksille.

Kun hoivaonnettomuus tapahtuu ja sillä on vakavia seurauksia käyttäjän terveydelle tai hengelle, ei ole harvinaista, että käyttäjä tai hänen perheensä nostaa vahingonkorvauskanteen. Jos hoivaonnettomuuden vuoksi joudutaan oikeuteen, miten tulisi toimia? Monia saattaa myös mietityttää, kenen vastuulla onnettomuus lopulta on – laitoksen vai henkilökunnan?

Tässä artikkelissa käsittelemme hoivaonnettomuuksia, joista hoivakoteja voidaan syyttää, sekä laitoksen ja henkilökunnan vastuukysymyksiä ja sitä, miten toimia, jos vahingonkorvausta vaaditaan.

Hoitolaitoksen haasteet hoivaonnettomuuksissa

Hoitolaitoksissa tarjotaan monenlaista tukea, jotta iäkkäät ja liikuntarajoitteiset ihmiset voivat viettää aikaansa mukavasti. Kuitenkin hoivapalveluita tarjottaessa sattuu myös onnettomuuksia, kuten asiakkaiden kaatumisia tai tukehtumisia.

Kun hoivaonnettomuus tapahtuu, laitos voi joutua oikeudelliseen vastuuseen. Tässä käsittelemme konkreettisia tapauksia ja eroja niiden välillä, jotka johtavat oikeudenkäyntiin ja niiden, jotka eivät johda.

Konkreettisia tapauksia

Japanin Hoivatyön Vakauttamiskeskuksen (Japanese Public Interest Incorporated Foundation Care Work Stabilization Center) tutkimuksen mukaan hoitolaitoksissa yleisin onnettomuus on kaatumiset ja putoamiset, jotka muodostavat 65.6% kaikista tapauksista. Kaatumisonnettomuuksia tapahtuu usein siirryttäessä pyörätuoliin tai sänkyyn, sekä wc- ja kylpytiloissa.

Toiseksi yleisin on tukehtumisonnettomuudet, jotka kattavat 13% kaikista hoivaonnettomuuksista. Tukehtumisonnettomuudet ovat yleisiä niiden asiakkaiden keskuudessa, joilla on heikentynyt nielemiskyky tai iäkkäillä henkilöillä. Tukehtuminen tarkoittaa tilannetta, jossa ruoka jostain syystä päätyy hengitysteihin, mikä pahimmassa tapauksessa voi johtaa tukehtumiskuolemaan.

Muita onnettomuuksia ovat väärän lääkkeen tai väärän annoksen ottaminen, henkilökunnan aiheuttamat kaltoinkohtelutapaukset, asiakkaiden harhailu laitoksen sisällä tai ulkopuolella sekä asiakkaiden omaisuuden vahingoittuminen tai katoaminen.

Viite: Japanin Hoivatyön Vakauttamiskeskus | Hoivapalveluiden käyttöön liittyvien onnettomuuksien ehkäisyä koskeva tutkimusprojekti[ja] (Dokumentti sivu P3)

Oikeudenkäyntiin johtavat ja johtamattomat tapaukset

Kaikki hoivaonnettomuudet eivät johda oikeudenkäyntiin, sillä joissakin tapauksissa päädytään sovintoon keskustelujen kautta.

Esimerkiksi, jos asiakkaan omaisuutta on kadonnut tai se on rikkoutunut, kyseessä on usein lievä onnettomuus, joka voidaan yleensä ratkaista keskustelemalla. Samoin, jos asiakkaalle on aiheutunut vain naarmuja tai muuta vähäistä vahinkoa, harvoin päädytään oikeudenkäyntiin.

Toisaalta, jos hoivaonnettomuus aiheuttaa asiakkaalle vakavia vammoja tai vaikuttaa hänen elämäänsä merkittävästi, erityisesti kuolemantapaukset johtavat helpommin oikeudenkäyntiin. Myös silloin, kun laitos on päättänyt korvata asiakkaalle vahingot, mutta asiakas ei ole tyytyväinen korvaussummaan, voi päätyä oikeudenkäyntiin.

Hoivakotien ja henkilökunnan vastuu

Kun hoivakodissa tapahtuu onnettomuus, on tärkeää selvittää vastuukysymykset. Tässä selvennämme, millaisia vastuita hoivakoti ja sen henkilökunta kantavat.

