Mikä on toissijaisten teosten ja käyttöoikeuden laajuus? Selitämme todellisia oikeustapauksia

Ympärillämme on runsaasti televisiodraamoja ja elokuvia, jotka on tehty romaanien tai mangasarjakuvien pohjalta. Teosta, joka on luotu uutena teoksena ‘alkuperäisteoksen’ pohjalta, kutsutaan toissijaiseksi teokseksi.

Viime vuosina on aktiivisesti tehty yksilöiden toissijaista luomistyötä, kuten niin sanottua fanitaidetta, joka keskittyy tiettyihin animaatioihin tai mangasarjakuviin, sosiaalisen median kautta.

Kuitenkin, tämän myötä on syntynyt myös paljon tekijänoikeuksiin liittyviä ongelmia.

Erityisesti toissijaiset teokset voivat helposti monimutkaistaa oikeussuhteita, koska ne perustuvat alkuperäisteokseen ja niiden luomiseen ja käyttöön liittyy tarve ymmärtää tekijänoikeuslakia tarkasti.

Tässä artikkelissa selitämme oikeussuhteita, jotka liittyvät toissijaisiin teoksiin, oikeustapausten avulla.

Mitä toissijaiset teokset ovat

Tekijänoikeuslaki (Japanin tekijänoikeuslaki) määrittelee toissijaiset teokset seuraavasti:

Toissijaiset teokset ovat teoksia, jotka on luotu kääntämällä, sovittamalla, muuttamalla tai dramatisoimalla alkuperäistä teosta, tekemällä siitä elokuvan tai muulla tavoin soveltamalla sitä.

Tekijänoikeuslaki, artikla 2, kohta 1, alakohta 11

Toisin sanoen, toissijaiset teokset ovat uusia teoksia, jotka on luotu “soveltamalla” alkuperäistä “teosta”.

Käydään läpi nämä yksi kerrallaan.

“Teos” on tekijänoikeuslain mukaan “ajatuksen tai tunteen luova ilmaus” (artikla 2, kohta 1, alakohta 1). Esimerkiksi romaanit, sarjakuvat, musiikki, elokuvat jne. kuuluvat tähän laajaan kategoriaan.

Ja “soveltaminen” on oikeuskäytännössä tulkittu seuraavasti:

Soveltaminen… tarkoittaa toimintaa, jossa luodaan uusi teos, joka perustuu olemassa olevaan teokseen ja säilyttää sen ilmaisun perustavanlaatuiset ominaisuudet, mutta johon on tehty muutoksia, lisäyksiä tai muutoksia konkreettiseen ilmaisuun, jotta ajatuksia tai tunteita voidaan ilmaista luovasti ja jotta teoksen vastaanottaja voi suoraan havaita olemassa olevan teoksen ilmaisun perustavanlaatuiset ominaisuudet.

Korkeimman oikeuden päätös 28.6.2001 (Heisei 13) (Esashi Oiwake -tapaus)

Toissijaisten teosten määritelmässä luetellut toimet, kuten kääntäminen ja sovittaminen, ovat tyypillisesti luonteeltaan yllä mainittuja, joten ne voidaan katsoa “soveltamisen” tyypillisiksi esimerkeiksi.

Tärkeää on, onko alkuperäiseen teokseen lisätty uutta luovaa ilmaisua. Koska uusi luova ilmaisu on lisätty, sitä suojataan toissijaisena “teoksena”.

Toisaalta, jos on vain jäljitellyt (kopioinut) alkuperäistä teosta, se ei ole toissijainen teos, koska siihen ei ole lisätty uutta luovaa ilmaisua (tässä tapauksessa se on alkuperäisen teoksen kopiointioikeuden loukkaus).

Johdannaisen teoksen esimerkkejä

Johdannaisen teoksen konkreettisia esimerkkejä ovat kaupalliset tuotteet, kuten romaanien tai mangasarjojen pohjalta tehtyjä animaatioita tai elokuvia, sekä harrastajien luomat alkuperäiset teokset, jotka perustuvat animaatio- tai mangahahmoihin, mutta joissa on erilainen konteksti kuin alkuperäisteoksessa (ns. “fanitaide”). Esimerkkejä on loputtomasti.

Erityisesti viime vuosina yksityishenkilöiden luomat johdannaiset teokset (yleisesti kutsutaan “johdannaisiksi”) ovat aiheuttaneet uusia oikeudellisia ongelmia sosiaalisen median kehityksen myötä.

