Japanin 'Provider Responsibility Limitation Law' muuttuu 'Information Distribution Platform Measures Law' (JouPla-laki) - Uudistuksen keskeiset kohdat selitettynä

Nykyään internetissä esiintyvä herjaus ja kunnianloukkaus ovat muodostuneet vakavaksi ongelmaksi, joka ei kosketa ainoastaan julkisuuden henkilöitä vaan myös vaikuttajia ja tavallisia ihmisiä, jotka voivat joutua henkilötietojensa paljastamisen tai herjauksen kohteeksi, mikä on noussut merkittäväksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi.

Toisaalta on ollut tilanne, jossa uhrien pyyntöihin vastaaminen ja loukkaavien viestien poistaminen ei ole ollut riittävän hyvin järjestelmällistetty. Tähän ongelmaan on vastattu tekemällä muutoksia, jotka vaativat palveluntarjoajilta nopeampaa ja läpinäkyvämpää toimintaa herjausta koskevissa tapauksissa.

Tässä artikkelissa käsitellään yksityiskohtaisesti Reiwa 6 (2024) vuoden tavallisen kansalliskokouksen aikana hyväksyttyjä ja julkaistuja muutoksia Japanese Provider Responsibility Limitation Act -lakiin.

Palveluntarjoajan vastuunrajoituslain haasteet

Kunnianloukkauksen uhrien suojelemiseksi ja heidän nopean avunsaannin takaamiseksi oli aiemmin säädetty ‘Palveluntarjoajan vastuunrajoituslaki’ (virallinen nimi: Tiettyjen sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajien vahingonkorvausvastuun rajoittaminen sekä lähettäjän tietojen paljastamista koskeva laki), mutta uusi laki julkaistiin toukokuussa Reiwa 6 (2024). Kyseessä on ‘Tiettyjen sähköisten viestintäpalvelujen kautta tapahtuvan tiedon levittämisen aiheuttamien oikeudenloukkausten käsittelyä koskeva laki’, joka tunnetaan lyhyemmin nimellä ‘Tiedonvälitysalustojen käsittelylaki (Tiedonvälityslaki)’.

Liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimivan ‘Laittomien ja haitallisten tietojen neuvontakeskuksen’ keräämien tietojen mukaan vuosina 2015–2022 esitetyt neuvontapyynnöt ovat ylittäneet joka vuosi 5000 tapausta. Vuonna 2022 esitetyistä 5745 neuvontapyynnöstä 3852 tapausta, eli 67,0 %, koski tietoa siitä, miten sisältöä voidaan poistaa.

Aiemmin kunnianloukkauksen ja muiden vastaavien sisältöjen poistamiseen liittyvinä haasteina on mainittu seuraavat seikat:

• Poistopyynnön jättämisen yhteyshenkilö on vaikeasti löydettävissä
• Jos julkaisua ei poisteta, tieto leviää ja pahenee
• Vaikka poistopyyntö on jätetty alustaa ylläpitävälle yritykselle, ilmoitusta ei tule, eikä ole selvää, onko sisältö poistettu
• Alustaa ylläpitävän yrityksen poistokäytännöt ovat epämääräisiä ja niiden standardit ovat epäselviä

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriö｜Tiettyjen sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajien vahingonkorvausvastuun rajoittamista ja lähettäjän tietojen paljastamista koskevan lain osittaisen muutoksen yhteenveto[ja]

Tietovirtojen alustojen sääntelyyn tehty muutos

Näihin haasteisiin vastatakseen on tehty muutoksia aiempaan palveluntarjoajien vastuuta rajoittavaan lakiin sisällyttämällä uusia säännöksiä, jotka kohdistuvat suurille alustatoimijoille. Tämän muutoksen myötä suurille alustatoimijoille asetetaan velvoitteet “toiminnan nopeuttamiseksi” ja “toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseksi”.

Uusien säännösten kohteena olevat suuret alustatoimijat ovat “suuria erityisiä sähköisen viestinnän palveluntarjoajia”, jotka tarjoavat suuria erityisiä sähköisen viestinnän palveluita ja jotka on nimetty toimijoiksi Viestintäministeriön toimesta (Japanese Information Distribution Platform Act, 情プラ法, artikla 2 kohta 14 ja artikla 20 kohta 1).

Suuren erityisen sähköisen viestinnän palveluntarjoajan määrittelykriteerit on asetettu Viestintäministeriön asetuksella, ja ne perustuvat “keskimääräiseen kuukausittaiseen lähettäjien määrään” tai “keskimääräiseen kuukausittaiseen kokonaislähettäjien määrään” (Japanese Information Distribution Platform Act, 情プラ法, artikla 21 kohta 1 numero 1).