Työnantajan vastuu ja henkilökohtainen vastuu

Työnantajan vastuu perustuu Japanin siviililakiin (民法, minpō) artiklaan 715, ja se tarkoittaa vastuuta, jonka työnantaja kantaa, kun työntekijä aiheuttaa vahinkoa kolmannelle osapuolelle työtehtäviensä yhteydessä.

Toisaalta, kun työntekijä itse kantaa vastuun, kyse on Japanin siviililain artiklan 709 mukaisesta sopimusrikkomuksesta johtuvasta vahingonkorvausvastuusta. Jos työntekijä tahallisesti tai huolimattomuuden vuoksi loukkaa asiakkaan oikeuksia tai etuja, työntekijä itse on vastuussa vahingonkorvauksesta.

Japanin siviililain artikloissa 715 ja 709 sanotaan seuraavaa:

(Työnantajan ym. vastuu)

Artikla 715. Henkilö, joka käyttää toista henkilöä tietyn liiketoiminnan suorittamiseen, on vastuussa vahingonkorvauksesta, jos työntekijä aiheuttaa vahinkoa kolmannelle osapuolelle kyseisen liiketoiminnan suorittamisen yhteydessä. Tämä ei kuitenkaan päde, jos työnantaja on noudattanut asianmukaista huolellisuutta työntekijän valinnassa ja liiketoiminnan valvonnassa, tai jos vahinko olisi tapahtunut joka tapauksessa, vaikka asianmukaista huolellisuutta olisi noudatettu.

2. Henkilö, joka valvoo liiketoimintaa työnantajan puolesta, kantaa myös edellä mainitun vastuun.

3. Edellä mainitut kohdat eivät estä työnantajaa tai valvojaa vaatimasta korvausta työntekijältä.

(Vahingonkorvaus laittomasta teosta)

Artikla 709. Henkilö, joka tahallisesti tai huolimattomuuden vuoksi loukkaa toisen henkilön oikeuksia tai laillisesti suojattuja etuja, on velvollinen korvaamaan siitä aiheutuneen vahingon.

Lähde: e-Gov Japanin siviililaki[ja]

Hoivakotien ja henkilökunnan vastuunjako

Kuten aiemmin mainittiin, jos henkilökunta aiheuttaa onnettomuuden, myös hoivakoti kantaa vastuuta. Lisäksi, jos onnettomuus johtuu laitoksen puutteellisista tiloista tai rakenteista, hoivakodin on kannettava vahingonkorvausvastuu (Japanin siviililain 717 artikla, rakennelman vastuu).

Lisäksi laitos voi joutua vastuuseen sopimusrikkomuksesta johtuvasta vahingonkorvausvastuusta (Japanin siviililain 415 artikla). Sopimusrikkomuksesta johtuva vahingonkorvausvastuu syntyy, kun sopimuksessa sovittuja velvoitteita ei täytetä.

Sopimusrikkomus tarkoittaa tilannetta, jossa sopimuksessa määriteltyjä velvoitteita ei suoriteta. Jos sopimusosapuolen sopimusrikkomus aiheuttaa vahinkoa, vahingonkorvausta voidaan vaatia Japanin siviililain perusteella.

On myös tilanteita, joissa voidaan vaatia vahingonkorvausta turvallisuuden huomioon ottamisen laiminlyönnistä. Turvallisuuden huomioon ottamisen velvollisuus tarkoittaa velvollisuutta tarjota palveluita turvallisesti siten, ettei loukata asiakkaiden oikeuksia tai etuja, kuten elämää, terveyttä tai omaisuutta.

Esimerkiksi, jos onnettomuuden syntyminen on ennakoitavissa ja onnettomuuden olisi voinut välttää, mutta välttämistoimenpiteitä ei ole toteutettu, voidaan syyttää turvallisuuden huomioon ottamisen laiminlyönnistä.

Henkilökunnan yksilöt voivat joutua vastuuseen Japanin siviililain 709 artiklan mukaisesta laittomasta teosta, mutta he voivat myös kantaa rikosoikeudellista vastuuta. Rikosoikeudellisesti kyseeseen tulee työtehtävissä tapahtunut huolimattomuudesta johtuva kuolema tai vamma (Japanin rikoslain 211 artikla).

Kuitenkin, koska yksilöiden taloudelliset resurssit ovat laitosta pienemmät ja korvattavissa olevan vahingonkorvauksen määrä on rajallinen, vastuuseen joutumista pidetään harvinaisena, ellei teko ole erityisen moitittava.