Täten, vaikka harrastuspohjaiset johdannaiset teokset, jotka tehdään yksityisesti, ovat poikkeuksellisesti suojattuja tekijänoikeuslain mukaan (30 §, 47 § 6), johdannaiset teokset, jotka tehdään yksityisen käytön ulkopuolella, sekä näiden teosten julkaiseminen sosiaalisessa mediassa, rikkovat tekijänoikeuksia (muunteluoikeus ja julkaisuoikeus).

Siksi voidaan sanoa, että suurin osa sosiaalisessa mediassa julkaistavista johdannaisista teoksista rikkoo ainakin laillisesti tekijänoikeuksia (kuten jäljempänä selitetään, useimmissa tapauksissa tämä on vain de facto hyväksytty).

Johdannaisteoksen luomisessa ja sen käytössä on aina kiinnitettävä huomiota alkuperäisen teoksen tekijänoikeuksien haltijan oikeuksiin.

Alla selitämme johdannaisteoksen tekijän ja alkuperäisen tekijän oikeussuhteita esimerkkien ja oikeustapausten perusteella.

Toissijaiset teokset ja käyttöoikeus

Kun Y-herra aikoo kääntää ja julkaista X-herran englanniksi kirjoittaman romaanin japaniksi, X-herra, alkuperäinen kirjailija, omistaa tekijänoikeuden kyseiseen romaaniin.

Romaani, jonka Y-herra luo japaniksi, on toissijainen teos, koska se on “käännös” X-herran alkuperäisestä romaanista (“teos”).

Minkälaisia oikeuksia X-herralla ja Y-herralla sitten on luomaansa japaninkieliseen romaaniin?

Oikeudet ‘luomisessa’

On tärkeää huomata, että vaikka kyseessä olisi toissijainen teos, se ei tarkoita, että alkuperäisen teoksen tekijänoikeuksia voidaan sivuuttaa.

Alkuperäisellä teoksella on luonnollisesti alkuperäisen tekijän tekijänoikeudet, joihin sisältyy ‘muunteluoikeus’ (27 §).

Toisin sanoen, toissijaisten teosten luominen on periaatteessa tekijänoikeuksien loukkaus alkuperäiseen teokseen nähden.

Joten, jotta toissijainen teos voidaan luoda laillisesti, on periaatteessa saatava lupa alkuperäisen teoksen tekijänoikeuden haltijalta. Tämä on tekijänoikeuslain sääntö.

Edellä mainitussa esimerkissä, jos Y ei ole saanut lupaa X:ltä kääntää X:n romaania, itse kääntämistoiminta on tekijänoikeusrikkomus (huomaa, että vaikka luomistoiminta olisi laitonta, toissijainen teos katsotaan silti syntyneeksi).

Oikeudet “käytössä”

Miten oikeudet määräytyvät, kun käytetään laillisesti luotua toissijaista teosta, johon on saatu lupa alkuperäiseltä tekijänoikeuden haltijalta?

Ensinnäkin, Japanin tekijänoikeuslaissa (Japanese Copyright Law) on nimenomainen säännös alkuperäisen tekijän oikeuksista toissijaisen teoksen käyttöön:

Alkuperäisen teoksen tekijällä on yksinoikeus toissijaisen teoksen käyttöön, joka on samaa tyyppiä kuin toissijaisen teoksen tekijän oikeudet tässä pykälässä.

Japanese Copyright Law, Article 28 (Alkuperäisen tekijän oikeudet toissijaisen teoksen käyttöön)

Toisin sanoen, alkuperäisen teoksen tekijällä on “sama tyyppi oikeuksia” kuin toissijaisen teoksen tekijällä.

Seuraavaksi herää kysymys, mitä oikeuksia toissijaisen teoksen tekijällä on. Tähän kysymykseen on olemassa oikeuskäytäntöä.

Toisen asteen teosten tekijänoikeuksien laajuus

Yritys, jolla on tekijänoikeudet sarjakuvaan “POPEYE”, haastoi oikeuteen toisen yrityksen, joka myi solmioita, joissa oli “Popeye” ja “POPEYE” -tekstit sekä hahmon kuva. Tässä tapauksessa vaadittiin myynnin lopettamista ja vahingonkorvauksia, ja se käsiteltiin aina korkeimmassa oikeudessa asti.