Kuitenkin, vaikka yritys täyttäisi lähettäjämäärän vaatimukset, se ei automaattisesti tule suuren erityisen sähköisen viestinnän palveluntarjoajan määritelmän piiriin. Vaatimuksena on myös, että oikeudenloukkausten ehkäisytoimenpiteet ovat teknisesti mahdollisia ja että oikeudenloukkausten riski on vähäinen (Japanese Information Distribution Platform Act, 情プラ法, artikla 21 kohdat 2 ja 3).

Näin ollen uudet säännökset, jotka on määritelty tietovirtojen alustojen sääntelyssä, soveltuvat suuriin toimijoihin kuten X (entinen Twitter) ja Facebook, jotka ovat suurten sosiaalisen median alustojen tai anonyymien keskustelupalstojen ylläpitäjiä.

Suurten alustojen toimijoiden velvollisuudet

Japanin Tietovirtojen hallintalain (Japanese Information Distribution Platform Management Law) mukaan suurten erityispalveluiden tarjoajien, eli suurten alustojen toimijoiden, on täytettävä seuraavat velvollisuudet:

• Ilmoitus viestintäministeriölle
• Menetelmän julkaiseminen, jolla loukattu osapuoli voi tehdä ilmoituksen
• Tutkimuksen suorittaminen loukkaavaan tietoon liittyen
• Loukkaavan tiedon tutkimukseen erikoistuneen henkilön valinta ja ilmoitus
• Ilmoitus lähetysten estotoimenpiteitä pyytäneelle henkilölle
• Lähetysten estotoimenpiteiden toteuttamisen perusteiden julkaiseminen
• Ilmoitus lähetysten estotoimenpiteitä kohdanneelle lähettäjälle
• Lähetysten estotoimenpiteiden toteutustilanteen julkaiseminen

Ilmoitus viestintäministeriölle

Suuret erityiset telekommunikaatiopalveluiden tarjoajat on määrätty ilmoittamaan viestintäministeriölle kolmen kuukauden kuluessa määräyksestä “henkilön tai yhteisön nimi sekä osoite ja, jos kyseessä on oikeushenkilö, sen edustajan nimi”, sekä “ulkomaisen oikeushenkilön tai yhdistyksen tai ulkomailla asuvan henkilön osalta, kotimaassa toimivan edustajan tai kotimaassa toimivan asiamiehen nimi tai nimi ja kotimainen osoite” viestintäministeriön asetuksessa määrätyllä tavalla (Japanese Information Privacy Law (情プラ法) artikla 22, kohta 1).

Lisäksi, jos ilmoitetuissa tiedoissa tapahtuu muutoksia, on ne viipymättä ilmoitettava viestintäministeriölle (Japanese Information Privacy Law (情プラ法) artikla 22, kohta 2).

Loukkaantuneiden oikeuksien haltijoiden ilmoitusmenettelyn julkaiseminen

Suuret erityiset telekommunikaatiopalveluiden tarjoajat ovat velvollisia määrittelemään ja julkaisemaan menetelmän, jonka mukaan oikeuksiensa loukkaamisesta kärsineet henkilöt (”loukkaantuneet oikeuksien haltijat”) voivat tehdä ilmoituksen loukkaavan tiedon lähettämisen estotoimenpiteistä. Tämä on tehtävä Viestintäministeriön asetuksen mukaisesti (Japanilainen tietosuoja-asetus, artikla 23, kohta 1).

Ilmoitusmenetelmän on täytettävä seuraavat ehdot: sen on mahdollistettava ilmoituksen tekeminen sähköisen tiedonkäsittelyjärjestelmän kautta, sen ei tule asettaa kohtuutonta taakkaa ilmoitusta tekevälle henkilölle, ja ilmoituksen vastaanottamispäivämäärän ja -ajan on oltava selvästi ilmoituksen tehneen henkilön tiedossa (Japanilainen tietosuoja-asetus, artikla 23, kohta 2).

Loukkaavan tiedon levittämiseen liittyvän tutkimuksen suorittaminen

Suuret erityiset telekommunikaatiopalveluiden tarjoajat ovat velvollisia suorittamaan viipymättä tarvittavan tutkimuksen, kun loukattu osapuoli pyytää toimenpiteitä loukkaavan tiedon levittämisen estämiseksi, jotta voidaan selvittää, onko kyseisen loukatun osapuolen oikeuksia loukattu epäoikeudenmukaisesti loukkaavan tiedon levittämisen seurauksena (Japanese Personal Information Protection Law, henkilötietojen suojaa koskeva laki, artikla 24).

