Järjestelmäkehityksessä tehtävien urakkasopimusten ja quasi-toimeksiantosopimusten ero ja erottaminen

Järjestelmäkehityksen tilauksissa ja tilausten vastaanotossa vaihdetaan erilaisia sopimuksia, kuten toimeksiantosopimuksia, palvelusopimuksia ja järjestelmäkehityssopimuksia.

Lain mukaan sopimukset, joissa toinen osapuoli suorittaa palvelun (kuten kehitystyön) ja toinen osapuoli maksaa siitä korvauksen, jaetaan urakkasopimuksiin ja quasi-toimeksiantosopimuksiin.

Lyhyesti sanottuna,

• Urakkasopimus: Sopimus, jossa “voit saada korvauksen, kun olet toimittanut luvatun.”

• Quasi-toimeksiantosopimus: Sopimus, jossa “saat korvauksen ja teet parhaasi vastineeksi siitä.”

ovat nämä sopimukset.

Onko järjestelmäkehitys urakkasopimus vai osittainen toimeksiantosopimus?

Järjestelmäkehityksen tarkoituksena on luoda “sovitut” järjestelmät, ja yllä olevan erottelun mukaan se saattaa vaikuttaa urakkasopimukselta, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Järjestelmäkehitys eroaa hieman tyypillisestä urakkasopimuksesta, jota laki olettaa.

Tyypillinen urakkasopimus on esimerkiksi räätälöity puku. Puvun kohdalla, kun mitat on määritelty, osapuolet voivat helposti kuvitella valmiin tuotteen, ja on helppo arvioida, vastaako valmis tuote tilausta. Sen sijaan järjestelmäkehityksessä ei yleensä ole olemassa dokumentaatiota, joka helposti kuvaisi järjestelmän kokonaiskuvan, ja tilaajalle kokonaiskuvan hahmottaminen voi olla vaikeaa. Lisäksi kehitettävässä järjestelmässä on erityispiirre, että se konkretisoituu vähitellen erilaisten prosessien kautta.

Siksi järjestelmäkehityksen tietyssä vaiheessa, erityisesti alkuvaiheessa, sopimuksen luonne – onko se “urakkasopimus”, joka lupaa työn valmistumisen, vai “osittainen toimeksiantosopimus”, joka pyrkii parhaaseen mahdolliseen – on usein ongelmallista. Ja tämä erottelu voi johtaa siihen, että jos työ ei valmistu, järjestelmäkehitysyrityksen saama korvaus voi laskea nollaan, ja yksi osapuoli voi joutua kohtuuttoman suureen rahalliseen rasitukseen, joten on tärkeää erottaa, kumpaan sopimukseen se kuuluu.

Siksi selitän urakkasopimuksen ja osittaisen toimeksiantosopimuksen eroja, kumpi sopimus pitäisi tehdä, ja kriteerit molempien erottamiseksi.

Urakkasopimuksen ja osittaisen toimeksiantosopimuksen eroavaisuudet

Ensinnäkin, selitämme eroavaisuudet siviililain mukaisen urakkasopimuksen ja osittaisen toimeksiantosopimuksen säännösten välillä, sekä erityissopimuksen solmimisen tapauksen käsittelyn.

Urakkasopimuksen palkkion vastaanotto, purkaminen, virhevastuu ja uudelleen ulkoistaminen sekä erityisehdot

Urakkasopimus on sopimus, jossa sopijapuoli (urakoitsija/toimittaja) lupaa suorittaa tietyn työn, ja toinen osapuoli (tilaaja/käyttäjä) lupaa maksaa palkkion (urakkahinnan) työn tuloksesta.

“Työn suorittaminen” tarkoittaa esimerkiksi molempien osapuolten yhteisymmärryksessä olevien “suunnitelmien”, “vaatimusmäärittelyjen”, “perussuunnitelmien”, “ohjelmien”, “järjestelmien” ja muiden tuotosten luomista.