Vastuuvakuutuksen rooli ja rajat

Vastuuvakuutus kattaa osan hoitolaitoksissa tapahtuneiden onnettomuuksien tai huolimattomuudesta johtuvien vahingonkorvausvaatimusten kustannuksista. Kuitenkin hoitovastuuvakuutuksen tyypistä ja korvausmääristä johtuen on olemassa rajoja sille, kuinka paljon korvauksia voidaan maksaa.

Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa korvaussummat voivat nousta yli 10 miljoonaan jeniin ja vakavien pysyvien vammojen tapauksessa jopa 28 miljoonaan jeniin. Jos onnettomuudesta johtuvat korvaussummat ylittävät vakuutuksen kattaman enimmäismäärän, ylimenevä osuus on hoitopalveluntarjoajan maksettava.

Jos mietit, voiko vahingonkorvaussummat kattaa vakuutuksen piirissä, on suositeltavaa tarkistaa nykyinen vakuutuksesi ja varmistaa, että se kattaa korvaukset myös mahdollisen kuolemaan johtavan onnettomuuden sattuessa.

Vakuutuksen käyttöön liittyy hoitoon liittyvien onnettomuuksien yksityiskohtainen tutkinta ja osallisten kuuleminen. Tutkimustulosten perusteella käydään keskusteluja vakuutusyhtiön kanssa korvausten maksamisesta ja summan suuruudesta, mikä voi viivästyttää korvausten maksua.

Jos korvauksia ei makseta pitkään aikaan ja asiakkaiden tai heidän perheidensä tyytymättömyys kasvaa, voi olla, että neuvottelut eivät riitä ja asia siirtyy oikeussaliin. Vastuuvakuutuksen käyttäessä on tärkeää selittää asiakkaille ja heidän perheilleen maksuprosessi ja sen kesto, jotta he voivat tuntea olonsa turvalliseksi.

Lisäksi säännöllinen edistymisen raportointi ja vilpittömän mielen osoittaminen voi estää tarpeettomia riitoja.

Toimintaohjeet, kun sinulle esitetään vahingonkorvausvaatimus

Kun hoivapalvelussa tapahtuu onnettomuus ja asiakas tai hänen perheensä esittää laitokselle vahingonkorvausvaatimuksen, korvaussumman määrittämiseen on kolme vaihetta. Tässä selitämme kunkin vaiheen yksityiskohtaisesti.

Sovintoneuvottelut

Ennen oikeudenkäyntiä pyritään ensin sovintoneuvotteluihin. Sovintoneuvottelu tarkoittaa menetelmää, jossa riidan osapuolet keskustelevat ja pyrkivät ratkaisemaan erimielisyytensä. Koska sovintoneuvottelut eivät vaadi oikeudenkäyntiä, ne voivat johtaa nopeaan ratkaisuun.

Vakuutusyhtiöt yleensä toimivat välittäjinä laitoksen ja asiakkaan välillä vahingonkorvauksen arvioimiseksi. Jos osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen korvauksen sisällöstä, he vaihtavat sovintokirjelmän ja suorittavat vahingonkorvausmaksun, jolloin asia saadaan päätökseen.

Kuitenkin ensimmäisissä sovintoneuvotteluissa ei ole harvinaista, että osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen. Jos sopimukseen pääseminen on vaikeaa, vakuutusyhtiön määräämä asianajaja tulee väliin ja neuvottelut aloitetaan uudelleen. Hoivaonnettomuudet eroavat liikenneonnettomuuksista, sillä onnettomuuden tyypit vaihtelevat ja vaativat erikoistunutta tietämystä.

Vaikka vakuutusyhtiö esittelisi asianajajan, jos tämä ei ole perehtynyt hoiva-alaan, voi olla, että asianajajan on vaikea ymmärtää erikoistermejä, mikä voi hidastaa ratkaisun löytymistä ja olla epäedullista laitokselle. Laitoksen on myös hoidettava sovintoneuvottelujen ohella muita tehtäviä, kuten keskusteluja vakuutusyhtiön kanssa ja raporttien laatimista, mikä voi häiritä normaalia toimintaa. Nopean ratkaisun saavuttamiseksi on tärkeää pyytää apua asianajajalta, joka tuntee hoiva-alan jo sovintoneuvottelujen vaiheessa.

Asianajajan palkkaaminen ei ainoastaan tarjoa oikeudellista neuvontaa neuvotteluihin, vaan hän voi myös laatia tarvittavat oikeudelliset asiakirjat. Lisäksi hoiva-alan asiantuntija-asianajaja voi tarjota kokemustaan hoivaonnettomuuksien käsittelyssä, mikä helpottaa tulevaisuuden näkymien hahmottamista ja antaa varmuutta toimintaan.