Tuomiossa on useita tärkeitä osoituksia tekijänoikeuslain näkökulmasta, mutta tässä keskitymme toisen asteen teosten käyttöön liittyviin kohtiin.

Ensinnäkin, tässä tapauksessa kyseenalaistettiin, voiko yksittäisen jakson sarjakuvassa olla toisen asteen teos. Tästä tuomioistuin totesi:

Sarjakuvissa on tavallista, että myöhemmät jaksot perustuvat aiempien jaksojen perusideoihin ja asetuksiin, mukaan lukien päähenkilön ja muiden tärkeiden hahmojen ulkonäkö ja luonne, ja niihin lisätään uusi juoni ja uusia hahmoja. Tällaisissa tapauksissa myöhempiä jaksoja voidaan pitää aiempien jaksojen sovituksina, ja ne voidaan tulkita toisen asteen teoksiksi, joissa aiemmat jaksot ovat alkuperäisiä teoksia.

Korkeimman oikeuden päätös 17. heinäkuuta 1997 (Heisei 9) (Popeye-solmio tapaus)

Toisin sanoen, alkuperäisen teoksen ei tarvitse olla jonkun toisen teos, vaan myös omasta teoksesta voi syntyä toisen asteen teos.

Tämän jälkeen tuomioistuin totesi toisen asteen teosten tekijänoikeuksien laajuudesta seuraavasti:

Toisen asteen teoksen tekijänoikeudet syntyvät vain niissä osissa, jotka ovat uusia luovia osia toisen asteen teoksessa, eivätkä ne synny osissa, jotka ovat yhteisiä alkuperäisen teoksen kanssa ja jotka ovat samanlaisia kuin sen sisältö. Kuitenkin, toisen asteen teos saa tekijänoikeuslain suojan itsenäisenä teoksena, koska siihen on lisätty uusia luovia elementtejä alkuperäiseen teokseen (tekijänoikeuslaki, artikla 2, kohta 1, alakohta 11). Osat toisen asteen teoksesta, jotka ovat yhteisiä alkuperäisen teoksen kanssa, eivät sisällä uusia luovia elementtejä, eikä niitä siksi pitäisi suojata erillisinä teoksina.

Korkeimman oikeuden päätös 17. heinäkuuta 1997 (Heisei 9) (Popeye-solmio tapaus)

Toisin sanoen, toisen asteen teoksen tekijänoikeudet syntyvät vain niissä osissa, joissa alkuperäiseen teokseen on lisätty luovuutta, ja alkuperäisen teoksen tekijänoikeudet ulottuvat vain niihin osiin, jotka ovat yhteisiä alkuperäisen teoksen kanssa.

https://monolith.law/corporate/tradingcard-character-publicity-right[ja]

Alkuperäisen tekijän oikeuksien laajuus

Sarjakuvan “Candy Candy” tarinan kirjoittanut alkuperäinen tekijä vaati oikeudessa, että sarjakuvan piirtäjä ja yritys, joka oli saanut piirtäjältä luvan kopioida sarjakuvaa, lopettaisivat sarjakuvan osien, kuten ruutujen, kansikuvien, litografioiden ja postikorttien (alkuperäiset kuvat) luomisen, kopioinnin ja jakelun. Hän väitti, että sarjakuva oli yhteisesti luotu teos tai toissijainen teos alkuperäisestä käsikirjoituksesta.

Tässä tapauksessa, vain sarjakuvan piirtäjältä oli saatu lupa kopioida ruutuja jne., mutta alkuperäiseltä tekijältä ei ollut saatu lupaa niiden käyttöön.

Kysymys oli siitä, ulottuvatko alkuperäisen tekijän tekijänoikeudet sarjakuvaan (onko se toissijainen teos) ja jos ulottuvat, tarvitaanko erillinen lupa alkuperäiseltä tekijältä. Asiaa käsiteltiin aina korkeimmassa oikeudessa asti.

Korkein oikeus totesi ensin, että sarjakuva on toissijainen teos alkuperäisestä käsikirjoituksesta seuraavasti:

“Sarjakuva luotiin siten, että alkuperäinen tekijä loi jokaisen tarinan ja kirjoitti sen romaanimuotoon, joka oli noin 30-50 sivua pitkä 400 sanan sivulla, ja sarjakuvan piirtäjä loi sarjakuvan pääosin tämän käsikirjoituksen pohjalta, jättäen pois osat, joita ei voitu käyttää sarjakuvassa. Tämän tosiasian perusteella voidaan sanoa, että sarjakuva on toissijainen teos alkuperäisen tekijän käsikirjoituksesta, joten alkuperäisen tekijän tulisi omistaa oikeudet sarjakuvaan.”