Palkkion vastaanotto

Jos työ ei ole valmis, urakoitsija/toimittaja ei voi saada palkkiota. Jos haluat saada maksun ennen työn valmistumista, sinun on sovittava etukäteismaksusta. Urakkasopimuspohjaisissa järjestelmäkehitysprojekteissa “työn suorittaminen” on erittäin tärkeä käsite. Tätä käsitellään yksityiskohtaisesti alla olevassa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/completion-of-work-in-system-development[ja]

Lisäksi tässä yhteydessä “työn suorittaminen” tarkoittaa järjestelmäkehityksessä yleensä “hyväksymistä”.

https://monolith.law/corporate/estimated-inspection-of-system-development[ja]

Vaikka erityisehto olisi sovittu, jos työ ei valmistu esimerkiksi projektin keskeytymisen vuoksi, urakoitsijan/toimittajan on palautettava jo saamansa palkkio tilaajalle/käyttäjälle perusteettomana etuna. Tämä on suurin ero valtuutussopimukseen.

Purkaminen

Jos kummallakaan osapuolella ei ole velvoitteiden laiminlyöntiä (sopimusrikkomusta), tilaaja/käyttäjä voi purkaa sopimuksen korvaamalla vahingot ennen työn valmistumista. Tässä tapauksessa “vahinko” on summa, joka saadaan vähentämällä urakoitsijan/toimittajan kulut ja saadut palkkiot kustannuksista, jotka hän on voinut säästää vapautumalla työn suorittamisvelvollisuudesta. Toisaalta, urakoitsija/toimittaja ei voi purkaa sopimusta.

Jos sovitaan erityisehto, jonka mukaan sopimusta ei voi purkaa ilman toisen osapuolen velvoitteiden laiminlyöntiä, urakoitsija/toimittaja ei ole vaarassa tulla purkamiseksi milloin tahansa, vaikka sopimusrikkomusta ei olisi.

Virhevastuu

Jos työn kohteessa on virheitä, tilaaja voi vaatia virheen korjaamista, vahingonkorvausta tai purkaa sopimuksen, jos sopimuksen tavoitetta ei voida saavuttaa.

Virhe tarkoittaa puutetta tai vikaa, ja se tunnustetaan, kun sopimuksen tarkoituksen mukainen laatu tai suorituskyky puuttuu. Jos järjestelmä ei ole valmis sopimuksessa sovitun viimeisen vaiheen jälkeen ja ei täytä luvattuja teknisiä vaatimuksia tai suorituskykyä, se katsotaan “virheeksi”.

Oikeuskäytännössä on esimerkiksi todettu, että yliopiston järjestelmän rakentamisessa henkilötietojen vuotoa koskevat bugit eivät ole virheitä, mutta se, että järjestelmässä ei ole välttämätöntä yksinoikeuden hallintaa, on “virhe”. Voit sopia erityisehdoista, jotka vapauttavat sinut virhevastuusta tai lyhentävät virhevastuun kestoa.

Lisätietoja virhevastuusta on alla olevassa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/defect-warranty-liability[ja]

Uudelleen ulkoistaminen

Urakoitsija/toimittaja voi ulkoistaa työn uudelleen vapaasti. Jos sovitaan erityisehdosta, joka kieltää uudelleen ulkoistamisen, uudelleen ulkoistaminen ei ole mahdollista.

Osapuolten välisen sopimuksen palkkion saaminen, purkaminen, virhevastuu, uudelleenvaltuutus ja erityiset ehdot

Osapuolten välinen sopimus on sopimus, jossa yksi osapuoli (valtuutettu/toimittaja) suorittaa tehtäviä toisen osapuolen (valtuuttaja/käyttäjä) puolesta. Valtuutetulla on velvollisuus suorittaa tehtävät huolellisesti ja järkevästi, käyttäen parhaita kykyjään. Kyse on siis “parhaansa tekemisestä”.

Tyypillinen esimerkki tästä on lääketieteellinen hoito, jossa ei oteta vastuuta parantumisesta, mutta luvataan tarjota hoitoa, joka ylittää standarditason.

Merkitsevä ero urakkasopimukseen verrattuna on se, että ei tarvitse ottaa vastuuta työn tuloksesta.

Palkkion saaminen

Toisin kuin urakkasopimuksessa, valtuutettu/toimittaja voi saada palkkion, vaikka työ ei olisi valmis, kunhan tehtävien suorittaminen on tehty asianmukaisesti. Lisäksi, jos valtuutus päättyy kesken suorituksen syistä, joita ei voida laittaa valtuutetun syyksi, valtuutettu voi vaatia palkkiota suoritetun työn osuuden mukaan.