Sovittelu

Jos sovintoneuvottelut eivät johda ratkaisuun, asiakas tai hänen perheensä voi hakea sovittelua.

Sovittelu on järjestelmä, jossa tuomioistuimen nimittämät sovittelijat – henkilöt, joilla on laaja yhteiskunnallinen tietämys ja erikoisosaaminen – edistävät keskustelua osapuolten välillä ja pyrkivät ratkaisemaan riidan.

Kuten sovintoneuvotteluissa, sovittelussakin tarvitaan molempien osapuolten hyväksyntä.

Oikeudenkäynti (kanne)

Jos sovintoneuvottelut eivät onnistu ja sovittelu epäonnistuu, asia voi edetä oikeudenkäyntiin (joskus suoraan ilman sovittelua). Oikeudenkäynnin kulku on seuraava:

• Esitetään molempien osapuolten näkemykset tuomioistuimessa ja toimitetaan todisteet.
• Suoritetaan osapuolten ja todistajien kuulemiset.
• Tuomioistuin antaa päätöksen.

Jos tuomioistuin katsoo, että laitoksella on vastuu onnettomuudesta, se voi määrätä vahingonkorvauksen maksamisesta päätöksellään. Oikeudenkäynti voi kestää vuosia tapauksen mukaan, mutta joskus asia voidaan ratkaista nopeasti oikeudenkäynnin aikana tehtävän sovinnon kautta.

Sovintomenettely on sopimus, jossa osapuolet tekevät myönnytyksiä ja pääsevät yhteisymmärrykseen riidan päättämiseksi.

Hoiva-alan yrittäjien ja johtajien onnettomuuksien ehkäisytoimenpiteet

Hoiva-alan yrittäjille ja johtajille on erittäin tärkeää ehkäistä hoivaonnettomuuksia ennalta. Lisäksi, jos onnettomuus sattuu, on välttämätöntä toimia asianmukaisesti.

Tässä käsittelemme konkreettisia toimenpiteitä hoivaonnettomuuksien ehkäisemiseksi ja vinkkejä siihen, miten välttää joutumasta haitalliseen asemaan oikeudenkäynneissä.

Onnettomuuksien ehkäiseminen

Onnettomuuksien ehkäisemiseksi toteutettavia toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat:

• Onnettomuuksien ehkäisytoimikunnan perustaminen
• Hoivaonnettomuuksien ehkäisykäsikirjan laatiminen
• Läheltä piti -tilanteiden kerääminen, analysointi ja tarkastelu
• Hoivaonnettomuuksien ehkäisyyn keskittyvien opintopiirien ja koulutusten järjestäminen

Tarvittaessa on myös syytä keksiä koko laitoksen laitteistoa, kuten asentaa kaatumisen estäviä sensorimattoja tai levittää iskuja vaimentavia mattoja kaatumisten varalle.

Hoivapalveluita käyttävät henkilöt, joilla on fyysisiä rajoitteita iän myötä tai jotka kärsivät esimerkiksi dementiasta ja joiden itsenäinen toiminta on vaikeaa. Hoivapalveluiden tehtävänä on tukea käyttäjiä heidän itsenäisesti suorittamissaan toiminnoissa ja auttaa heitä jatkamaan normaalia elämää.

Koska hoivapalvelut eivät tue käyttäjän elämän kaikkia aspekteja, on jatkuvasti valvominen ja onnettomuuksien estäminen haastavaa. Siitä huolimatta on välttämätöntä toteuttaa kaikki mahdolliset toimenpiteet ja pyrkiä ehkäisemään onnettomuuksia ennalta, mikä on laitokselle korvaamattoman tärkeää.

Kirjaamisen tärkeys

Oikeudenkäynnissä alakynteen joutumisen välttämiseksi on tärkeää säilyttää yksityiskohtaisia kirjauksia tapahtuneista onnettomuuksista. Jos kirjaukset ovat olemassa, voidaan osoittaa laitoksen asianmukainen toiminta ja vähentää oikeudellisia riskejä.

Onnettomuuden tapahtuma-aika ja -paikka, vastuussa olleen henkilökunnan nimet, onnettomuuden yksityiskohtainen kulku sekä sen jälkeiset toimenpiteet ja tilanteet tulee kirjata ylös. Suorita haastatteluja hoitohenkilökunnan kanssa ja säilytä myös valokuvia. Nämä kirjaukset ovat hyödyllisiä myös hoitopalveluonnettomuuden raportointia varten.