Loukkaavan tiedon tutkimukseen erikoistuneiden asiantuntijoiden nimittäminen ja ilmoittaminen

Suuret, erityiset sähköisen viestinnän palveluntarjoajat on velvoitettu nimittämään loukkaavaa tietoa koskevien tutkimusten joukosta, erityisesti asiantuntemusta ja kokemusta vaativien tutkimusten asianmukaiseen suorittamiseen, henkilöitä, joilla on riittävästi tietämystä ja kokemusta oikeuksien loukkaamisen käsittelemisestä. Heidät nimetään loukkaavan tiedon tutkimukseen erikoistuneiksi asiantuntijoiksi (Japanilainen tietosuoja- ja yksityisyydensuojalaki, jäljempänä “Tietosuojalaki”, 25 artiklan 1 momentti).

Näiden asiantuntijoiden lukumäärän on oltava suurempi kuin mitä Viestintäministeriön asetuksella määrätään, ottaen huomioon tarjottavan suuren, erityisen sähköisen viestinnän palvelun keskimääräinen kuukausittaisten lähettäjien määrä tai kokonaiskuukausittaisten lähettäjien määrä sekä palvelun laji (Tietosuojalaki, 25 artiklan 2 momentti).

Ilmoitus lähetyskiellon toimenpiteitä pyytäneelle

Suuret erityiset sähköisen viestinnän palveluntarjoajat ovat velvollisia ilmoittamaan pyynnön esittäjälle, ryhtyvätkö he loukkaavan tiedon lähetyksen estotoimiin vai eivät. Tämä päätös perustuu tutkimuksen tuloksiin, ja ilmoitus on tehtävä 14 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, ellei General Affairs Ministry Regulation (総務省令) määrittele pätevää syytä toisin (Japanese Information Privacy Law (情プラ法) 26 artikla).

Aiemmin on ollut alustoja, jotka eivät ole vastanneet poistopyyntöihin, mikä on jättänyt käyttäjät epätietoisiksi siitä, onko pyyntö edes otettu vastaan. Tämä toimenpide on vastaus tällaisiin tyytymättömyyden ilmauksiin.

Lähetysten estotoimien toteuttamista koskevien perusteiden julkaiseminen

Laajamittaiset erityiset sähköisen viestinnän palveluntarjoajat voivat toteuttaa lähetysten estotoimia vain, jos ne noudattavat itse asettamiaan ja julkaisemiaan perusteita. Kyseiset perusteet on julkaistava tietyn ajan kuluessa ennen estotoimien toteuttamispäivää (Japanin tietosuojalaki, artikla 27, kohta 1).

Perusteita laadittaessa on pyrittävä siihen, että ne täyttävät seuraavat ehdot (Japanin tietosuojalaki, artikla 27, kohta 2):

• Estotoimien kohteena olevien tietojen tyypit on määriteltävä mahdollisimman konkreettisesti sen perusteella, miten kyseinen laajamittainen erityinen sähköisen viestinnän palveluntarjoaja on tullut tietoiseksi tiedon liikkumisesta.
• Jos palvelun tarjoamisen keskeyttämistoimia toteutetaan, on keskeyttämistoimien toteuttamisperusteet määriteltävä mahdollisimman konkreettisesti.
• Perusteet on kirjoitettava käyttäen ilmaisuja, jotka lähettäjät ja muut asianosaiset voivat helposti ymmärtää.
• Estotoimien toteuttamiseen liittyvien ponnistelujen velvoitteita koskevan lainsäädännön kanssa on oltava yhdenmukaisuutta.

Lähetyskiellon asettamisesta tiedottaminen lähettäjälle

Suuret, erityiset sähköisen viestinnän palveluntarjoajat ovat velvollisia ilmoittamaan viipymättä lähetyskiellon asettamisesta ja sen syistä kyseisen toimenpiteen kohteena olevan tiedon lähettäjälle. Heidän tulee myös varmistaa, että tiedon lähettäjä voi helposti saada selville nämä tiedot. Lisäksi, jos lähetyskiellon asettaminen perustuu Japanin tietoyhteiskuntapalvelulain (平成11年(1999)) 27 artiklan 1 momentin kriteereihin, on myös selkeästi osoitettava kyseisen toimenpiteen ja mainittujen kriteerien välinen yhteys (tietoyhteiskuntapalvelulaki 28 artikla).