Huomautettakoon, että vuonna 2017 julkaistussa (tulossa voimaan huhtikuussa 2020) velkaoikeuden uudistuksessa säädetään, että osapuolten välisessä sopimuksessa voidaan maksaa palkkio saavutetusta tuloksesta, ja tällöin palkkion maksamista voidaan vaatia periaatteessa vasta tuloksen saavuttamisen jälkeen.

Onko mahdollista korottaa kerran sovittua palkkiota ottaen huomioon järjestelmän kehityksen kulku, käsitellään yksityiskohtaisesti toisessa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/increase-of-estimate[ja]

Purkaminen

Vaikka toisella osapuolella ei olisi velvollisuuden laiminlyöntiä, sekä valtuuttaja/käyttäjä että toisin kuin urakkasopimuksessa, valtuutettu/toimittaja voi milloin tahansa purkaa sopimuksen.

Jos tehdään erityinen ehto, jonka mukaan sopimusta ei voida purkaa, ellei toisella osapuolella ole velvollisuuden laiminlyöntiä, ei ole riskiä siitä, että sopimus puretaan ilman syytä milloin tahansa.

Käyttäjän keskeyttämän järjestelmän kehityksen oikeudellisia ongelmia käsitellään yksityiskohtaisesti alla olevassa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/interrruption-of-system-development[ja]

Virhevastuu

Virhevastuun säännöstä ei ole, toisin kuin urakkasopimuksessa. “Virhevastuu” ja edellä mainittu “hyväksyntä” ovat melko tunnettuja termejä, jotka liittyvät järjestelmän kehitykseen, mutta ne ovat käsitteitä, jotka tulevat esiin vain urakkasopimuksessa. Kuitenkin, valtuutetun on “tehtävä parhaansa” ja jos hän ei suorita tehtäviään järkevästi, hän voi joutua vastuuseen velvollisuuden laiminlyönnistä ja hänelle voidaan vaatia vahingonkorvausta tai sopimuksen purkamista.

Erityisesti järjestelmän kehityksessä toimittajan on otettava huomioon projektipäällikön velvollisuudet.

Uudelleenvaltuutus

Valtuutettu/toimittaja ei periaatteessa voi uudelleenvaltuuttaa, toisin kuin urakkasopimuksessa. Jos haluat uudelleenvaltuuttaa, teet erityisen ehdon siitä.

Tämä kohta on käytännössä usein ongelmallinen ja vaatii huomiota. Jos teet sopimuksen uudelleenvaltuutetun kehitysprojektin kanssa ilman erityistä lupaa uudelleenvaltuutukseen, saatat joutua tilanteeseen, jossa “uudelleenvaltuutuksen tekeminen” itsessään on sopimusrikkomus.

Tilaajan, eli käyttäjän, velvollisuuksia on myös olemassa

Vaikka tähän asti keskustelu on pääasiassa koskenut palveluntarjoajan, eli toimittajan, velvollisuuksia, on myös tilaajalla, eli käyttäjällä, tiettyjä ‘yhteistyövelvollisuuksia’ monen työntekijän ja työtunnin vaativissa järjestelmäkehitysprojekteissa. Tätä aihetta käsitellään yksityiskohtaisesti toisessa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/user-obligatory-cooporation[ja]

Mikä sopimus on parempi valinta: urakkasopimus vai osittainen toimeksiantosopimus?

Kehitysyhtiön/Toimittajan hyödyt ja haitat

Kehitysyhtiölle tai toimittajalle, urakkasopimuksen etuna on, että jos he pystyvät suoriutumaan tehtävästä pienemmällä henkilöstömäärällä, he voivat ansaita enemmän kuin osittaisella toimeksiantosopimuksella. Toisin kuin osittainen toimeksianto, urakka edellyttää “valmistumista”, joten jos he pystyvät vähentämään henkilöstöä tai tehostamaan toimintojaan ja pitämään kustannukset alhaisina, he ovat täyttäneet velvollisuutensa, kunhan työ on valmis.