Lisätietoja hoitopalveluonnettomuuden raportoinnista löydät seuraavasta artikkelista:

Liittyvä artikkeli: Hoitopalveluonnettomuuden raportoinnin tärkeys ja miten raportti laaditaan sekä mitä huomioitavia seikkoja siinä on[ja]

Vastuuvakuutuksen merkitys

Yhtenä hoiva-alan onnettomuuksien ehkäisykeinona voidaan mainita ammattivastuuvakuutuksen (henkilökohtainen vastuuvakuutus) ottaminen. Ammattivastuuvakuutus kattaa laajasti hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden ammatillisen työn aikana sattuvat onnettomuudet, mutta myös yleiset työtehtävät sisältävät työaikaiset tapaturmat.

Vakuutus kattaa esimerkiksi asiakkaan omaisuuden rikkoutumisen tai verenpainemittarin rikkoutumisen siivouksen yhteydessä, vaikka nämä tapahtuisivat ammatillisen työn ulkopuolella. Toisaalta, hoivavastuuvakuutus on suunniteltu kattamaan vain ammatillisen työn aikana sattuneet onnettomuudet, joten se ei kata ammatillisen työn ulkopuolella tapahtuneita onnettomuuksia.

Hoiva-alan ammattilaiset ovat vastuussa erittäin tärkeästä työstä, joka liittyy ihmishengen ylläpitoon. Ammattivastuuvakuutukseen liittymällä voidaan kattaa laajasti työaikana sattuvat onnettomuudet, mikä mahdollistaa työntekijöiden työskennellä rauhallisin mielin.

Asiantuntijan konsultointi

Mikäli onnettomuus sattuu, on tärkeää kääntyä oikeudellisen asiantuntijan, eli asianajajan, puoleen mahdollisimman pian.

Onnettomuuden tapahtuessa meidän on itse huolehdittava onnettomuuden kirjaamisesta, hoitovirheraporttien laatimisesta ja neuvotteluista. Koska oikeudellinen tietämys on välttämätöntä, tiedon etsimiseen voi kulua runsaasti aikaa, ja se voi vaarantaa normaalien työtehtävien suorittamisen.

Asianajajan palkkaaminen ei ainoastaan tarjoa oikeudellista neuvontaa, vaan mahdollistaa myös asiakirjojen laadinnan edustajana. Saatavilla on myös tietoa tulevasta prosessista ja ehdotuksia ratkaisuksi, mikä voi vähentää onnettomuuden käsittelyyn liittyvää huolta ja taakkaa.

Koska asianajajien erikoistumisalat vaihtelevat, on tärkeää konsultoida asianajajaa, joka on perehtynyt hoitoalalle.

Yhteenveto: Hoitopalveluissa sattuneissa onnettomuuksissa korvausten vaatiminen edellyttää asianajajan konsultaatiota

Kun hoitopalveluissa tapahtuu onnettomuus, voi olla, että laitos joutuu vastuuseen. Erityisesti, jos tapahtuma vaikuttaa merkittävästi asiakkaan terveyteen tai johtaa kuolemaan, voi syntyä oikeusjuttu.

Jos tilanne johtaa oikeusjuttuun, vastaaminen syytteeseen, asiakirjojen valmistelu ja neuvottelut vastapuolen kanssa täytyy hoitaa itse, mikä voi olla valtava taakka. Jos haluat sujuvan ja turvallisen prosessin, on suositeltavaa kääntyä hoitoalaa tuntevan asianajajan puoleen.

Asianajajan palkkaaminen ei ainoastaan tuo laillista näkökulmaa ja neuvoja, vaan hän myös tukee onnettomuuden käsittelyssä ja asiakirjojen laadinnassa, mikä voi vähentää laitoksen taakkaa.

Toimistomme tarjoamat ratkaisut

Hoiva-alan yritystoiminta on ala, joka on säädelty monilla eri laeilla, kuten Japanin hoivavakuutuslailla (介護保険法), vanhusten hyvinvointilailla (老人福祉法) ja yhtiölailla (会社法). Monolith Lakitoimisto toimii yleishyödyllisenä yhdistyksenä Japanin kansallisen hoiva-alan yritysten liiton sekä useiden prefektuurien hoiva-alan yritysten neuvonantajana ja omaa laajan asiantuntemuksen hoiva-alan lainsäädäntöön liittyvissä asioissa.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: IT- ja startup-yritysten yritysjuridiikka[ja]