Korkeimman oikeuden päätös 25.10.2001 (Heisei 13) (Candy Candy -tapaus)

Seuraavaksi korkein oikeus totesi alkuperäisen tekijän oikeuksista toissijaiseen teokseen seuraavasti:

“Toissijaisen teoksen, tässä tapauksessa sarjakuvan, käyttöön liittyen, alkuperäisen teoksen tekijä omistaa samanlaiset oikeudet kuin sarjakuvan tekijä, ja nämä oikeudet ovat rinnakkaisia. Tämän vuoksi sarjakuvan tekijän oikeuksia ei voida käyttää ilman alkuperäisen tekijän suostumusta.”

Edellä mainittu

Toisin sanoen, toissijaisen teoksen tekijän itsenäisesti luomissa osissa alkuperäisen tekijän oikeudet ja toissijaisen teoksen tekijän oikeudet ovat itsenäisesti rinnakkaisia.

Koska ne ovat itsenäisesti rinnakkaisia, toissijaisen teoksen tekijältä saatu käyttölupa ei loukkaa toissijaisen teoksen tekijän oikeuksia, mutta ilman alkuperäisen tekijän lupaa se loukkaa alkuperäisen tekijän oikeuksia.

Edellä mainittujen oikeustapausten perusteella alkuperäisen tekijän ja toissijaisen teoksen tekijän oikeudet toissijaisessa teoksessa voidaan järjestää seuraavasti:

https://monolith.law/corporate/intellectual-property-infringement-risk[ja]

Huomioita toissijaisten teosten käytöstä

Kuten yllä mainittiin, toissijaisten teosten luomisessa ja käytössä on aina otettava huomioon paitsi toissijaisen teoksen tekijänoikeudet, myös alkuperäisen teoksen tekijänoikeudet.

Erityisesti fanitaiteen kaltaiset toissijaiset teokset, jotka todellisuudessa edistävät alkuperäisteoksen myyntiä ja tunnettavuutta, ovat käytännössä sallittuja. Kuitenkin, vaikka ne ovat käytännössä sallittuja, ne ovat laillisesti tekijänoikeusrikkomuksia.

Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa “vaikka olen voinut käyttää sitä vapaasti tähän asti, yhtäkkiä minua syytetään tekijänoikeusrikkomuksesta!”

Siksi joissakin alkuperäisteoksissa, joissa toissijainen luominen on odotettavissa, on saatettu julkaista etukäteen “Toissijaisten teosten ohjeet”.

Tässä tapauksessa, jos toiminta on näiden ohjeiden mukainen, voidaan katsoa, että tekijänoikeuden haltijalla on etukäteen antanut luvan, joten sen käyttö näiden ohjeiden mukaisesti ei ole laillisesti tekijänoikeusrikkomus.

Jos toissijaisen teoksen ongelmat vaivaavat, ota yhteyttä asianajajaan

Yllä olevasta voidaan päätellä, että ensinnäkin, jos toissijaiseen luomiseen liittyviä ohjeita tai vastaavia on olemassa, on tärkeää tarkistaa ne huolellisesti etukäteen. Toiseksi, jos ohjeita tai tekijänoikeuden haltijan etukäteislupaa ei ole, on välttämätöntä noudattaa tekijänoikeuslakia.

Kuitenkin jälkimmäisessä tapauksessa on usein monia tapauksia, joissa on erittäin hienovaraista, rikkooko se tekijänoikeuksia vai ei, ja koska tarvitaan asiantuntevaa arviointia, olisi hyvä konsultoida asianajajaa, joka on erikoistunut tekijänoikeuksiin.

Esittelyssä toimistomme tarjoamat ratkaisut

Monolis Lakitoimisto on erikoistunut IT-alan, erityisesti internetin ja lakiasioihin. Viime vuosina tekijänoikeuksia koskevat immateriaalioikeudet ovat saaneet paljon huomiota, ja oikeudellisen tarkastuksen tarve on kasvanut entisestään.

Toimistossamme tarjoamme ratkaisuja immateriaalioikeuksiin liittyvissä asioissa. Alla olevassa artikkelissa kerromme yksityiskohtaisemmin palveluistamme.