Haittapuolia ovat:

• Ei voida taata, että palkkio saadaan ennen kuin työ on valmis
• Jos työ, joka täyttää vaatimukset, vaatii enemmän aikaa kuin alun perin arvioitiin, lisätyön kustannukset voivat johtaa tappioihin
• Heillä on virhevastuu
• Jos työ, joka täyttää vaatimukset, vaatii enemmän aikaa kuin alun perin arvioitiin, lisätyön kustannukset voivat johtaa tappioihin
• Heillä on virhevastuu

Osittaisen toimeksiantosopimuksen etuja ovat:

• Palkkion saaminen on mahdollista, vaikka työ ei olisi valmis
• Lisääntyneiden työtuntien kustannukset voidaan korvata
• Ei tarvitse kantaa raskasta vastuuta siitä, että työ on valmis ja virheetön
• Toisin kuin urakka, osittainen toimeksianto edellyttää “palkkion mukaista ponnistelua”, joten on helpompi ennustaa kustannukset, jotka liittyvät velvollisuuden täyttämiseen

Tilaajan/Käyttäjän hyödyt ja haitat

Tilaajalle tai käyttäjälle, urakkasopimuksen etuna on:

• Ei tarvitse maksaa palkkiota ennen kuin työ on valmis (jos maksu on tehty etukäteen, se voidaan palauttaa)
• Maksettava palkkio on kiinteä, joten ei ole lisäkustannuksia, jotka johtuvat lisätyöstä tai lisääntyneistä työtunneista

Haittapuoli on, että korkeampi hinta-arvio voi olla tarpeen välttääkseen tappioriskin.

Osittaisen toimeksiantosopimuksen etuna on, että voidaan odottaa alhaisempaa hinta-arviota kuin urakkasopimuksessa. Haittapuoli on, että toimeksisaaja/toimittaja ei voi ottaa vastuuta työn valmistumisesta, ja jos työ vaatii enemmän aikaa kuin alun perin arvioitiin, lisätyön tai lisääntyneiden työtuntien kustannukset voivat syntyä.

Oikeustapaukset

Oikeustapauksissa on esimerkkejä, joissa vaatimusten määrittely ja perussuunnittelun tarkistus on katsottu osittaiseksi toimeksiannoksi, kun taas perussuunnittelun jälkeiset työvaiheet ja yksittäiset testit on katsottu urakkasopimukseksi.

Minkä sopimuksen pitäisi solmia: urakkasopimus vai osittainen toimeksiantosopimus?

On mahdollista solmia erityyppisiä sopimuksia työvaiheiden mukaan, mutta kehityskohteen vaikeusaste, sisältö, haluttu/valmisteltavissa oleva summa, kumppanin aikomukset ja molempien osapuolten suhteet, sekä kyky kuvitella lopputuotteen valmiin kuvan ja kirjata se sopimukseen, ovat tekijöitä, jotka on päätettävä ja neuvoteltava yrityksen yksilöllisten olosuhteiden, sekä liiketoiminnan että oikeudellisen näkökulman mukaan.

Yksityiskohtaisempi selitys oikeudellisista kysymyksistä ja tarkasteltavista asioista, jos palkkio jää maksamatta, löytyy alla olevasta artikkelista.

https://monolith.law/corporate/no-payment-by-user[ja]

Alihankintasopimuksen ja osittaisen toimeksiantosopimuksen erottelun perusteet

Mitä sopimuksen luonteen määrittäminen tarkoittaa

“Määrittää, onko sopimuksen luonne alihankintasopimus vai osittainen toimeksiantosopimus”, tarkoittaa, että millaisissa tilanteissa tämä kysymys nousee esiin ja millainen ongelma se on.

Jos kyseessä oleva tehtävä (ja siihen liittyvä sopimus) on alihankintasopimus tai osittainen toimeksiantosopimus, ja osapuolet eivät ole erityisesti sopineet asiasta, eli eivät ole tehneet erityistä sopimusta eivätkä ole kirjanneet tätä kohtaa sopimukseen, kumpaa sopimustyyppiä siviililaki määrää sovellettavaksi, riippuu jälkikäteisestä arvioinnista siitä, kumpaan sopimustyyppiin sopimus kuuluu, ja tässä arvioinnissa noudatetaan tiettyjä arviointiperusteita.