Lähetysten estotoimenpiteiden toteutustilanteen julkaiseminen

Suuret erityiset telekommunikaatiopalveluiden tarjoajat ovat velvollisia julkaisemaan vuosittain seuraavat asiat, kuten Viestintäministeriön asetuksessa määrätään (Japanin tietosuojalain (情プラ法) 29 artikla):

• Artiklan 24 mukaisen ilmoituksen vastaanoton tilanne
• Artiklan 26 määräysten mukaisen ilmoituksen toteutustilanne
• Artiklan 26 määräysten mukaisen ilmoituksen ja muiden toimenpiteiden toteutustilanne
• Lähetysten estotoimenpiteiden toteutustilanne
• Artiklan 26 kohdissa mainittujen asioiden itsearviointi
• Muita Viestintäministeriön asetuksessa määriteltyjä asioita, jotka ovat tarpeen suurten erityisten telekommunikaatiopalveluiden tarjoajien toimenpiteiden toteutustilanteen selvittämiseksi kyseisen luvun säännösten perusteella

Suositukset ja määräykset sekä rangaistukset

Tietovirran hallintapalvelulakiin on sisällytetty sekä suositus- että määräyspykälät, samoin kuin rangaistussäännökset. Nämä eivät olleet osa aiempaa palveluntarjoajien vastuunrajoituslakia.

Liikenne- ja viestintäministeri voi suositella tarvittavia toimenpiteitä rikkomusten korjaamiseksi, jos hän katsoo, että suurten erityispalvelujen tarjoajat ovat rikkoneet seuraavia säännöksiä (Tietovirran hallintapalvelulain 31 § 1 momentti):

• Loukkaantuneen osapuolen ilmoituksen vastaanottamisen julkaiseminen
• Loukkaavan tiedon tutkimukseen erikoistuneen henkilön valinta ja ilmoittaminen
• Lähetyksen estämistoimenpiteiden ilmoittajan tiedottaminen
• Lähetyksen estämistoimenpiteiden toteuttamisen perusteiden julkaiseminen
• Lähetyksen estämistoimenpiteitä toteutettaessa lähettäjälle tiedottaminen
• Lähetyksen estämistoimenpiteiden toteutuksen julkaiseminen

Lisäksi, jos asianmukaisia toimenpiteitä ei ole toteutettu ilman pätevää syytä kyseiseen suositukseen liittyen, ministeri voi määrätä näiden toimenpiteiden toteuttamisen (Tietovirran hallintapalvelulain 31 § 2 momentti).

Mikäli edellä mainittuja määräyksiä rikotaan, voidaan langettaa enintään yhden vuoden vankeusrangaistus tai enintään 1 000 000 jenin sakko (Tietovirran hallintapalvelulain 36 §).

Yhteenveto: Japanin Informaation Väärinkäyttöä Koskevan Lain (情プラ法) myötä kunnianloukkausta sisältävien viestien poistaminen paranee

Palveluntarjoajien vastuunrajoituslakiin on tulossa merkittäviä muutoksia, mukaan lukien lain nimen muutos. Tämän seurauksena suurille alustapalveluiden tarjoajille asetetaan velvollisuus “vastauksen nopeuttamiseen” ja “toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen”.

Uuden Japanin Informaation Väärinkäyttöä Koskevan Lain (情プラ法) voimaantulopäivä on määrätty asetuksella julkaisupäivästä (Reiwa 6 (2024) toukokuun 17. päivä) lähtien vuoden sisällä.

Aiemmin yritykset ovat voineet itse päättää, miten ne reagoivat vahingollisiin viesteihin, mutta nyt voimme odottaa parannuksia yritysten toimintaan, kuten poistopyyntöjen käsittelypisteiden selkeyttämiseen ja ilmoitusvelvollisuuden asettamiseen.

Toimenpiteemme teidän turvaksi

Monolith Lakitoimisto yhdistää IT-alan ja oikeudellisen asiantuntemuksen tarjotakseen ainutlaatuisia ja tehokkaita lakipalveluita. Viime aikoina internetissä leviävät mainehaitat ja kunnianloukkaukset ovat aiheuttaneet vakavia vahinkoja “digitaalisina tatuointeina”. Tarjoamme ratkaisuja “digitaalisen tatuoinnin” hallintaan. Alla olevassa artikkelissa kerromme asiasta tarkemmin.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: Digital Tattoo[ja]