Tämä on siis kyseessä.

Lisäksi tämä on:

1. Oletetaan, että järjestelmän kehityssopimus on tehty
2. Onko sopimus alihankintasopimus vai osittainen toimeksiantosopimus

Kysymys on siis siitä, onko järjestelmän kehityssopimus tehty. Tätä kysymystä käsitellään yksityiskohtaisesti toisessa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/system-development-contract[ja]

Ja kuten edellä mainittiin, oletetaan, että järjestelmän kehitys on tehty, kumpaan sopimukseen se kuuluu, määrittää, kumpi osapuoli maksaa liiallisen suuren summan rahaa, mikä on suuri ongelma.

Sopimuksessa ei ole erityisesti mainittu “alihankintaa” tai “osittaista toimeksiantoa”, tai vaikka se olisi mainittu, todellisuus voi olla erilainen, ja osapuolten välillä voi olla erimielisyyksiä.

Siksi selitän alihankintasopimuksen ja osittaisen toimeksiantosopimuksen erottelun perusteet.

Sopimuksen luonne määritetään monien tekijöiden kokonaisarvioinnin perusteella

Sopimuksen luonteen määrittämiseksi tarkastellaan sopimuksen kokonaisuutta ja sen tavoitetta, onko se “luovuttaa valmiin tuotteen” vai onko toimittajan tehtävänä “suorittaa tehtävä järkevästi”. Onko projekti edennyt kohti määriteltyä lopputuotetta, on tärkeä kysymys.

Alla olevat tekijät otetaan huomioon sopimuksen luonteen määrittämisessä.

Kehitysyhtiön aikaisemmat saavutukset

Jos yrityksellä on kokemusta samanlaisen järjestelmän luomisesta, on todennäköistä, että “se oli suunniteltu valmistumaan, ja valmistuminen oli velvollisuus, ja maksu suoritettiin valmistumisen jälkeen”.

Onko tavoite “valmistuminen” projektisuunnitelmassa?

Jos tavoite on “valmistuminen”, on todennäköistä, että “valmistuminen oli velvollisuus”.

Sopimuksen sisältö ja sopimuksen selkeys

Mitä selkeämpi, sitä todennäköisemmin “se oli suunniteltu valmistumaan määriteltyjen vaatimusten mukaisesti”.

Onko palkkio perustuu yksikköhintaan?

Jos vastaus on kyllä, on todennäköistä, että “palkkio maksetaan valmistumisen jälkeen, ja valmistuminen oli velvollisuus”.

Maksetaanko palkkio valmistumisen jälkeen?

Jos vastaus on kyllä, on todennäköistä, että “valmistuminen oli velvollisuus”.

Onko olemassa hyväksymis-, takuu- ja takuuehtoja?

Jos vastaus on kyllä, on todennäköistä, että “valmistuminen oli velvollisuus” ja “hyväksymis-, takuu- ja takuuehdot oli määritelty tämän oletuksen mukaan”.

Onko sopimuksessa mainittu alihankinta tai osittainen toimeksianto?

Tietenkin myös sanamuoto on tärkeä tekijä. Kuitenkin, koska päätöstä ei tehdä pelkästään “alihankinta” tai “osittainen toimeksianto” -sanamuodon perusteella, sopimuksen kirjoittamista on harkittava huolellisesti.

Lisäksi nämä päätökset tehdään paitsi sopimuksen perusteella, myös järjestelmän kehityksen aikana laadittujen pöytäkirjojen perusteella. Pöytäkirjojen merkitystä käsitellään yksityiskohtaisesti seuraavassa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/the-minutes-in-system-development[ja]

Yhteenveto

“Urakkasopimus” ja “osittainen toimeksianto” (Japanin laki) saattavat vaikuttaa samankaltaisilta, mutta niiden oikeudelliset vaikutukset ovat täysin erilaiset. Sopimusten solmimisessa on suositeltavaa kääntyä asiantuntijan puoleen. Toimistollamme on laaja asiantuntemus myös järjestelmäkehityksen urakkasopimuksista. Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää.